MT: Ihmiskauppa leviää maaseudulle Suomessakin

Maaseudun tulevaisuus uutisoi tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan suora ihmiskauppa lisääntyy Suomessa:

Suomen marja- ja puutarhatiloilla on töissä ihmisiä, jotka asuvat ahtaasti, tekevät pitkiä päiviä nälkäpalkalla ja ovat riippuvaisia työnantajistaan.

Tutkijat antavat kapean listauksen ihmiskaupan tuntomerkeistä, joka sopii moniin, mahdollisesti useimpiin, työsuhteisiin maailmassa.

Työnantaja käyttää hyväkseen työntekijän turvatonta asemaa. Turvaton tila voi johtua ulkomaalaisuudesta, nuoresta iästä, päihteistä tai sosiaalisesta asemasta.

Työntekijä on riippuvainen työnantajasta. Riippuvuus voi johtua veloista, sukulaisuudesta tai työsuhdeasunnosta.

Työnantaja johtaa työntekijää harhaan antamalla vääriä tietoja työsuhteesta.

Työnantaja maksaa palkkion turvattomia työntekijöitä kauppaavalle välittäjälle.

Myös palkkion vastaanottaminen on ihmiskauppaa.

Heikkenevän perusturvan ja kasvavan köyhyyden myötä kuvaus sopii myös kasvavaan määrään työsuhteita Suomessa.

TE: Takana kevein verovuosi vuoden 1987 jälkeen

Talouselämä uutisoi kokonaisveron olleen viime vuonna keveimmillään sitten 1980-luvun lopun. Varallisuuden yhä epätasaisempi jakautuminen näkyy esimerkiksi verotulojen ja julkisten palvelujen rahoituksen suhteessa, ja sen kautta myös tasavertaisesti kaikille saatavilla olevien julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemisenä. Tämän vaikutukset tuntuvat vakavimmin kaikkein heikoimpien ja vähäosaisimpien kohdalla. Esimerkiksi köyhyysrajan alapuolella eläviä verotetaan (eri tavoin, kuten ruoan hinnassa tai tukia vähentämällä) osin - suhteellisesti tai suoraan - jo ankarammin kuin arvopaperikauppaa keskimäärin.

Kuntaliiton pääekonomisti: Tuloveron progressiivisuus on romahtanut

Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila päätyy väitöskirjassaan siihen johtopäätökseen, että Suomen verotuksen progressiivisuus on romahtanut.

Turkkilan laskelmat osoittavat, että vuoden 2008 asteikon mukaan samoista reaalituloista määrättiin tuloveroa vain noin kolmasosa siitä, mitä vuoden 1988 asteikolla olisi määrätty. Ja kun valtion tulovero on ainoa progressiivinen vero, on progression osuus vähentynyt samalla merkittävästi.

[...] – Tuloveroasteikkojen merkittävästä keventämisestä huolimatta suuria tuloja ansaitsevien pyrkimys muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi ei ole vähentynyt, koska suuria pääomatuloja verotetaan keveämmin kuin suuria ansiotuloja, Turkkila sanoo.

Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on perustunut valtion vahvaan otteeseen markkinoista. Taustalla on ollut ajatus siitä, että markkinamekanismit eivät jaa taloustuotannon hedelmiä oikeudenmukaisesti, eivätkä markkinat ota lähes lainkaan huomioon esimerkiksi tuotannon negatiivisia ulkoisvaikutuksia ympäristöhaittojen muodossa. Näin ollen ympäristölainsäädäntö, vahvat tulonsiirrot, laaja julkinen palveluverkosto ja valtio turvallisena sekä osittain demokraattisessa valvonnassa toimivana työnantajana ovat kaikki olleet osa suomalaisen yhteiskunnan tukipilareita.

Viime aikoina on julkistettu lukuisia tutkimuksia, jotka ovat kertoneet 1980-luvulla tehtyjen talouspoliittisten päätösten tuhoisista seurauksista. Pääomaverotuksen progression poistamisen ja kokonaisveroasteen laskemisen sijaan viime vuosikymmeninä olisi pitänyt laajentaa julkisten palvelujen verkostoa, laman aikana valtion olisi pitänyt valtavien leikkauslistojen sijaan luoda lisää työpaikkoja aloille, jotka työllistävät suhteellisen hyvin (kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen) ja talouden päätöksentekoa olisi pitänyt uudistaa niin, että ihmiset pääsisivät vaikuttamaan työpaikoillaan erityisesti itseään koskeviin päätöksiin.

Tämän kaiken sijaan valtaosa Suomen talouden lisääntyneestä tehokkuudesta siirtyi suoraan rikkaimmalle väestönosalle.

THL: Perusturva ei riitä edes minimikulutukseen

Helsingin sanomat uutisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä selvityksestä, jossa kartoitettiin ensimmäisen kerran perusturvan riittävyyttä Suomessa.

Useimpien perusturvan varassa elävien yksin asuvien käytettävissä olevat tulot asumismenojen jälkeen ovat jopa laskeneet. Pahimmillaan heillä on käytössään kohtuullisten asumismenojen jälkeen vain reilu viidennes keskipalkkaisen tuloista.

[...] Toissa vuonna noin 150 000 suomalaisen kotitalouden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista. Näiden talouksien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.

Selvityksen mukaan perusturva ei riitä edes minimikulutukseen, ja siitä huolimatta turva on jopa heikentynyt aiemmasta. Perusturvan varassa elävien määrä on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Selvitys lisää musertavaa todisteiden määrää taloudellisen epätasavertaisuuden hälyttävästä kasvusta Suomessa.

HS: Yksityiset sairausvakuutukset yleistyvät pääkaupunkiseudulla

Helsingin sanomien mukaan yksityiset sairauskuluvakuutukset yleistyvät pääkaupunkiseudulla nopeaa vauhtia.

Yhä useammat vanhemmat ottavat lapselleen yksityisen sairauskuluvakuutuksen. Sitran mukaan pääkaupunkiseudulla jo 60 prosentilla alle 20-vuotiaista on yksityinen sairauskuluvakuutus.

Vakuutusyhtiöiden mukaan sekä lasten että aikuisten vakuutusten määrä kasvaa hyvää vauhtia. Ifin mukaan kasvu on keskimäärin seitsemän prosentin luokkaa vuodessa.

Kelan kehittämispäällikön Yrjö Mattilan mukaan puhdaspiirteinen julkinen terveydenhuolto on supistumassa.

Julkisen terveydenhuollon annetaan vähitellen näivettyä vähäisten resurssien takia, ja yksityiset terveydenhuoltoyritykset hoitavat lyhyissä jonoissaan halvat ja helpot sairastapaukset keräten valtavia voittoja – ja valtion tukemana.

Tämän kehityksen suurin epäkohta on, että ihmiset asetetaan eriarvoisiin lähtökohtiin niinkin perustavanlaatuisen ihmisoikeuden kuin terveydenhuollon suhteen.

Tutkimus: 1990-luvulla rikkaimman prosentin tulot lisääntyivät räjähdysmäisesti

Kansan Uutiset uutisoi professori Matti Tuomalan, erikoistutkija Marja Riihelän ja erikoistutkija Risto Sullströmin tutkimuksesta, joka selvitti Suomen ylimmän tuloluokan viime vuosikymmenen tulokehitystä ja verotusta. Tutkimuksen tuloksista selviää vuonna 1993 toteutetun verouudistuksen todelliset seuraukset:

Vuosina 1990 – 2002 reaalitulot kasvoivat Suomessa keskimäärin 19 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samaan aikaan 44 prosenttia, mutta todellinen kehityksen kuva aukeaa vasta ensi viikolla julkaistavasta tutkimuksesta, jossa tarkastellaan erikseen myös suurituloisimman prosentin, noin 50 000 rikkaimman, tulokehitystä. Heidän reaalitulonsa kasvoivat 122 prosentilla.

Rolling Stone: Miksi Wall Street ei ole vankilassa?

Rolling Stone -lehden artikkelissa Why Isn't Wall Street in Jail? kysytään osuvasti, miksei maailmanlaajuisesti vähintään satojen miljardien tappioita aiheuttaneita pankkiireita ole laitettu vankilaan.

But these frauds are worse than common robberies. They're crimes of intellectual choice, made by people who are already rich and who have every conceivable social advantage, acting on a simple, cynical calculation: Let's steal whatever we can, then dare the victims to find the juice to reclaim their money through a captive bureaucracy.

Artikkelissa nostetaan ansiokkaasti esiin talouskriisin jälkipuinnin järjettömyys ja ennennäkemättömän mittakaavan epäoikeudenmukaisuus. Jutun mukaan pankkiirit ovat kaikin tavoin etuoikeutetussa asemassa: he ovat vahvasti kytköksissä poliittiseen elämään avokätisten vaalilahjoitusten kautta, heitä palkittiin pian kriisin jälkeen muhkeilla lisätienesteillä ja he näyttävät olevan myös oikeusjärjestelmän ulottumattomissa.

Markkinatalouden mekanismit ovat mahdollistaneet talouden päätöksenteon voimakkaan keskittymisen. Muutamien satojen vahvuinen pankkiirijoukko omaa nykyisellään niin suuren vaikutusvallan, että heidän itsekkäiden valintojensa seurauksena huono-osaisten joukko ympäri maailmaa on kasvanut valtavasti vain kahdessa vuodessa. Oleellista on myös, minkälaiseen toimintaan talouden rakenteiden halutaan kannustavan. Nykyisellään ihmisiä kannustetaan rakenteellisesti oman edun tavoitteluun, ja usein helpoin tapa on tehdä se muiden kustannuksella.

Krugman: Ammattiliitot tärkeä vastapaino keskittyvää varallisuutta ja poliittista vaikutusvaltaa vastaan

Taloustieteen nobelisti Paul Krugman kirjoittaa New York Timesin kolumnissaan Wisconsinin tilanteesta, missä osoitettiin viikonloppuna mieltä lakialoitetta vastaan, joka rajoittaisi merkittävästi julkisen sektorin työntekijöiden ammattiliittojen toimintaa.

Lakialoitetta ajava senaattori Scott Walker ja hänen tukijansa perustelevat sitä osavaltion budjettivajeella ja tarpeella saada työntekijät noudattamaan palkkamalttia. Krugmanin mukaan he yrittävät ainoastaan käyttää tilaisuutta hyväkseen ajaakseen läpi lain, joka tekisi Yhdysvalloista yhä enemmän valtion, jossa työntekijöiden kanssa ei tarvitse neuvotella, koska heillä ei ole neuvotteluasemia.

For what’s happening in Wisconsin isn’t about the state budget, despite Mr. Walker’s pretense that he’s just trying to be fiscally responsible. It is, instead, about power.

Mr. Walker and his backers are trying to do is to make Wisconsin — and eventually, America — less of a functioning democracy and more of a third-world-style oligarchy.

[...] he has made it clear that rather than bargaining with workers, he wants to end workers’ ability to bargain. 

Krugmanin mukaan maan taloudellis-poliittiset valtasuhteet tekevät Yhdysvalloista käytännössä rikkaan vähemmistön dominoivan harvainvallan. Ammattiliitoilla on elintärkeä rooli, koska ne muodostavat poliittisen vastapainon keskittyvää varallisuutta ja poliittista vaikutusvaltaa vastaan.

In principle, every American citizen has an equal say in our political process. In practice, of course, some of us are more equal than others. Billionaires can field armies of lobbyists; they can finance think tanks that put the desired spin on policy issues; they can funnel cash to politicians with sympathetic views (as the Koch brothers did in the case of Mr. Walker). On paper, we’re a one-person-one-vote nation; in reality, we’re more than a bit of an oligarchy, in which a handful of wealthy people dominate.

Given this reality, it’s important to have institutions that can act as counterweights to the power of big money. And unions are among the most important of these institutions. 

Markkinataloudessa yksi merkittävä palkkojen määrittymiseen vaikuttava osatekijä on työntekijöiden neuvotteluasemat. Kasautuvan varallisuuden myötä keskittyvä poliittinen vaikutusvalta on itseään ruokkiva ilmiö. Rikkaampi ja vaikutusvaltaisempi kansanosa pyrkii turvaamaan neuvotteluasemansa ja on taipuvainen käyttämään poliittista vaikutusvaltaansa joko parantaakseen omaa tilannettaan tai heikentääkseen vastapuolen asemia, mistä on kyse tässä nimenomaisessa tapauksessa.

Taloussanomat: Työtätekevät köyhät tulivat Suomeen

Taloussanomat uutisoi, kuinka matalapalkkaisten alojen työntekijöiden kuukausiansiot saattavat jäädä jopa alle köyhyysrajan.

Matalapalkka-alan osa-aikainen työntekijä saa usein niin pientä palkkaa, että sillä tulee hädin tuskin toimeen.

[...]Vuoden 2009 pienituloisuustilastot kertovat, että palkansaajista 3,1 prosenttia tienasi alle 1 183 euroa kuukaudessa. Se on virallinen köyhyysraja eli 60 prosenttia suomalaisten mediaanituloista.

[...]Syy pieniin palkkoihin johtuu usein yritysten halusta pitää joustavaa työvoimareserviä. 

Taloussanomien haastatteleman SAK:n työelämätutkijan Anu Suorannan mukaan

– Työnantaja odottaa saavansa odotustilassa olevaa työntekijäkuntaa, joka odottaa lisätunteja jatkuvassa valmiustilassa.

– Tämä on selvä liiketoimintaoppi. Asia olisi varmasti järjestettävissä työaikajärjestelyillä, joten kyllä tämä on työnantajalta selvä valinta

YLE: Kirjastojen kilpailuttaminen kuohuttaa Ruotsissa

YLE uutisoi, kuinka ruotsalaisessa Nackan kunnassa osoitetaan mieltä kirjastojen kilpailuttamista vastaan. Ruotsin kirjailijaliiton puheenjohtajan Mats Söderlundin mukaan kyseessä on vaarallinen ennakkotapaus, jonka esimerkki voi levitä koko maahan. Kirjailijaliitto epäilee, että kilpailutus ja yksityistäminen tasapäistävät kirjastojen tarjonnan.

[...] Uudistuksen vastustajat epäilevät että kirjavalikoima supistuu, koska kirjastot saavat osan korvauksistaan lainojen määrän perusteella ja silloin kannattaa keskittyä bestsellereihin.

Osakeyhtiöpohjalta toimivan kirjaston johtaja Margareta Swanelid puolustaa kilpailutusta ja yksityisiä kirjastoja.

- Nämä pelot perustuvat väärinkäsitykseen. Asiakkaamme haluavat hyvin erilaisia kirjoja. Kirjakaupat, jotka toimivat täysin kaupallisesti, tarjoavat myös laajoja valikoimia, Swanelid pohtii modernin näköisessä kirjastossaan.

Kirjailijaliiton puheenjohtaja taas ei armoa anna.

- Tuo kuulostaa idioottikommentilta. Kirjakauppojen valikoimathan ovat kaventuneet selvästi, kun on keskitytty vain kaupallisiin kärkinimiin.

Swanelidin mielestä voitto on hyvä asia myös kirjastoissa.

- Yritykset, kunnat ja muu julkinen sektori haluavat kaikki tuottaa voittoa, Tällä tavalla saadaan rahaa toiminnan kehittämiseen.

Markkinatalouden palkitsemismekanismien näkökulmasta kirjailijaliiton pelko on aiheellinen. Jos tietynlaisesta toiminnasta palkitaan, on kannattavaa ja järkevää toimia sillä tavoin. Tässä tapauksessa kanattaa panostaa suuria lainausmääriä tuottaviin bestsellereihin. Silloin kun kyseessä on yksityinen yritys, jonka ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa, edellisen kaltainen toiminnan logiikka korostuu. Kun puhutaan peruspalveluista kuten kirjastot, koulut tai terveydenhuolto, on tämä äärimmäisen vahingollista. Tällöin hyvän ja monipuolisen palvelun tuottamisesta tulee toissijainen voittoa tavoittelevaan toimintaan nähden.

TE: Petokalakannat romahtaneet kaksi kolmasosaa viimeisen sadan vuoden aikana

Talouselämä uutisoi Brittiläisen Kolumbian yliopistossa tehdystä, Villy Christensenin johtamasta, Talouselämän sanoin kaikkien aikojen perusteellisimmasta analyysistä maailman kalakannoista ja niiden muutoksista viimeisen sadan vuoden aikana.

[...] ravintoketjun kärkipään petokalakannat ovat sadan vuoden aikana romahtaneet kaksi kolmasosaa. Yli puolet petokalojen, kuten tonnikalan, meriahvenen ja turskan kadosta on tapahtunut viimeisen 40 vuoden aikana.

[...] Analyysissään Christensenin tiimi vertaili yli kahtasataa merten ekosysteemimallia eri puolilla maailmaa arvioidakseen eri kalojen määriä merissä vuosina 1880–2007.

Toinen samassa yhteydessä esitelty tutkimus linkitti saalistajakalojen kannan romahduksen globaalin kalastusteollisuuden kasvuun. Kalastus on lisääntynyt 54 prosenttia vuosien 1950 ja 2010 välillä, eikä hidastumista ole tulevina vuosina odotettavissa.

Christensenin mukaan tärkein keino kalakantojen elvyttämiseen olisivat kalastusmäärien leikkaukset.

Kuitenkin markkinatalouden kannustinjärjestelmä tarjoaa vain vähän välineitä kalastusmäärien vähentämiselle. Yksittäisellä kalastajalla, tietyllä kalastusalueella, ei kannustimien (eli palkitsemisen) näkökulmasta ole syitä ottaa huomioon, että mitä enemmän hän kalastaa nyt sitä vähemmän a) muille kalastajille jää kalastettavaa samana vuonna, b) kaikille kalastajille jää kalastettavaa tulevina vuosina. Markkinoiden hinnoittelujärjestelmä ei ota huomioon kalastuksen ulkoisvaikutuksia (kalakantojen romahtaminen), ja hinta määrittyy ainoastaan ostajien ja myyjien välisten neuvottelujen perusteella, lyhyellä aikajänteellä. Täten kun kalan hinta on noussut niin korkealle, etteivät kuluttajat sitä enää halua ostaa, ovat kalakannat todennäköisesti jo romahtaneet hälyttävän alhaiselle tasolle.

HS: Valtion omistamissa yhtiöissä satojen tuhansien eurojen johtajaeläkkeet

Helsingin Sanomat uutisoi johtajien eläkkeistä valtion omistamissa yhtiöissä.

Valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajat pääsevät lähivuosina eläkkeelle, jonka suuruus vaihtelee 160 000 eurosta 530 000 euroon vuodessa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan seitsemän lähivuosina eläköityvän oloneuvoksen eläke on keskimäärin noin 330 000 euroa vuodessa.

Suomalaisen keskieläke on noin 17 000 euroa vuodessa, joten valtio-omisteisen yhtiön toimitusjohtaja saa noin 20 kertaa tavallista suomalaista enemmän eläkettä.

Mitä artikkelissa ei nosteta esille, on kuinka kapitalistisen talouden markkinamekanismit kannustavat tämänkaltaiseen palkkaukseen sekä tarjoavat toisille ihmisille niin vahvat neuvotteluasemat, että tämänkaltaisten palkkojen sopiminen on mahdollista. Jos palkkaus perustuisi työn kohdalla vertaisarviointiin ja yksittäisen henkilön kohdalla tehtyihin tunteihin ja työn raskauteen, ei tämänkaltaisia eroja ihmisten välillä pääsisi syntymään.

HS: Potkut saaneelle Outokummun toimitusjohtajalle yli 500 000 euron vuosieläke

HS 18.2.2011:

Potkut saanut Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen, 59, saa noin 530 000 euron vuosieläkkeen ensi tammikuusta lähtien

[...]Valtio omistaa Outokummusta yli 30 prosenttia.

[...]Tavalliseen työeläkkeen saajaan verrattuna Rantasen eläkeikä on alempi ja hänen karttumansa lasketaan paremmin ehdoin. Normaalisti työeläke lasketaan koko työurasta ja sen saa 63–68 vuoden iästä alkaen.

[...]Rantanen ei joudu kituuttelemaan myöskään ennen eläkeikää, sillä hän saa Outokummusta sopimuksensa mukaisen potkurahan – vain vajaa vuosi ennen 60-vuotispäiväänsä. [Erokorvaus] on yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa.

YLE:n Silminnäkijä-ohjelma kysyy, kuka päättää taloudesta

YLE TV 2:n maanantaina 14.2. esittämä Silminnäkijä-dokumentti käy yleisluontoisesti läpi viimevuosien finanssiromahduksen taustoja, sekä kysymyksiä siitä, miten talouden ohjauksesta päätetään. Dokumentissa haastatellaan lukuisia taloustieteilijöitä, ja tarkastellaan miten varallisuuden keskittyminen ja hyvinvoinnin ongelmat kiihtyvät valtioiden velkasaneerausten ja julkisen sektorin leikkausten myötä.

Ohjelma on katsottavissa kokonaisuudessaan YLE Areenassa maaliskuun puoliväliin saakka.

Ketkä rikastuvat keskitulotason kasvaessa Yhdysvalloissa?

Yhdysvaltalainen Economic Policy Institute tarjoaa sivuillaan työkalun keskitulotason kasvun jakautumisen havainnollistamiseen.

Economic Policy Institute: When income grows, who gains?

Esimerkiksi vuosien 1978-2008 aikana keskimääräinen tulotaso Yhdysvalloissa kasvoi yli 10000 dollarilla. Tämä kasvu jakautui väestön varakkaimman kymmenesosan ja muun väestön välillä siten, että kaikki tämä kasvu jaettiin varakkaimman kymmenesosan kesken, ja samalla lopun väestön tulotaso laski. Tulotason jakautumista eri aikoina voi itse tarkastella instituutin tarjoaman työkalun avulla haluamillaan aikaväleillä, ja lisämateriaalia löytyy tulotasomittarin taustalla olevaa tietoa keränneen taloustieteen professori Emmanuel Saezin kotisivuilta.

Varallisuuden keskittyminen ja sen äärimmäisen epätasainen jakautuminen ovat keskeisiä markkinatalouden tunnuspiirteitä. Osallisuustalousmalli ottaa ne yksityiskohtaisesti huomioon, vastaten niihin mm. palkitsemisen, omistussuhteiden ja kohdentamisen uudelleenjärjestelyillä.

Lääkkeiden hintojen määräytyminen esillä YLE:n WikiLeaks-aineistossa

YLE:n julkaisema, WikiLeaks-järjestön kautta vuodettu raportti Yhdysvaltojen Suomen-lähetystöstä kuvailee yksittäistä neuvottelukenttää, lääkkeiden hinnoittelua Suomessa, vapaaksi nimitetyn markkinatalouden piiristä:

Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettiläs ja silloinen pääministeri Matti Vanhanen keskustelivat lääkehinnoista. Suurlähettiläs Barbara Barrett kertoi juhannuksen 2008 tienoilla, että Yhdysvaltain lääketeollisuus pelkäsi, että halvempia lääkkeitä suosiva viitehintajärjestelmä kohtelee patetoituja, kallimpia lääkkeitä epäreilusti eli toisin sanoen vähentää niiden käyttöä.

Diplomaattisähkeen mukaan Yhdysvallat harkitsi järeitä toimia Suomea kohtaan, jos viitehintajärjestelmä otettaisiin käyttöön.

Wikileaks-dokumentin mukaan Yhdysvallat harkitsi Suomen ottamista Yhdysvaltain kauppalain niin sanotun 301-pykälän piiriin. 301-pykälä olisi mahdollistanut kauppapoliittisten vastatoimien käyttämisen

Taloustieteen näkökulmasta tässä ei ole mitään erikoista - talouteen ja hintojen muodostumiseen on 1900-luvun aikana ja sen jälkeen käytetty kaikkia mahdollisia manipuloimiskeinoja, joita globalisoitunut, finanssimarkkinoiden alaisuuteen siirretty tuotanto tarjoaa runsaasti. Julkisessa keskustelussa tämä kiristys ja manipulointi on kuitenkin huomattavasti harvemmin esillä kuin korupuheet vapaasta kilpailusta ja reilusta markkinataloudesta. YLE:n julkaisema esimerkki kertoo kuinka Yhdysvallat oli valmis Suomessa kiristämään otettaan talouden ohjauksesta, suurten lääkeyritysten eduksi ja erityisesti korkeista lääkehinnoista kärsivien köyhimpien potilaiden kustannuksella.

YLE: Nuorten yksinäisyyteen liittyy paljon häpeää

YLE:n haastattelemat nuoret kertovat samoista eriarvoistumisen kehityssuunnista kuin valtakunnalliset tutkimukset.

- Keskusteluissa näkyy ehkä just yksinäisyys ja porukasta poisjättäminen, seurustelusuhteetkin. Mutta erilaisuus ehkä kaikkein voimakkaimmin, Louhi kertoo.

Nuorten keskuudessa rahalla ja ulkonäöllä on merkitystä.

- Kyllä sen huomaa, että kenellä on rahaa, ja mahdollisuus käyttää trendikkäitä vaatteita, ne on yleensä suuressa kaveriporukassa.

Lähtökohtien ja varallisuuden eriarvoisuus ja sen seuraukset esimerkiksi sosiaaliseen kanssakäymiseen vaikuttavat osaltaan siihen, miten talouden järjestelyt sulkevat kasvavalta joukolta ihmisiä mielekkäät mahdollisuudet päätöksentekoon ja osallistumiseen hyvin nuoresta iästä asti.

Yhdysvalloissa suurempi eriarvoisuus kuin Egyptissä, Jemenissä ja Tunisiassa

Naked Capitalism, yksi maailman suosituimmista talousaiheisista blogeista, nosti esiin hätkähdyttävän tilastotiedon. Taloudellinen eriarvoisuus Yhdysvalloissa on suurempaa kuin esimerkiksi Egyptissä, Jemenissä ja Tunisiassa, joissa kansalaisten suurprotestien taustalla on vaikuttanut voimakkaasti juuri taloudellinen eriarvoisuus.

Egyptian, Tunisian and Yemeni protesters all say that inequality is one of the main reasons they’re protesting.

However, the U.S. actually has much greater inequality than in any of those countries.

Specifically, the “Gini Coefficient” – the figure economists use to measure inequality – is higher in the U.S.

Tekstissä pohditaan, miksi eriarvoisuuden räjähdysmäinen kasvu ei ole aiheuttanut mellakoita Yhdysvalloissa. Yhdeksi syyksi esitetään yhdysvaltalaisten huonoa tietoutta tulo- ja varallisuuseroista.

Taloussanomat: Ulosotto tuotti vuonna 2010 ennätyspaljon

Taloussanomien mukaan vuonna 2010 Suomessa perittiin ulosotoissa enemmän kuin koskaan:

Ulosoton hakijoille tilitettiin ulosoton kautta euromääräisesti enemmän kuin koskaan aiemmin, noin 837 miljoonaa euroa. Summa oli yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin toissa vuonna.

Viime vuoden aikana ulosotossa saatavia perittiin kaikkiaan noin 518 000 velalliselta. Vuoden lopussa velallisia oli yhteensä 239 000, joista yritysvelallisia oli 22 000.

Taloussanomien kolumni: Luonnonkin voi yksityistää

Anna Mård kirjoittaa kolumnissaan Taloussanomissa, että brittihallitus suunnittelee valtion metsien myymistä yrityksille, järjestöille ja muille yhteisöille. Mård kauhistelee metsien yksityistämisaikeita, mutta pitää kokemuksia viime vuosikymmenien yksityistämisaallosta Britanniassa pääosin hyvinä.

Valtio voi kuitenkin saada omistuksistaan kipeästi kaivattua rahaa. Viimeisimmällä yksityistämislistalla ovat mm. posti, satamat, rannikkopelastuspalvelu, jotkut yliopistot ja tietenkin myös metsät. Mikään ei ole valtakunnassa pyhää silloin, kun rahaa tarvitaan.

Viimeaikaisen talouskurimuksen aikana on esitetty toistuvasti ajatus siitä, että valtioiden talous toimii samoin periaattein kuin kotitalouden menot ja tulot. Toisin sanoen valtion tulojen on aina ylitettävä menot, muuten valtiota odottaa konkurssi. Myös Mårdin kolumnissa tämä ajatus näkyy voimakkaasti. Logiikka on yksinkertainen ja tarttuva, mutta valtioiden kohdalla täysin virheellinen. Valtioiden pitäisi nimenomaan pyörittää talouttaan väliaikaisilla, nykyistä suuremmilla budjettivajeilla, ja ohjata rahaa koulutukseen, vihreään infrastruktuuriin ja terveydenhuoltoon, missä euroa kohden syntyy eniten työpaikkoja. Valtioiden lainaehdot ovat yksittäisiä kotitalouksia merkittävästi paremmat, eikä valtio voi joutua yrityksen kaltaisesti konkurssiin. Monet maailman talousvetureista ovat kulkeneet jo pitkään alijäämäisillä budjeteilla – toisin sanoen lainarahalla.

Myös rahoitussektoria on säädeltävä nykyistä voimakkammin – rahoituspalvelut kannattaisi kansallistaa kokonaisuudessaan. Rahoitussektori on hyödyllinen, kun se ohjaa yhteiskunnan säästöjä hyödyllisiin ja tuottaviin investointeihin, kuten uusiin ja parempiin tuotantokoneisiin. Viime vuosikymmeninä rahoitussektori on siirtynyt poispäin alkuperäisestä tehtävästään kohti spekulatiivisia rahoitusinvestointeja suurten voittojen perässä, mikä on johtanut säännönmukaisesti toistuviin talouskupliin.

Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme vision taloudesta, joka perustuu demokraattiseen suunnitteluun markkinamekanismien sijaan.

Talouselämä: Ruoan hinta voimakkaassa nousussa

Talouselämä uutisoi 5. helmikuuta Tilastokeskuksen tietojen perusteella, että ruoan hinta on voimakkaassa nousussa. Paprikan hinta on noussut vuodessa 67 prosenttia, sipulin 65 prosenttia, porkkanan 35 prosenttia ja banaanin 24 prosenttia.

Miten se on mahdollista? Uusin virallinen inflaatiolukuhan on "vain" 2,9 prosenttia. Sen verran kuluttajahinnat nousivat joulukuussa vuoden takaisesta Tilastokeskuksen uusimman kuluttajahintaindeksin mukaan.

Ongelmana on, että inflaatioluku sisältää muun muassa asuntolainojen korkokustannukset, joiden lasku painaa myös laskennallista inflaatiota alaspäin. Tosiasiassa köyhien kokema hintojennousu on siis reilusti laskennallista noin kolmea prosenttia suurempaa, koska heidän varoistaan merkittävästi suurempi osa kuluu jokapäiväisiin menoihin, kuten asumiseen ja ruokaan, joiden hinnat ovat erityisesti nousussa. Käytännössä ruoan nopea kallistuminen tietää entistä vaikeampia aikoja vähävaraisille, joiden määrä kasvaa Suomessa vauhdilla.

TIME: Goldman Sachs-pankin johdon palkka kolminkertaistettiin

Time uutisoi 28. tammikuuta, että Goldman Sachs, yksi maailman suurimmista rahoitusyrityksistä ja maailmanlaajuisen talouskriisin aiheuttajista, kolminkertaisti johtonsa palkan. Palkan lisäksi johtajat saavat osakkeita, optioita ja muita kannustimia.

Goldman Sachsin johtajien palkankorotus on vain yksi äärimmäinen esimerkki markkinoiden palkitsemisperiaatteiden vinoutuneisuudesta.

Taloussanomat: Tämän takia et saa isompaa palkkaa

Taloussanomat pohtii uutisessaan onko palkka arvostuksen mitta. Sanomien haastatteleman yhteiskuntatieteen tohtori, professori Harri Merlinin mukaan

– Arvostuksella ja ansioilla ei ole minkään valtakunnan tekemistä toistensa kanssa, yhteiskuntatieteen tohtori.

Hänen mukaansa ansiotilastoissa marssitaan edelleenkin 1960-luvun tahtiin tai ammattien tilastollisen luokituksen tahtiin, joka juontuu 1950-luvun Amerikasta.

[...]työn vaativuus on yleisesti hyväksytty palkkausperuste, mutta siitä käydään jatkuvaa vääntöä. Iso ongelma on hänen mukaansa se, että se perustuu jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten ammattikunnan mies- tai naisvaltaisuuteen tai jonkin ammattikunnan jäsenten rotuun ja ihonväriin.

– Todellisen vaativuuden mittaaminen ja sen jatkuva päivittäminen olisi erittäin työlästä ja kallista

Taloussanomat viittaa Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksen julkaisemaan Eriarvoisuus Suomessa -kyselyyn, jossa kansalaiset pääsivät arvioimaan sekä mitä eri ammateissa tienataan että mitä niissä heidän mielestään pitäisi tienata.

Suuryritysten johtajien palkoista vastaajilla oli todella hatarat arviot. Todellisuus ylitti kansan näkemykset 5–6-kertaisesti. Kansalaiset kuvittelivat suuryritysten johtajien tienaavan 15 000 euroa kuukaudessa, vaikka heidän mielestään 10 000 euron palkan pitäisi riittää. Todellisuudessa johtajat tienasivat keskimäärin 64 000 euroa kuukaudessa.

KU: Opettajat uupuvat äärirajoille

Kansan Uutiset uutisoi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n teettämästä kyselystä koskien opettajien kokemuksia työstään ja siihen liittyvistä muutoksista.

Puheenjohtaja Olli Luukkainen on tulosten perusteella huolissaan opettajien hyvinvoinnista lisääntyvien oheistehtävien ja raskaiden ryhmien aiheuttamassa kuormituksessa.

– Tulokset antavat selvän kuvan siitä, että opettajilla ei ole niukkojen resurssien vuoksi mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin, kuin he haluaisivat ja mihin heillä olisi tietoa, taitoa ja koulutusta. Opettajat eivät myöskään koe, että palkka olisi oikeassa suhteessa työn määrään ja sen vaativuuteen nähden.

Taloussanomat: Kansa maksaa suorat ja epäsuorat pankkituet

Talouselämä-lehden mukaan näkyvät tuet pulaan joutuneille pankeille ovat poliittisesti kiusallisin tuen muoto eivätkä suinkaan ainoa tapa, joilla valtiot tukevat pankkeja. Niiden lisäksi huomattavan osan tuesta muodostavat näkymättömämmät "häivetuet".

Keskuspankit ovat pakottaneet lyhytaikaiset rahamarkkinakorot historiallisen mataliksi maailman suurimmissa talouksissa. (...) Samalla keskuspankit ovat varmistaneet pankkien maksuvalmiutta tarjoamalla niille ilmaista tai melkein ilmaista keskuspankkirahoitusta jopa rajoituksetta, niin kuin euroalueen EKP on tehnyt.

Karkeasti pelkistäen keinotekoisen matala korkotaso on samaan aikaan tulonsiirto säästäjiltä pankeille ja velallisille ja toinen tulonsiirto veronmaksajilta pankeille. Nollaan prosenttiin tai hyvin lähelle nollaa pakkotoimin painettu talletuskorko tarkoittaa, että tallettajat saavat säästöilleen pienempää tuottoa kuin he ilman keskuspankkien toimia saisivat.

Veronmaksajat tarjoavat parhaillaan pankeille lähes ainutlaatuisen tuottoisan tilaisuuden mittavaan korkoerokeinotteluun (...) Kyse on siitä korkoerosta, joka jää keskuspankin omista keskuspankkiluotoistaan pankeilta perimän koron ja valtioiden omista velkakirjoistaan pankeille maksamien korkojen väliin. Nyt tuo korkoero merkitsee pankeille epätavallisen suurta ja lisäksi likipitäen riskitöntä voittoa.

Taloussanomat viittaa italialaisen Trenton yliopiston ja yhdysvaltalaisen UCLA-yliopiston ruotsalaissyntyisen talousprofessori Axel Leijonhufvudin kirjoittamaan artikkeliin

On hyvin kyseenalaista, että veronmaksajien varoja päätyy erittäin suurin määrin pankkien pääomittamiseen keskuspankkien päätöksin vailla parlamentaarista päätöksentekoa. Tässä tuessa on hänen mukaansa kyseenalaista myös se, että veronmaksajien ei ole ilmeisesti edes tarkoitus oivaltaa kustantavansa erittäin mittavaa pankkitukea.

YLE: Joka neljäs yksinhuoltajaperhe tarvitsee toimeentulotukea

YLE Uutisten mukaan yksinhuoltajaperheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt selkeästi viime vuosina. Yksinhultajaperheiden heikentynyt asema on yksi huolestuttavista esimerkeistä siitä, mitä OECD-maiden nopein tuloerokehitys aiheuttaa.

Yksinhuoltajaperheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt 2000-luvulla verrattuna muuhun väestöön. Joka neljäs yksinhuoltajaperhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Joka neljäs yksinhuoltajaperhe elää nykyään suhteellisessa köyhyydessä, eli tuloja on alle 60 prosenttia suomalaisten keskitulosta. Vielä viisitoista vuotta sitten yksinhuoltajaperheistä köyhiä oli harvempi kuin joka kymmenes. 

Heidän tilannettaan vaikeuttaa entisestään se, että toimeentulotukoea saavilta lapsiperheiltä vähennetään lapsilisät.

Taloussanomat: Katso kuka on oikeasti köyhä

Taloussanomat uutisoi suomalaisesta köyhyydestä.

Pienituloisten määrä on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Vuonna 2009 pienituloisia oli noin 700 000, kun vuonna 1990 vastaava luku oli noin 400 000.  

[...]Pienituloisuus ei välttämättä tarkoita nälän näkemistä, mutta riski syrjäytyä yhteiskunnasta on kasvanut. 

[...]Suomessa pienituloisiksi lasketaan ne, jotka tienaavat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Vuonna 2009 se tarkoitti alle 1183 euron kuukausituloja.

Taloussanomien haastatteleman Kelan tutkimusprofessori Olli Kankaan mukaan

-60 prosenttia mediaanitulosta on muotoutunut pienituloisuuden mittariksi siksi, että kaikkien ihmisten tulisi kyetä elämään yhteiskunnassa normaaliksi miellettyä elämää. Tavoitteena on välttää sosiaalinen syrjäytyminen ja leimautuminen.

Talouselämä kertoo Kangasta huolestuttavan pienituloisuuden pitkittyminen sekä lapsiköyhyyden yleistyminen ja köyhyyden periytyvän aikaisempia vuosia helpommin.

Tilastokeskuksen mukaan köyhän perheen lapsella on kaksinkertainen vaara jumittua köyhyyteen normaalisti tienaavan perheen lapseen verrattuna.

Parecon Finland kevään aikana pääkaupunkiseudun kirjastoissa

Parecon Finland järjestää kevään aikana lukuisia keskustelutilaisuuksia pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Keskustelutilaisuuksissa esitellään markkinatalouden peruspiirteitä, sekä osallisuustalousvision mahdollisuuksia. Aikaa on varattu jokaisessa myös runsaasti yleisökysymyksille ja -keskustelulle. Tilaisuuksien ajankohdat ilmoitetaan sivuillamme.

Ota yhteyttä mikäli olisit kiinnostunut kuulemaan osallisuustaloudesta työpaikallasi, järjestössäsi tai yhteisössäsi - järjestämme tilaisuuksia myös pyynnöstä. Yhteydenotot sähköpostitse osoitteeseen info@parecon.fi

Marjut Lindberg: Hoitoa ja palveluita yksityistetään hivuttamalla

Suomalainen julkinen terveydenhuolto eriarvoistuu nopeasti varallisuuden perusteella. Samalla esimerkiksi köyhyysrajan alapuolella elävien lasten määrä kasvaa. Pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg kirjoittaa Helsingin Sanomissa terveydenhoidon siirtymisestä yhteisomistuksesta yksityisen omistuksen piiriin:

Kulunut vuosikymmen jää historiaan muun muassa siksi, että niin sanotussa hyvinvointivaltiossa lähetettiin ennätysmäärä hiljaisia viestejä, joiden mukaan ihmisten pitäisi maksaa terveydenhoidostaan entistä enemmän ja osallistua tulevaisuuden hyvinvointinsa rahoittamiseen yhä suuremmalla osuudella.

[...]Yksityisen ja julkisen sairaanhoidon yhdistämisessä näyttää unohtuneen pääasia: miksi Husin sairaaloiden kaltaiset laitokset on rakennettu, ja miksi niitä ylläpidetään julkisin varoin.

Alkuperäinen tarkoitus on se, että sairaat ihmiset saavat vaivoihinsa mahdollisimman hyvän ja oikea-aikaisen hoidon.

[...]Kuluneen vuosikymmenen aikana pelottelupolitiikka ja yksityisten palvelujen käyttö ovat lisääntyneet, mutta Suomessa ei ole tehty merkittäviä poliittisia päätöksiä siirtymisestä yksityiseen palvelutuotantoon.

Mielipidekyselyjen tulokset osoittavat, että selvä enemmistö suomalaisista kannattaa edelleen peruspalveluiden – mukaan lukien sairaanhoidon – rahoittamista ja järjestämistä julkisina palveluina.

Yksi keskeinen ongelma markkinataloudessa on se, miten se voimakkaasti suosii eriarvoistavia ratkaisuja (esimerkiksi varallisuuden keskittämistä ja vähävaraisten huomioimatta jättämistä päätöksenteossa). Tämä tapahtuu usein huomaamatta: kehityssuunta nähdään rakenteellisena ja jopa ihmisten vaikutuskyvyn ulottumattomissa olevana luonnonvoimana, Englannin entisen pääministerin Margaret Thatcherin sanoin "ainoana vaihtoehtona".

"Syrjäytyminen vakavin turvallisuusuhka"

Kauppalehti uutisoi MTV 3:n haastattelun pohjalta:

Poliisiylijohtajan mielestä syrjäytymisen kasvu ja kansalaisten ajautuminen yhteiskunnan ulkopuolelle on erittäin vakava uhka maan sisäiselle turvallisuudelle.

MTV3:n haastattelussa Mikko Paateron mielestä ihmisten valuminen yhteiskunnan ulkopuolelle lisää rikollisuutta hälyttävässä määrin.

Mm. Paateron mainitsemista syistä tasa-arvoista yhteiskuntaa pitävät ihanteena lähes kaikki.

HS: Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 24.1. arvioi lähtökohtien tasa-arvoisuuden epäonnistuneen Suomessa, viitaten laajaan nuorison epätasa-arvoisuutta kartoittaneeseen tutkimukseen.

Kuva kertoo ennen kaikkea sen, että suuri osa köyhyydestä ja huono-osaisuudesta periytyy seuraavalle sukupolvelle. Se ei periydy geeneissä vaan puutteellisina henkisinä, sosiaalisina ja aineellisina elämänhallinnan voimavaroina.

Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät lapsessa jo sikiöaikana, sillä köyhiin perheisiin syntyy kevyempiä lapsia kuin varakkaisiin perheisiin. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia ja ratkaisevalla tavalla tulevaisuuteen vaikuttavia ilmenemismuotoja.

Kuten varallisuus ja sen tuomat mahdollisuudet, myös köyhyys ja sen sanelemat heikot vaikuttamisen mahdollisuudet periytyvät hätkähdyttävilläkin tavoilla ilman erillisiä tai rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Tämä epätasa-arvoinen lähtökohta kasautuu jo muutamassa sukupolvessa huomattavilla tavoilla, erityisesti markkinataloudessa jonka perusrakenteisiin kuuluu vaikutusmahdollisuuksien jakaminen huomattavissa määrin varallisuuden perusteella.

YLE: Lapsilisät on jo leikattu kaikkein köyhimmiltä lapsiperheiltä

YLE oikaisee uutisessaan lapsiperheiden tukien leikkaamista koskevan keskustelun virhekäsityksiä:

Toimeentulotukia saavien lapsiperheiden tuista vähennetään automaattisesti lapsilisät. Suurin osa tukien menettäjistä on köyhiä yksinhuoltajaperheitä. Parikymmentä vuotta jatkunut käytäntö leikkaa lapsilisät lähes kymmenesosalta lapsiperheiltä.

Toimeentulotukea saavilta lapsiperheiltä lapsilisät vähennetään toimeentulotuesta. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Susan Kuivalainen sanoo, että uudistus tuli hiipien, kun perhetukia ja lapsilisiä sekä niiden verovähennysoikeuksia uudistettiin.

- Vuodesta 1994 lapsilisä on otettu tulona huomioon toimeentulotuessa ja vähennetään tuista, Kuivalainen sanoo.

Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden luoman laajamittaisen, markkinoiden haittavaikutuksia korjaamaan pyrkineen järjestelyn vaiheittainen luhistuminen on vähintäänkin sen repivien seurausten kautta yleisesti tiedetty asia. Sen syistä ja taustoista on paljon virhetietoa ja uskomuksia.

Taloustieteen professori Robin Hahnel on käynyt kirjassaan läpi ns. hyvinvointivaltioiden ja niitä kannattaneiden keskeisiä epäonnistumisia, erityisesti liittyen markkinatalouden rakenteiden huomioonottamiseen kestävällä tavalla. Hän käsittelee kirjassaan erityisesti tapoja, joilla markkinoiden rakenteelliset vaatimukset olivat ja ovat jatkuvasti uhkaamassa pyrkimyksiä ohjata markkinavaihdon tuhoisia seurauksia tasa-arvoisempaan ja yhteistyöpainotteisempaan suuntaan. Yksi tällainen korjausmenetelmä oli tukien jakaminen lapsiperheille lapsilisien muodossa.

YLE: Lääkärit ja opettajat välttävät köyhiä kaupunginosia

YLE 19.1.2011:

Vantaan kaupunki on päättänyt ratkaista Hakunilan terveysaseman lääkäripulan ulkoistamalla koko terveysaseman toiminnan yksityiselle lääkäripalveluja tuottavalle yritykselle. Vantaan terveystoimen johtaja Timo Aronkytö kertoo, että hyvämaineisille terveysasemille on entistä helpompaa pestata lääkäreitä mutta maineeltaan huonompiin se on entistä vaikeampaa.

Työterveyslaitos: Suomalainen yhteiskunta on jakautunut sosiaaliluokkiin

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten perhe- ja ystävyysverkostoihin valikoituu saman sosiaaliluokan ihmisiä.

Perhe- ja ystävyysverkostoihin valikoituvat samaan sosiaaliluokkaan kuuluvat. Toimihenkilöt ystävystyvät keskenään, työntekijät keskenään ja johtajat keskenään. Pätkätöissä tai työttömänä olevaa voi olla vaikeaa määritellä mihinkään ammattiryhmään kuuluvaksi, mikä hankaloittaa tärkeiden lähiverkostojen syntymistä.

Kehitys aiheuttaa entisestään voimistuvaa lähtökohtien eriarvoisuutta, kun ylimmän portaan verkostot erkanevat muusta yhteiskunnasta.

YLE: Kansainväliset sijoittajat tahkoavat rahaa Suomen terveydenhoidossa

YLE 16.1.2011:

Suomessa yksityinen ei aina ole aidosti yksitystä. Veronmaksajat tukevat terveysbisnestä: arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa ja Kela korvaa lääkärikuluja. Yritykset ja kunnat ulkoistavat työterveydenhuoltoaan.

Sitran johtaja Antti Kivelä pitää Suomen tilannetta outona.

- Nykyinen hajanainen rahoitusjärjestelmä johtaa siihen, että systeemi polarisoituu ja ollaan kohta amerikkalaisessa mallissa, Kivelä toteaa.

Suomalainen terveydenhoito on suosittu sijoituskohde, koska alalla nautitaan uutisen mukaan poikkeuksellisen korkeista katteista laajojen eri muotoisten veronmaksajien tukien ansiosta. Yksityistämisiä on perusteltu Suomessa sillä, että terveydenhuollosta halutaan tehokkaampaa. Sitran johtajan Antti Kivelän mukaan suomalainen terveydenhoito menee kovaa vauhtia kohti amerikkalaista yksityisen terveydenhoidon mallia, jonka tehokkuus on tutkitusti länsimaiden heikoin. Tehokkuusongelmaa vakavampi on nykyisen kehityksen eriarvoistava vaikutus – terveydenhoidon laatu riippuu Suomessakin varallisuudesta.

HS: Sianlihantuottajat mukaan mielikuvasotaan

Helsingin Sanomat uutisoi 23.12. sianlihan imagon huonontumisesta seuranneesta sianlihantuottajien imagokampanjasta. Uutisessa käsiteltiin ohimennen myös ruokatalojen suhtautumista eläinten hyvinvointiin.

"Noin kolmasosa kuluttajista sanoo, että vastuullisuudella on vaikutusta ostopäätökseen. Toinen kysymys on sitten, kuvastavatko vastaukset tutkimuksissa todellista käytöstä. Silti alan sisällä on ollut selvää, että meidän on pakko alkaa puhua eläinten hyvinvoinnista", Puisto [HK Ruokatalon brändijohtaja] sanoo.

Markkinat kannustavat kuluttajia valitsemaan halvan ruokatuotteen ja rankaisevat korkeammin hinnoin kuluttajia, jotka pyrkivät ottamaan ostospäätöksessään huomioon ympäristön hyvinvoinnin, tuotannon eettisyyden tai sosiaalisen hyvinvoinnin. Kuluttajien päätöksentekovalta jakautuu eriarvoisesti euro per ääni-periaatteella, minkä seurauksena useissa tapauksissa vain varakkaammilla on mahdollisuus ostaa kestävämmällä tavalla tuotettuja hyödykkeitä ja näin ollen tukea esimerkiksi tuotantoeläinten elinolosuhteiden parantamista.

"Vastuulliselta kuluttajalta" vaaditaan monesti myös erityistietoutta tuotannosta ja sen standardeista, kuten luomusta ja reilusta kaupasta, sekä valppautta tuottajien markkinoinnin kanssa, mikä entisestään vaikeuttaa "vastuullisen kuluttajan" asemaa.

Stiglitz: Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehty täysin vääriä talouspäätöksiä

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz varoittaa kolumnissaan, että Euroopan ja Yhdysvaltojen lääkkeet talouskriisiin ovat tehottomia ja eriarvoisuutta entisestään lisääviä. Rahoitussektorin valtavat virheet maksatetaan julkisen sektorin leikkausten muodossa ihmisillä, jotka eivät alunperin edes hyötyneet talouskuplasta.

Unfortunately, the New Year’s resolutions made in Europe and America were the wrong ones. The response to the private-sector failures and profligacy that had caused the crisis was to demand public-sector austerity! The consequence will almost surely be a slower recovery and an even longer delay before unemployment falls to acceptable levels.

YLE: Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva

YLE uutisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 90-luvun laman lapsista tekemästä laajasta tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla.

Joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus.

YLE haastatteli THL:n tutkijaa Raija Paanasta.

Tutkijan syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei Paanasen mukaan enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada "yhdeltä luukulta" ja perheitä pitäisi tukea.

Tutkimus: Köyhyys voi tukahduttaa lapsen geneettisen potentiaalin

Teksasilaisen yliopiston tutkijaryhmä on kaksostutkimuksissaan saanut selville, että köyhät elinolosuhteet voivat tukahduttaa lapsen geneettisen potentiaalin. Tytkijaryhmä teki erilaisia ajattelun kyvykkyyttä mittavia testejä eri kaksospareille. 10 kuukauden iässä havaittavia eroja ei vielä ollut, mutta jo kahden vuoden ikäisenä erot eritaustaisten lasten välillä alkoivat näkyä.

At 10 months, there was no difference in how the children from different socioeconomic backgrounds performed.   By 2 years, children from high socioeconomic backgrounds scored significantly higher than those from low socioeconomic backgrounds.

Köyhemmistä taustasta tulevat lapset, sekä identtiset että ei-identtiset, suoriutuivat testeistä samankaltaisesti. Rikkaimmista perheistä tulevat identtiset kaksoset suoriutuivat testeistä samankaltaisin tuloksin, kun taas ei-identtisten kaksosten keskuudessa eroja oli jo havaittavissa, mikä viittaa erojen selittyvän geneettisillä tekijöillä.

In general, the 2-year-olds from poorer families performed very similarly to one another. That was true among both fraternal and identical twins, suggesting that (...) their environments determine their cognitive success.  

Among 2-year-olds from wealthier families, identical twins (who share identical genetic makeups) performed very similarly to one another. But fraternal twins were not as similar — suggesting their different genetic makeups and potentials were already driving their cognitive abilities.

Tämä ei tarkoita sitä, että rikkaiden perheiden lapset olisivat geneettisesti "parempia", vaan että rikkaissa perheissä lapsilla on mahdollisuus kasvaa geeniensä mahdollistamaan täyteen kukoistukseen, kun taas alhainen yhteiskunnallinen asema tukahduttaa tämän potentiaalin. Tämä eriarvoisuus näkyy jo niinkin aikaisin kuin kahden vuoden iässä.

The study (...) does not suggest that children from wealthier families are genetically superior or smarter. They simply have more opportunities to reach their potential. (...) Socioeconomic disadvantages suppress children's genetic potentials. (...) Our findings suggest that socioeconomic disparities in cognitive development start early.

Tutkimustulokset kyseenalaistavat näkemystä, jonka mukaan yhteiskunnassa kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus "menestyä". Mitä suuremmat luokkaerot vallitsevat, sitä vahvemmin lapset lähtevät "kilpajuoksuun" eri viivalta, ja sitä vähäisempi on köyhempien perheiden lasten mahdollisuus "sosiaaliseen nousuun".

YLE: Huonotuloisten keskuuteen on kasvanut lähes tuloton kurjalisto

YLE uutisoi, että

Köyhien ja huonosti toimeentulevien joukkoon on syntynyt kaikkein vähäosaisimpien ryhmä.

Eriarvoisuus syvenee köyhien omassa keskuudessa, kun kaikkein köyhimpien paisuva joukko elää yhä useammin lähes tyystin vailla tuloja. Kun köyhiksi lasketaan ne, joiden tulot jäävät alle 60 prosentin koko väestön keskituloista, on Suomessa runsaat 700 000 köyhää.

Niiden ihmisten osuus, joiden tulot jäävät alle 40 prosentin keskimääräisestä köyhyysrajasta, on lisääntynyt (...) Heidän määränsä myös nousee jatkuvasti suuremmaksi ja köyhien keskuuteen syntyy ns. kurjien ryhmä.

Köyhyystutkija Olli Kangas Kelasta näkee tulevaisuuden huolestuttavana.

Köyhiä on jatkossa yhä enemmän. (...) Köyhien joukossa on tapahtunut köyhyyden syvenemistä. (...) Kurjien joukko on kasvussa. Köyhienkin kesken tapahtuu eriarvoistumista. Niiden, jotka elävät pelkällä perustyöttömyysrahalla, köyhyysaste on jo 90 prosenttia. Ja noin puolet pelkkää kansaneläkettä saavista yksinäisistä ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

Kuten tuloerojen kasvu, Kankaan mukaan myös

Se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.

Tämä on huolestuttava merkki Suomen eriytymisestä yhä voimakkaammin luokkayhteiskunnaksi. Suuret erot eri väestöryhmien välillä repivät yhteiskuntaa kahtia ja luovat pahoinvointia, turvattomuutta sekä epäluottamusta. Toisistaan erkaantuvien väestöryhmien on yhä vaikeampaa asettua toisten asemaan, mikä lisää itsekkyyttä ja piittaamattomuutta muista. Lisäksi tämänkaltainen kehitys on omiaan ruokkimaan itse itseään, jos sitä ei katkaista tasa-arvoistavalla politiikalla.

Onnellisuustutkija: Johtajat ovat keskimäärin alaisiaan onnellisempia tai tyytyväisempiä

Taloussanomat kirjoittaa onnellisuustutkija ja psykologian professori Markku Ojasen tutkimuksista:

tutkijoiden tulokset kertovat, että johtajat ovat keskimäärin alaisiaan onnellisempia tai tyytyväisempiä

Tutkimukset kyseenalaistavat johtajien suurien palkkioiden perusteena usein käytettyä myyttiä

(...) vastuun taakan alle kaatuvista huippujohtajista ja johtajuuden kuluttavuudesta (...) Oikeasti pomoksi pääseminen voi olla tie henkilökohtaiseen onneen.

Päinvastoin, 

Johtajille kertyy Markku Ojasen mukaan runsaasti etuja, joita pidetään hyvän työn ominaisuuksina: mahdollisuutta hallita työtehtäviä, vaihtelua, arvostusta ja hyvää palkkaa. – Johtajien stressikään ei ole yhtä suurta kuin tavallisten työntekijöiden

Johtajat saavat eropassien jälkeen helpommin työtä kuin muut, tai sitten heille on kertynyt niin paljon varallisuutta, että he pärjäävät ilman työtäkin

Kauppalehti: Vain joka kolmas maksaa progressiivista tuloveroa

Kauppalehti uutisoi, että:

Ansiotuloverotuksessa progressiivinen verotus koskettaa enää vajaata kahta miljoonaa suomalaista. (...) Progressiivinen verotus tasaa siis aikaisempaa vähemmän suomalaisten kasvavia tuloeroja.

Vuoden 2009 verovelvollisista vain 34 prosenttia kuului tuloeroja kaventavien tuloverojen piiriin, eli 1,75 miljoonaa suomalaista. Vielä vuonna 1989 vastaavan veromuodon piiriin lukeutui 57 prosenttia verovelvollisista, mikä vastasi silloin 2,8 miljoonaa suomalaista.

Vuoden 1993 verouudistus eriytti pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen. Tuohon asti kansalaiset maksoivat progressiivista verotusta myös pääomatuloista.

Tuloverotusta tutkinut Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila vertailee nykytilannetta ja tilannetta ennen vuoden 1989 kokonaisverouudistusta ja toteaa, että

Suomessa on pienennetty jo pitkään tuloverojen merkitystä valtion tulolähteenä. (...) Progressiivisen tuloverotuksen piiriin kuuluvien osuus pienenee edelleen, koska vuosina 2010 ja 2011 verotusta on kevennetty (...) karkeasti yksinkertaistaen, nykypäivän keskituloinen maksaa tuloistaan 25 prosenttia tuloveroa. Tästä samasta reaalitulosta olisi maksettu 33 prosentin veroa vuoden 1989 veroasteikossa.

Turkkilan tutkimuksen tulokset vahvistavat, kuinka Suomessa on siirrytty pois progressiivisesta verotuksesta kohti tasaveroa. Tuloerot ovat kasvaneet 2000-luvulla Suomessa OECD-maista  nopeimmin.

YLE: Säästöpäätökset johtivat Meksikonlahden öljykatastrofiin

Meksikonlahden tuhoisan öljyturman taustalla oli riskinotto ja luultavasti arvio, jonka mukaan mahdolliset kustannukset olisivat pienempiä kuin todennäköiset voitot:

Aikaa ja rahaa säästäneet päätökset aiheuttivat Meksikonlahden öljyonnettomuuden, sanoo katastrofia selvittänyt Yhdysvaltain presidentin nimeämä tutkintalautakunta. Öljy-yhtiö BP:n ja sen liikekumppanien päätökset lisäsivät öljylautan onnettomuusriskiä, lautakunnan raportissa kerrotaan. Tutkintalautakunta varoittaa, että vastaava onnettomuus saattaa uusiutua, ellei alalla ryhdytä uudistuksiin.

Kustannustehokkuuden kasvattaminen riskejä ottamalla on markkinataloudessa turvallisinta silloin, kun riskien toteutuminen voidaan laskea siirtyvän epämääräiseen tulevaisuuteen tai kolmansien osapuolien kustannettavaksi. Näin tapahtui myös Meksikonlahden öljyturman kanssa. Rakenteellisen vian korjaaminen vaatii jatkuvasti uusia toimenpiteitä. Yleensä näitä ovat lainsäädännön korjaaminen tai erilaiset sopimukset sekä tapauskohtaiset neuvottelut.

YLE: Kymmenet helsinkiläiset taloyhtiöt jättävät tonttivuokran rästiin

Vuodenvaihteessa voimaan astuneet, tuntuvat korotukset taloyhtiöiden vuokriin Helsingissä eivät nauti niiden seuraukset kantavien luottamusta.

Tonttivuokran korotus astui voimaan noin sadalla helsinkiläisellä taloyhtiöllä vuoden vaihteessa. Uusien sopimusten myötä tontin vuokra nousee asteittain jopa 18-kertaiseksi.

Vuokrien korotuksia vastustava kansanliike Tontinvuokralaiset ry katsoo, että hinnannousu on kohtuuton. Esimerkiksi Herttoniemeläisen taloyhtiön puheenjohtajan mukaan korotus merkitsee sadan neliön huoneistolle noin 100 euron lisälaskua kuukaudessa, kun korotuksesta puolet tuli voimaan vuoden vaihteessa.

Taloyhtiöiden asukkaat ovat yrittäneet pitkään neuvotella kohtuullisempia vuokria kaupungilta, joka samaan aikaan vuokraa mahdollisesti hyvin tuottoisaa pääkaupunkialueen tonttimaata lähes ilmaiseksi yhteiskuntamme varakkaimpien käyttöön.

Marjut Lindberg: Tuloerot rakentavat luokkayhteiskuntaa

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindbergin kolumni puolustaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Lindberg avaa tilanteen haitallisia seurauksia esimerkiksi (laajasti arvokkaana nähdyn) mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta:

Tuloerojen kasvu ei tarkoita vain sitä, että rikkaimpien ihmisryhmien tulot kasvavat entisestään ja köyhimpien tulot pysyvät ennallaan tai niiden ostovoima pienenee.

Tuloerojen kasvu rakentaa yhteiskuntaan kerroksia, joissa kaikenlaisten mahdollisuuksien erot kasvavat lopulta niin suuriksi, ettei eri ryhmillä ole yhtenäistä kulttuuria, kieltä eikä taitoja työskennellä yhdessä. Silloin on mahdotonta kuvitella, että kansan kaikki kerrokset löytäisivät yhteiset tavoitteet, puhumattakaan yhteisistä menetelmistä, joilla koko kansan hyvinvointia yritettäisiin kohentaa.

Vaikka jättääkin tämän kehityksen syyt tai vaalikautta kestävämmät - sekä osallistavammat - ratkaisumahdollisuudet juurikin pois tarkastelustaan, on Lindbergin kolumni selkeä ja arvokas koonti eriarvoistumisen tilanteesta Suomessa.

"Muutosta journalismissa tapahtuu, mutta sitä tuntuvat aiheuttavan pikemminkin taloudelliset ja teknologiset voimat kuin kriittinen yhteiskunnallinen keskustelu"

Median vaikutusvallasta ja toiminnasta on Suomessakin keskusteltu paljon, mutta usein suhteessa poliittiseen järjestelmään. Yksi keskeinen vaikutusmekanismi mediassa on kuitenkin voitontavoittelu ja rahoitus mainonnan kaltaisten järjestelyjen avulla. Tämän vaikutukset ovat monialaisia, mutta yksi osa-alue jota tämä riippuvuus hämärtää on tietoinen ja poliittinen päätöksenteko uutisoinnista.

Median sotauutisoinnin osalta tätä käsittelee Mediaseuraaja-blogin 2.1. julkaistu artikkeli, "Sotajournalismin anatomia":

"[Median rakenteellista muutosta käsittelevät] journalismikriitikot yleensä menettävät uskottavuutensa toimittajakunnan silmissä: vaikka valtamedian arvostelu on hyväksyttyä, pyrkimyksien sen nykykäytäntöjen kehittämiseen tietoisella toiminnalla ja poliittisilla päätöksillä ei nähdä olevan tästä päivästä. Muutosta journalismissa tapahtuu, mutta sitä tuntuvat aiheuttavan pikemminkin taloudelliset ja teknologiset voimat kuin kriittinen yhteiskunnallinen keskustelu median demokraattisesta tehtävästä."

TS: Lapset jäävät työelämän jalkoihin

Taloussanomat:

Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan kiire, ylityöt, stressi, pätkätyöt ja epävarmuus heijastuvat koteihin vanhempien väsymisenä ja läsnäolon puutteena.

– Tutkimusten mukaan työelämän paineet heijastuvat suoraan perheiden arkeen ja vanhempien ja lasten suhteisiin, sanoo kasvatustieteen tohtori, tutkija Taina Kyrönlampi-Kylmänen Suomen humanistisesta ammattikorkeakoulusta Torniosta.

Työntekijöiden, ja varsinkin työntekijöiden perheiden, hyvinvointia on markkinamekanismien kannalta melko turha ottaa huomioon, varsinkin jos korkean työttömyyden seurauksena tarjolla on runsaasti halpaa työvoimaa.

Epäkohtien korjaaminen onnistuu useimmiten vain painostuksella ja neuvottelulla, ja tapauskohtaisesti - markkinataloudessa ei ole juuri rakenteellisia keinoja lasten pahoinvoinnin kaltaisten suorienkaan ongelmien (nk. ulkoisvaikutusten) huomioonottamiseen, vaikka esimerkiksi yrityksen työntekijät olisivatkin niistä luultavasti erinomaisen hyvin tietoisia.

Talvitauko

Parecon Finlandin blogi siirtyy reiluksi viikoksi talvitauolle.

Lahjakkuustutkija: Suomessa menestyvät vain oman edun tavoittelijat

Taloussanomat:

Kovien arvojen voittokulun kääntöpuoli on narsistinen tunnekylmyys ja piittaamattomuus toisista, sanoo Uusikylä Taloussanomien haastattelussa. Hänen mukaansa eriarvoisuus lisääntyy, mummot hylätään laitoksiin ja perheenjäsenet vieraantuvat toisistaan.

Lahjakkuustutkija Kari Uusikylän mukaan suomalainen yhteiskunta on kaupallistunut jo vaarallisen pitkälle, ja sosiaalinen pahoinvointi lisääntyy hurjaa vauhtia.

Erittäin huolissaan Uusikylä on tiedoista, joiden mukaan 740 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Myös se, että moni lapsikin kärsii masennuksesta ja nuoret aikuiset syövät jopa dementialääkkeitä jaksaakseen tehokkaita työpäiviä, on hänestä vakava oire. Hän huomauttaa, että meillä on myös 17 000 kodeistaan huostaan otettua lasta. 

HS: Terveydenhuoltoyritykset käyttävät halpaa työvoimaa

Helsingin Sanomat:

Suuryritysten mahti on kasvanut ensihoidossa viime vuosina. Nyt työntekijät ovat levottomia, koska uusi terveydenhuoltolaki mullistaa alan asetelmat. Pirkanmaalla MedGroup-konsernin palveluksessa työskennellyt Tiina Mäkelä kertoo irtisanoutuneensa, koska hänen sanottiin olevan liian kallis sairaanhoitaja.

Yritysten voitontavoittelu ja kansalaisten etu ovat usein ristiriidassa, sillä yritysten pääasiallinen tehtävä on tehdä voittoa. Nämä rakenteelliset ristiriidat näkyvät erityisesti yhteiskunnan peruspalveluiden tuotannossa, joka on siirretty enenevässä määrin yksityiselle sektorille.

Herbert Gintisin luento ihmisluonnosta

Professori Herbert Gintis esittelee Cambridgen yliopistossa pitämässään luennossa viimeaikaisen käyttäytymistieteellisen tutkimuksen tuloksia. Tutkimustulosten perusteella "ihmisluonto on itsekäs" -väite vaikuttaa epätieteelliseltä ja ideologiselta yksinkertaistukselta.

Valtionyhtiöiden johtajien muhkeat bonukset

Taloussanomat uutisoi 15.6.2009 valtionyhtiöiden johtajien edellisen vuoden palkanlisäyksistä:

Erityisen reippaasti nousi lahjusepäilyjen vuoksi eroamaan joutuneen Patrian toimitusjohtajan Jorma Wiitakorven palkka. Viime vuonna hänen palkkansa oli 488 000 euroa, sen päälle hän sai vielä 279 000 euron kannustinpalkkiot. Kannustinpalkkion sai myös epäiltyjen väärinkäytösten vuoksi eroamaan joutunut Destian toimitusjohtaja Jukka Laaksovirta.

Johtajien palkat ovat nousseet maailmanlaajuisen trendin mukana Suomessakin palkansaajia voimakkaasti nopeammin. Uutinen koskee erityisesti valtion omistamien yhtiöiden johtajien palkkausta. Uutisen mainitsemat valtavat palkkiot ovat räikeitä esimerkkejä nykytalouden vinoutuneista palkitsemisperiaatteista ja osoittavat samalla, ettei valtion omistusosuus osakeyhtiössä takaa vastuullisempaa yhteiskunnallista toimintaa.

HS: Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla

Helsingin sanomat kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta Suomalaisten hyvinvointi 2010 -raportista.

Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla.

Toimeentulotukea saavista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista. Heidän osuutensa on kasvanut 2000-luvulla.

Pelkän perusturvan varassa olevista työttömistä yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan.

Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet.

Raportti kertoo tuloksista, joita on saatu tutkittaessa koko väestön tasolla suomalaisten elämänlaatua WHO:n mittareilla. Tulokset ovat ennalta-arvattavia sen valossa, että Suomessa tuloerojen kasvu on ollut nopeinta kaikista OECD-maista. Veropolitiikka on ennemminkin edesauttanut tätä kehityskulkua kuin pyrkinyt sitä kääntämään.

Tutkimus: Empatiakyky riippuu yhteiskunnallisesta asemasta

Tutkijaryhmän mukaan alempien yhteiskuntaluokkien jäsenet ovat kyvykkäämpiä tulkitsemaan toisten tunnetiloja kasvojen perusteella.

"In a series of experiments, the new study found that lower-class people were better at reading emotions on others' faces — one measure of what researchers call empathic accuracy — than people in the upper class. 'A lot of what we see is a baseline orientation for the lower class to be more empathetic and the upper class to be less [so],'"

Kun taas ylempiin yhteiskuntaluokkiin itsensä kokevat, suoriutuivat tehtävästä huomattavasti heikommin.

"students were asked to compare their own class status with either someone at the top of the socioeconomic ladder — or someone at the bottom. People who compared themselves with a lower-class person, which made them think of themselves as having a higher status, were less accurate at reading emotional expressions."

Michael Kraus:n mukaan empaattinen herkkyys on inhimillisen kanssakäymisen perusta.

"a person's ability to accurately read emotions that other people are feeling - is important because it is a key part of empathy itself: if you can't recognize what someone else is going through, it's hard to respond with kindness to their needs."

Tutkijakollegansa Dacher Keltner ottaa laajemman yhteiskunnallisen perspektiivin ja yhdistää huolestuneena tutkimustulokset jatkuvasti kasvaavaan eriarvoisuuteen.

"We are living in a period of historically high inequality. Health problems and psychological problems are correlated with inequality and we have rising inequality. People in positions of power are not going to see [the inequality]. They're going to be blind to it and that has enormous implications for how we educate leaders, why they may not see [what's] obvious [to everyone else] and why they may not even understand the suffering of the people below them."

The Guardian: Britannia thatcherilaisempi kuin 80-luvulla

Kyselytutkimuksen mukaan brittiläisten asenteet varallisuuden uudelleenjakoa kohtaan ovat koventuneet 80-luvulta. Tällöin vielä 51% tuki varallisuuden uudelleenjakoon tähtäävää politiikkaa, kun luku nyt viimeisimmän tutkimuksen mukaan on 31%.Tutkimuksen tekijät selittävät asenteiden muutokset "merkittävällä muutoksella poliittisessa retoriikassa". Samankaltainen ilmiö on havaittu myös Yhdysvalloista, jossa kasautuva varallisuus on vaikuttanut merkittävästi varakkaiden väestöryhmien poliittiseen vaikutusvaltaan.

Kuitenkin samanaikaisesti brittiläiset ovat huolissaan kasvavasta eriarvoisuudesta. 78% väestöstä on sitä mieltä, että ero rikkaiden ja köyhien välillä on liian suuri. Tutkijat antavat tälle seuraavanlaisen selityksen:

[...] the difference between high levels of concern about that income gap and support for policies to redistribute wealth is explained by "self-interest" on the part of higher earners who do not want to lose money from their pay packets to support others and a perception of "laziness" among poorer people.

Tämänkaltainen näkemys on yhtenevä viimeaikaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan yhteiskunnallisten erojen kasvaessa toisistaan etääntyvien yhteiskuntaluokkien on yhä vaikeampaa asettua toisen asemaan. Tämä pätee etenkin hyvin toimeentuleviin. Tutkimukset jättävät myös hyvin vähän epäilyksenvaraa sille, etteikö kehitys asenneilmapiirissä seuraisi samaa kaavaa myös Suomessa tuloerojen jatkuvasti kasvaessa.

"Koska korotus on kohtuuton, emme allekirjoita toistaiseksi sopimusta. Siitä ei ole neuvoteltu meidän kanssa kertaakaan, se on saneltu."

Otsikon lainaus on Veli-Martti Kauhajärveltä, joka on yhden Helsingin kaupungin korkeimmillaan 18-kertaisia vuokrakorotuksia vastustavan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Asuntojen vähyydestä kärsivässä pääkaupungissa kaupungin johto aikoo nostaa huomattavasti asuntojen tonttivuokria, joka heikentää kasvavan vähävaraisten joukon asumisen mahdollisuuksia alueella.

Kapungin asuntopolitiikan kohtuullistamista vaativan kansalaisliikkeen perustelut korotusten alentamisesta eivät ole saaneet kannatusta kaupungin poliittiselta johdolta. Technopolis-kiinteistösijoitusyhtiön pyyntö saada alennus omiin tonttivuokriinsa puolestaan hyväksyttiin kaupunginvaltuuston toimesta aiemmin.

Tutkimus: Elintarvikeketjun jätteiden jalostus hillitsisi ilmastonmuutosta

Helsingin sanomat 2.12.2010:

Elintarvikeketjun jätteenä syntyvien biomassojen hyödyntäminen energiaksi tai lannoitteiksi hillitsisi ilmastonmuutosta ja vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi se loisi uusia työpaikkoja, arvioi Tekesin ja useiden tutkimuslaitosten yhteinen tutkimus.

"Suurin haaste on toiminnan saaminen kannattavaksi"; erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo.

Ympäristön jatkuvuuden tehokas varmistaminen joutuu usein ristiriitaan kannattavan liiketoiminnan tavoitteiden kanssa. Hinnat ja kustannukset eivät ota järjestelmällisesti huomioon kauppatapahtumien ulkoisvaikutuksia. Ympäristön säilyvyyden varmistamiseksi tarvittavat lisäinvestoinnit voidaan jättää hoitamatta niin kauan kuin liiketoiminta vain on kannattavaa, ja seuraukset jäävät toisten maksettavaksi useimmiten joko verorahojen tai hoitamattomien ympäristötuhojen muodossa.

TS: Tuloerojen kasvu jakaa Suomen kahtia

Taloussanomat:

"Tilastokeskuksen mukaan keski- ja pienituloisten välistä tuloeroa kuvaava pienituloisuusaste nousi vuosina 1997–2008 Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlanti, Ranska, Kreikka, Itävalta ja Portugali ovat onnistuneet alentamaan pienituloisuusastettaan."

Tulo- ja varallisuuserojen kasvu heijastuu suoraan myös vaikutus- ja päätöksentekomahdollisuuksiin. On tutkimustietoa siitä, että tuloerojen kasvaessa varakkaampi väestönosa pystyy käyttämään ja käyttää varallisuutensa suomia mahdollisuuksia asemansa etabloimiseen ja parantamiseen entisestään. Näin epätasa-arvoinen kehitys kärjistyy, markkinamekanismien ollessa kykenemättömiä vaikuttamaan tasa-arvoistavasti vaurauden tuoman poliittisen päätöksenteon etulöyntiaseman korjaamiseen.

Lue myös aiempi kirjoitus:
New York Timesin kolumni: Kasautuva varallisuus ja politiikka

TS: Irlanti voi vielä kieltäytyä hätäluotoista

Talousasiantuntijat neuvovat Irlantia kieltäytymään maksamasta irlantilaisten pankkiirien toiminnan kustannukset julkisen sektorin leikkauksia ja maan veropolitiikkaa sanelevilla, kohtuuttomilla hätälainoilla.

Kalifornian yliopiston taloustieteen professori Barry Eichengreenin kommentit Taloussanomien artikkelista:

"[...]Oikeudenmukaisinta Irlannin kansaa kohtaan olisi kaataa liian suurten luottoriskien aiheuttamat tappiot niiden taakaksi, jotka ovat noita luottoriskejä ottaneet.

Irlannin tapauksessa oikea osoite ovat Saksan, Ranskan ja Britannian ja muiden EU-maiden pankit.

Jos pankkien pääomat eivät kestä Irlannista koituvia tappioita, Eichengreenin mielestä on ennemmin Saksan, Ranskan ja Britannian veronmaksajien asia vahvistaa omien pankkiensa pääomia kuin sälyttää lasku irlantilaisten kontolle niin kuin EU:n "pelastuspaketti" tekee."

HS: Suomalaisten verotus hiipii kohti tasaveroa

Helsingin Sanomat:

"Köyhät osallistuvat yhteisiin menoihin yhä suuremmalla osuudella tuloistaan ja lähestyvät rikkaiden veroastetta", suomentaa kehityksen kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta.

"Ilmeisesti nyt on hyväksytty se, että tulontasauksesta luovutaan. Tai tehdään sitä vain tulonsiirtojen kautta. Ymmärtävätkö äänestäjät tämän", Jäntti kysyy.

Jäntti muistuttaa kansalaisten pääsääntöisesti olevan huolissaan eriarvoisuudesta.

Kasvavat tuloerot keskittävät varallisuuden lisäksi myös vaikutusmahdollisuuksia, ja rikkovat yleisesti ihanteellisen yhteiskunnan kulmakivenä pidetyn mahdollisuuksien tasa-arvon periaatetta. Verotuksen progressio on yksi työkalu vaurauden keskittymisen tuomien haittavaikutusten (päätöksenteon ja mahdollisuuksien epätasa-arvo yhtenä) korjaamiseen.

Aiheeseen liittyvää: Omistussuhteet ja palkitseminen osallisuustalouden esimerkissä.

Tutkimus: Amerikkalaiset haluavat ottaa rikkailta ja antaa köyhille

Michael I. Norton & Dan Ariely:

While liberals and the poor favored slightly more equal distributions than conservatives and the wealthy, a large majority of every group we surveyed — from the poorest to the richest, from the most conservative to the most liberal — agreed that the current level of wealth inequality was too high and wanted a more equitable distribution of wealth. In fact, Americans reported wanting to live in a country that looks more like Sweden than the United States.

Harvardin ja Duken yliopiston tutkijat Norton ja Ariely teettivät kyselytutkimuksen, jonka tuloksien mukaan yhdysvaltalaiset haluavat vähentää voimakkaasti tuloeroja. Yhdysvaltalaiset arvioivat vastauksissaan vallitsevat tuloerot reilusti alakanttiin, mikä entisestään vahvisti tutkijoiden näkemystä siitä, että kansalaiset haluavat "ottaa rikkailta ja antaa köyhille."

Tutkija: Kansalaiset maksavat Irlannin rahoitussektorin huimat velat

Valtiotieteen professori Leo Panich toteaa Real Newsin haastattelussa, että Irlanti ei aiheuttanut itse velkakriisiään. Irlannin ongelmat perustuvat Yhdysvaltojen rahoitussektorin aiheuttaman kriisin jälkiseurauksiin. Panichin mukaan irlantilaiset pankit pelasivat uhkapeliä luomalla asuntomarkkinakuplan, ja kun uhkapeli epäonnistui, valtio lupautui kuittaamaan jättimäiset velat valtion kassasta. Irlantilaiset joutuvat maksamaan jättimäiset kustannukset pankkikriisistä, jonka syntymiseen heillä ei ollut osuutta. Kriisin seurauksena Irlanti asetetaan talouskuurille, jonka seurauksena muun muassa julkisia palveluja ollaan leikkaamassa tuntuvasti.

HS: Suomi takaa tukilainoja Irlannille 333 miljoonalla eurolla

Helsingin Sanomat:

Suomi ei lainaa suoraan rahaa Irlannille, mutta se takaa Irlannin tukemiseksi otettavia lainoja. Suomen hallitus tulee hakemaan eduskunnalta oikeuttaa ottaa takausvastuita vajaan 500 miljoonan euron arvosta, Kataisen esikunnasta kerrottiin.

Suomi takaa lainoja Irlannin pankkisektorille 333 miljoonalla eurolla.

WSJ: Tasavertaisuus on ihmiselle tärkeämpää kuin raha

Wall Street Journal: 

For too long, our political conversation about taxes and wealth has been framed by a set of misguided assumptions. We've assumed that people always want to be wealthier than their peers, that higher taxes are an inevitable source of displeasure. But that's not the case. As the scientists note, culture and context play a decisive role, which is why different countries have such different tax structures, and why even America had a top marginal tax rate of 91% in 1960.

Wall Street Journal uutisoi tutkimuksesta, joka vahvistaa aiempia tutkimustuloksia siitä, että ihmiset saavat enemmän mielihyvää eriarvoisuuden vähenemisestä kuin lisätienestistä. Markkinatalouden kannustimet perustuvat oletukseen, että ihminen on taloustoiminnoissaan itsekäs ja saa motivaation kehittyä lisäansioiden toivossa. Useiden eri alojen tutkimukset ovat viime aikoina osoittaneet nämä oletukset harhaanjohtaviksi.

Stiglitz: Pankkiirit heitettävä vankilaan

Taloustieteen Nobelin voittanut taloustieteilijä Joseph Stiglitz kritisoi Business Insiderin mukaan voimakkaasti talouskriisin jälkipuintia. Stiglitz huomauttaa, että pankkiirien rikoksilla on uhreja ympäri maailmaa, ja että järjestelmä on palkinnut väärintekijöitä ruhtinaallisesti. Sakot ovat olleet harvinaisia ja toteutuessaan sakkoja on joutunut maksamaan murto-osan kerättyihin voittoihin verrattuna.

Stiglitzin kuvaus tuhoisaan toimintaan ohjaavista kannustimista on tärkeä muistutus siitä, että talous ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa vaan muodostuu säännöistä, jotka yhteiskunnassa päätetään. Oleellista on, miten päätöksenteko tapahtuu ja minkälaiseen toimintaan talous ihmisiä kannustaa. Taloudessa päätöksenteko on nykyisellään valtaosalla osa-alueistaan kiistatta harvainvaltaa, ja voimakkaat valtakeskittymät vaikuttavat myös yhteiskunnan muiden osa-alueiden toimintaan. Stiglitz antaa useita esimerkkejä oikeuslaitoksesta, joka on Yhdysvalloissa ajanut suurpankkien etuja kansalaisten etujen vastaisesti.

YLE: "Yliopistoihin virtaava raha uhkaa karsia humanistisia oppiaineita."

Yliopistoihin rahoittaminen yksityisellä pääomalla uhkaa humanistisia oppiaineita.
Filosofian lehtori Thomas Wallgrenin mukaan "on selvää, ettei elinkeinoelämän rahoja tulla yliopistoissa jakamaan tasan: Se tarkoittaa sitä, että rahan valta jyrää ja vanhat sivistysarvot jäävät heikommalle. Meillä on budjettileikkauksia ja vapaudenmenetyksiä, kun tämä uusi meininki tulee yliopistoihin.'"

Kuvio on oppikirjaesimerkki markkinalogiikan vaikutuksista ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymiseen. Yritysmaailman tarjoamat kannustimet ohjaavat yliopistoja suosimaan kaupalliseen soveltamiseen tähtäävää tiedontuotantoa tai yritysmaailmaa suoraan palvelevaa koulutusta.

Virallisen linjan mukaan lahjoittajat eivät saa päättää oppisisällöistä. "Varainkeruun sääntöjen mukaan lahjoittajat eivät saa ladella ehtoja, mutta erilaisia toiveita on satanut." Vaasan yliopiston varainkeruusta vastaava yhteiskuntasuhteiden johtaja Jouko Havunen painottaa "ettei toivomista ole kielletty." Kuitenkin Havunen sanoo, että "toiveita kunnellaan herkällä korvalla."

YLE: Terveyskeskusmaksut karkottavat köyhiä

YLE uutisoi terveyskeskusmaksujen vaikutuksista köyhimpien tilanteeseen:

Kansainvälisesti Suomi on huonolla sijalla arvioitaessa terveyspalveluiden tasa-arvoisuutta. Suomessa parempiosaiset käyvät usein ja vaivatta lääkärissä, eivätkä maksa siitä käytännössä mitään. Köyhemmät taas jonottavat ja maksavat eivätkä sen vuoksi käy lääkärissä tarvittavaa määrää.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen terveysjärjestelmä tulisi nopeasti saada kuntoon, jotta eriarvoisuus ei kasvaisi.

HS: Talouskriisejä on vaikea torjua

Helsingin Sanomat kyseenalaistaa väittämän etteivät Irlannin ja Kreikan kriisit olisi sukua toisilleen ja kirjoittaa, että molempien taustalla vaikuttaa "Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta käynnistyneet tapahtumat kesällä 2007."

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan, valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan talouskriisien taustalla vaikuttaa "lainarahan tarjonnan kasvu, jonka ulkomainen velanotto tai kevyt rahapolitiikka ovat tehneet mahdolliseksi."

"Valtioiden riippuvuus toisistaan on nykyään voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin", joten "häiriöt taloudessa leviävät rahoitusmarkkinoiden välityksellä nopeasti kaikkialle maailmaan kuten syksyllä 2008."

"Latinalaisen Amerikan kriisiä vuonna 1982 voidaan Tarkan mielestä pitää kolmen viime vuosikymmenen talouskriisien lähtökohtana. Se johtui maailmantalouden epätasapainosta aivan kuten Aasian kriisi 1997 ja nykyinen vuonna 2008 kärjistynyt kriisi. Epätasapaino syntyy, koska vaihtotaseet ovat joissakin maissa suuresti ylijäämäisiä ja toisissa maissa selvästi alijäämäisiä."

HS kirjoittaa, että "Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa kriisejä, koska se on tieteellisillä menetelmillä mahdotonta." Tarkan mielestä markkinoiden säätelyä kannattaa kuitenkin kehittää "Kyse on vähän samasta asiassa kuin insinööritieteissä. Ne eivät voi ennustaa tulipaloja, mutta pystyvät ennustamaan, millaisissa rakennuksissa tulipalot ovat todennäköisiä."

Talouselämä: Eurooppa korjaa Irlannin purkalla ja klemmarilla

"Kreikan ja Irlannin saamat apupaketit ovat vain väliaikaisia pelastusrenkaita. Ne kasvattavat entisestään ylivelkaantuneiden maiden velkataakkaa. Eräpäivä vain siirtyy myöhemmäksi.

Viime kädessä kriisissä on kysymys valuuttaunionin perusongelmasta. Unioni on pakottanut yhteen hyvin erikuntoisia talousalueita saman valuutan alle. Valuuttaunionista kuitenkin puuttuvat yhteinen talouspolitiikka ja järkevät tulonsiirtomekanismit vahvojen ja heikkojen alueiden välillä.

Kreikan ja Irlannin kaltaiset lainapaketit eivät ole tälllaisia järkeviä tulonsiirtomekanismeja, vaan tällaiset purkka- ja klemmariratkaisut ajavat pitkällä aikavälillä heikkoja maita entistä syvempään ahdinkoon."

HS: Valtion rahoitusvaje on poliittinen valinta

Tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas taustoittavat Helsingin Sanomien Vieraskynässä Kreikan ja Irlannin velkakriisejä.

Euroopan unionissa valtioiden suora keskuspankkirahoitus on kiellettyä ja keskuspankkirahan välitys on annettu rahoitusmarkkinoiden tehtäväksi. Valtion velkakirjojen hinnan alistaminen laajamittaiselle keinottelulle on kasvattanut rahoitusmarkkinoiden valtaa valtioihin nähden.

Viimeistään Kreikan velkakriisi toi näkyviin järjestelmän ongelmat. Jos julkisia menoja olisi eurojärjestelmässä rahoitettu suoraan keskuspankkirahalla, koko velkakriisiä ei olisi päässyt syntymään.

TS: Työssäkäyvät köyhät juurtuivat Suomeen

Sosiaalivirastojen mukaan Suomeen on juurtunut työtätekevien köyhyys. Erityisesti valmiiksi heikossa asemassa olevilla ihmisillä ei ole kunnollista mahdollista vaikuttaa työtehtäviensä määrään. Heille on tarjolla niin vähän töitä, etteivät he tule työnsä ansiolla turvatusti toimeen.

Taloustutkija: Velkakriisi setvittävä IMF:n johdolla (YLE)

Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professorin Pertti Haaparannan mukaan vapaa kaupankäynti sijoituksilla ja lainoilla tarvitsee maailmanlaajuisia ratkaisuja vapaiden markkinajärjestelyjen kiihdyttämien, yhä uhkaavampien talouden epävakaisuuden seurausten estämiseksi.

"sijoittajat ovat nyt hyötyneet tästä tilanteesta, jossa korot ovat hyvin alhaiset. Ne ovat saaneet halvalla rahaa ja ihan suoraan pelaavat näillä mailla, joista tulee nyt hyvää tuottoa. Kunnollista velkaongelmien hoitojärjestelmää tarvitaan, koska [tämä on] sijoittajien sosiaaliturvaa"

100000 osoitti Saksassa mieltään tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta

Lauantaina 13.11. noin 100000 ihmistä osoitti mieltään Saksassa vaatien tasa-arvoisempaa yhteiskunnallista järjestystä, varallisuudesta riippumattomien peruspalvelujen turvaamista ja eturyhmien vaikutusvallan vähentämistä päätöksenteossa.

HS: Lähes 100 000 marssi Saksassa ennen Merkelin puolueen kokousta
The Local.de: 100,000 march against social service cuts

Englanti: Köyhät töihin palkatta

Englannin hallitus suunnittelee pitkäaikaistyöttömien pakottamista töihin.

Jos työtön kieltäytyy työstä, hän menettää viikoittaisen 65 punnan eli 75 euron työttömyyskorvauksen jopa kolmen kuukauden ajaksi.

Simo ja Eeva Ristan valokuvia Helsingistä

Tasa-arvoisempi yhteiskunta on historiallisesti syntynyt usein kansalaisten eriarvoisuuden purkamiseksi tekemän periksiantamattoman työn ja vaatimusten tuloksena. Valokuvaajat Simo ja Eeva Rista ovat kuvanneet arkea ja kamppailua paremmasta yhteiskunnasta Helsingissä vuosikymmenten ajalta. Heidän töitään vuosilta 1969-85 on esillä Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa sekä internetissä.

Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvila
Kuvia mielenosoituksista "Asfalttia ja auringonkukkia" -verkkonäyttelyssä

Eläkevaikuttaja: Eläkejohtajien palkat moraalinen ongelma

Tunnettu eläkevaikuttaja Tarmo Pukkila pitää Taloussanomien haastattelussa eläkejohtajien valtavia palkkioita moraalisena ongelmana.

Verotutkija: Työn verotuksen vähentämisellä pyritään lisäämään tuloeroja

Verotutkija Matti Tuomala varoitti Helsingin Sanomien uutisessa 4.11., että kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vahvasti ajama verotuksen muutos johtaa tuloerojen kasvuun. Tuomalan mukaan puheet työn verottamisen alentamisen työllistävästä vaikutuksesta ovat hämäystä. Uutisen mukaan lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat puhuneet vastaavasta verouudistuksesta.

Kun työn verottamisesta siirrytään kuluttamisen verotukseen, verotuksen progressiivisuus vähenee ja taloudellinen eriarvoisuus kasvaa entisestään.

HS: Suomen tuloerot kasvavat nopeiten

Helsingin Sanomien uutisen mukaan Suomessa vähiten ansaitsevien tulot kasvoivat vuosittain nopeammin kuin rikkaimpien tulot vielä vuosina 1966–1990, jonka jälkeen kehitys on ollut päinvastaista. 2000-luvulla tuloerot kasvoivat Suomessa nopeammin kuin yhdessäkään toisessa OECD-maassa. Tähän on eniten vaikuttanut pääomatuloverotuksen muutos.

Sosiaalietuudet, julkiset palvelut ja palkat ovat siis 1990-luvun jälkeen polkeneet paikallaan tai heikentyneet, mutta rikkaiden tulot ja varallisuus ovat kokeneet voimakasta kasvua. Suomi lähestyy OECD-maiden vertailussa nopeimmin Yhdysvaltojen yhteiskuntamallia.

HS: Eläkejohtajien palkat nousevat entisestään

Helsingin Sanomat: 

Ilmarisen uusi bonusjärjestelmä lupaa eläkejohtajille maksimissaan 15–30 prosenttia peruspalkasta, eli vanhojen bonusten kanssa yhdistettynä se merkitsee jopa 65–130 prosentin palkanlisää vuodessa.

Pelkästään vanha bonusjärjestelmä on tuottanut Ilmarisen Harri Sailakselle sadan tuhannen euron ja Varman Matti Vuorialle parin sadan tuhannen euron vuosittaisia palkanlisiä.

Varallisuuden ja taloudellisen päätäntävallan keskittyminen heikentää entisestään suomalaisten tasavertaista mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Eläkeyhtiöiden toimitusjohtajat ovat jo korkean asemansa perusteella lähempänä poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon ydintä kontaktiensa ja oleellisen informaationsa avulla. Tämän lisäksi vaikutusmahdollisuuksien tasa-arvoa heikennetään lisääntyvillä tulo- ja varallisuuseroilla, jotka lisääntyvät rakenteellisesti pidemmällä aikavälillä perimisjärjestelmän kautta.

Aiheeseen liittyvää: Palkkauksen periaatteet ja mekanismit pareconissa

New York Timesin kolumni: Yhdysvaltojen tuloerot banaanitasavaltojen luokkaa

Nicholas Kristof esittää kolumnissaan hätkähdyttäviä lukuja Yhdysvaltojen tuloerojen räjähdysmäisestä kasvusta. Vuosien 1980-2005 välillä 80% prosenttia tulojen kasvusta meni rikkaimmalle prosentille. Suomesta vastikään julkaistut lukuisat raportit osoittavat, että kuljemme saman kehityksen mukana. Kristofin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rikkaiden varallisuuden lisääminen ole edes nykykapitalismin edun mukaista. Oleellisempaa on kuitenkin räikeiden tuloerojen moraalinen oikeutus. Millä perustein prosentti väestöstä on oikeutettu 24 prosenttiin kaikista tuloista?

New York Timesin kolumni: Kasautuva varallisuus ja politiikka

Bob Herbert kuvailee kolumnissaan yhteiskuntatietelijöiden Jacob Hackerin ja Paul Piersonin julkaiseman “Winner-Take-All Politics: How Washington Made the Rich Richer — and Turned Its Back on the Middle Class.” -kirjaan perustaen kuinka Yhdysvaltain sisäpolitiikka on 70-luvulta alkaen muuttunut yhä enemmän superrikkaita suosivaksi.

Those changes were the result of increasingly sophisticated, well-financed and well-organized efforts by the corporate and financial sectors to tilt government policies in their favor, and thus in favor of the very wealthy.

Tätein usein syntipukiksi asetetun globalisaation sijaan massiivisen varallisuuden uusjaon taustalla olisivatkin

(...) the ways in which government has shaped the economy over this period through deregulation, through changes in industrial relations policies affecting labor unions, through corporate governance policies that have allowed C.E.O.’s to basically set their own pay (...)

Herbert näkee alati tiheämmin keskittyvän vaurauden olevan itseään ruokkiva ilmiö, joka rapauttaa vakavasti demokratiaa.

This hyperconcentration of wealth and income, and the overwhelming political clout it has put into the hands of the monied interests, has drastically eroded the capacity of government to respond to the needs of the middle class and others of modest income.

Osmo Soininvaara: Rikkaimpien vaurastuminen ei hyödytä muita

Osmo Soininvaara summaa Helsingin Sanomien kysymyksen ("Hyödyttääkö Suomen rikkaimpien vaurastuminen kaikkia suomalaisia?") vastauksessaan keskeisiä argumentteja tasa-arvoiseen tulonjakoon perustuvan yhteiskunnan puolesta. Soininvaaran blogissa keskustelua aiheesta.

Soininvaara mainitsee vain välillisesti päätöksentekoon liittyvän perustavanlaatuisen seikan, joka seuraa tuloerojen kasvusta: varallisuuserojen myötä myös erot päätöksenteon mahdollisuuksissa kasvavat. Kaikkein vähäosaisimmilta mahdollisuudet oman tilanteensa parantamiseen päätöksenteon kautta katoavat, ja varakkaammat käyttävät päätöksenteon kasvavan epätasa-arvon suomat mahdollisuudet oman asemansa pönkittämiseen. Tutkimusten mukaan varakkaiden kiinnostus alempien tuloluokkien kurjuudesta, ja sen mukaisesti avunanto, vähenee tuloerojen kasvaessa. Tämä luo voimistuvan vaikutuksen noidankehän.

Tarkemmin tätä kehitystä avaa esimerkiksi kahdeksan OECD-maan tilannetta vuosikymmenten ajalta tarkkailevassa tutkimuksessaan sosiologian professorit Lane Kenworthy ja Leslie McCall.

Kenworthy, McCall: Inequality, public opinion and redistribution

(linkki englanniksi)

YLE: 57 prosenttia lääkäreistä tinkinyt hoidosta

Viestintätoimisto Kaufmann Agencyn ja Suomen Lääkäriliiton kanssa tekemästä tutkimuksesta tulee ilmi, että kaikkiaan 57 prosenttia suomalaisista lääkäreistä kertoo joutuneensa tinkimään potilaan kannalta ihanteellisesta hoidosta terveydenhuollon kustannuspaineista takia. Tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä 72 prosenttia oli huolissaan tai erittäin huolissaan kuntien terveydenhuollon rahoituksen riittävyydestä.

HS: Puolet työttömistä vaarassa jäädä pysyvästi ilman töitä

YLE: Köyhien asema on huonontunut

EU:n ja OECD:n määritelmän mukaisia köyhiä on Suomessa 600 000 -700 000. Suurin ryhmä ovat työttömät, joiden tulot ovat pysyneet ennallaan muiden väestöryhmien tulojen kasvaessa. Tuloerokuilu ei kasva ainoastaan köyhien ja rikkaiden välillä, vaan myös köyhien työssäkäyvien ja työttömien välillä. YLE-uutisten haastatteleman, valtiotieteen tohtori, dosentti Jouko Kajanojan mukaan kehitys on huolestuttavaa. "Ihmiset ovat yhä etäänpänä toisistaan, tulee erilaisia empatiaongelmia, ei enää tunneta miten toiset elävät."

HS: Vuoden 2009 verotuslistat julki

Vuonna 2009 eniten ansiotuloja keräsi Jorma Ollila, joka ansaitsi 6 092 341 euroa. Näihin lukemiin Ollilan tulot putosivat edellisvuoden 7,8:sta miljoonasta. Sadan eniten ansiotuloja keränneen joukossa on neljä naista, eniten ansiotuloja tienannut nainen on tulolistan sijalla 40. Eniten pääomatuloja vuonna 2009 ansaitsi Aatos Erkko, jonka pääomatulot vuodelta 2009 olivat 16 539 405 euroa. Hänenkin tulonsa laskivat vuonna 2008 ansaitsemastaan 18 380 538 eurosta.

Suomalaisen palkansaajan keskiansiot vuonna 2009 olivat noin 35 000 euroa vuodessa, miehillä lukema oli melkein 39 000 ja naisilla vajaat 32 000 (Uusi Suomi, 21.8.2009).

Video: Michael Albertin puhe Kiasmassa

Toinen parecon-mallin kehittäjistä, Michael Albert, puhumassa Helsingissä pareconin ratkaisuista ja roolista yhteiskunnallisessa toiminnassa. (video englanniksi)

Mihin yhteiskunnallista visiota tarvitaan, miten sitä voidaan soveltaa ja käyttää käytännössä? Albert analysoi puheessaan nykytilannetta ja pareconin mahdollisuuksia siinä, sekä kuvailee lyhyesti pareconin ratkaisuja. Lue lisää myös sivuiltamme.

Tutkimus: Opettajat alkavat hylkiä huono-osaisten kouluja

Terhi Linnansaaren tutkielma käsittelee opettajien muuttuvaa sitoutumista työhönsä. Eriarvoisessa yhteiskunnassa huono-osaisten kouluissa taistellaan jo valmiiksi monien ongelmien kanssa. Linnansaaren tutkimus osoittaa yhden näistä ongelmista olevan opettajien joukkopako juurikin samoista, kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kouluista.

Linnansaaren tutkimuksen johtopäätöksistä:

Vaarana on, että [...] eriytyminen alkaa voimistaa itse itseään. Oletettu negatiivinen kehä toimisi siten, että oppilaiden ongelmista aiheutunut opettajan sitoutumisen heikkeneminen heijastuisi oppilaisiin negatiivisesti.

Tämä voimistaisi oppilaiden ongelmia entisestään ja oppilaiden ongelmat puolestaan vaikuttaisivat entistä voimakkaammin opettajan sitoutumiseen.

YLE: Viidennes helsinkiläisistä elää köyhyysrajan alapuolella

Omistuksen ja varallisuuden keskittyminen yhä harvempien käsiin näkyy köyhyyden lisääntymisenä. Ylen uutisartikkeli kokoaa tilastotietoa tilanteesta pääkaupunkiseudulla: viidennes asukkaista elää köyhyysrajan (1150€ nettotuloja kuukaudessa) alapuolella ja useampi kuin joka kymmenes työssäkäyvä saa toimeentulotukea. Pienituloisten määrä on noussut vuosien 1995–2008 välillä lähes puolella eli 78 000 henkilöön.

MLL: Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana merkittävästi

Mannerheimin lastensuojeluliiton teettämä kysely kertoo tulojen epätasaisen jakautumisen ja tasa-arvoisten vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien puuttumisen vaikutuksista nuorten elämässä.

Selvityksen johtopäätöksistä:

Yhteiskunnassamme voimistuva eriarvoistumiskehitys näkyy tämän kyselyn mukaan selkeästi nuorten kokemuksissa.

Tulosten perusteella vanhempien taloudellinen tilanne asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan erityisesti vapaa-ajan osallistumismahdollisuuksien ja niin perheen sisäisten kuin kaveripiirien sosiaalisten suhteiden suhteen.

"Köyhyyden poistaminen on liian suuri tavoite"

Tutkija Eija Soinin kirjoittaa kehitysavun ongelmista ja ristiriidoista Helsingin Sanomissa.

Vaihtoehdottomuuden myytti on yksi keskeisiä perusteluja nykyisenkaltaiselle tai sitä huomattavasti muistuttaville markkinajärjestelyille, joissa köyhyys ja huomattava eriarvoisuus on historiallisesti aina ollut kiinteänä osana.

Mediuutiset: HUS suunnittelee yksityissairaalaa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan lääkäreille on tarjottava mahdollisuus pitää yksityisvastaanottoa julkisen terveydenhuollon tiloissa, jotta he eivät karkaa yksityiselle sektorille. Tällä pyritään saamaan lisärahoitusta vakuutusyhtiöiltä ja maksavilta potilailta. Lindén uskoo, että kunnalliset sairaalat ovat osakeyhtiöitä 5-10 vuoden sisällä.

Tutkimus: Talousahdinko rapauttaa demokratiaa

YLE uutisoi 19. heinäkuuta politiikan tutkija Anne Luomalan tutkimuksesta, jonka mukaan kuntien talousahdingon seurauksena poliittinen valta on siirtynyt vaaleilla valituilta edustajilta talousasiantuntijoille, kunnan virkamiehille. Luomalan mukaan hallinnossa käytetty talouskieli sulkee puolestaan kuntalaiset tehokkaasti ulos päätöksenteosta.

TS: Ruoan hinnasta päättää 15 ihmistä

Suomessa ruoan hinta perustuu Taloussanomien mukaan raaka-aineiden markkinahintoihin ja muutaman suurimman ruokateollisuuspelurin hankintajohtajan päätöksiin.

"Miksi niin tärkeä ihminen kuin opettaja, saa niin vähän palkkaa?"

Taloussanomien artikkeli käsittelee palkkausta nyky-yhteiskunnassa, asiantuntijoinaan Elinkeinoelämän keskusliiton sekä Alexander Groupin asiantuntijoita ja toimitusjohtaja Jari Sarasvuo. Sarasvuo kommentoi, että nykyään sattumankauppa sekä valta- ja neuvotteluasemat määrittävät pitkälti työstä saatavan ansion.

Aiheeseen liittyvää: Palkkauksen periaatteet ja mekanismit pareconissa

Uuspaavalniemi: Rahaa tehdään tyhjästä

Kansanedustaja (kesk.) Markku Uuspaavalniemen haastattelussa nousee esiin nykyisen rahoitusjärjestelmämme voimakkaita ristiriitoja.

Fifi: Kansalaiskirjasto Käpylässä

Ihailtava esimerkki yhteistoiminnasta ja kansalaisaktiivisuudesta.

HS: Stora Enso riistänyt maalaisväestöä Kiinassa

Tutkimuslaitos RRI:n selvityksen mukaan Stora Enson kauppakumppanit ovat rikkoneet lakeja ja uhkailleet maanviljelijöitä vuokramaiden hankinnan yhteydessä. Stora Enson edustajan mukaan heillä on "todella paljon parannettavaa."

STT: Lapsiköyhyys kolminkertaistunut

Köyhyys ja tuloerot lähtivät voimakkaaseen nousuun Lipposen molempien hallitusten aikana, ja osin tämän seurauksena lapsiköyhyys on noussut 1970-luvun tasolle. Köyhyydessä eläviä suomalaislapsia on satoja tuhansia.

"Kasvukriitikot ovat elitistejä"

Taru Taipale kirjoittaa verkkokolumnissaan Talouselämässä:

Se on lähtökohdiltaan elitististä vaikka kasvukriitikot muuta väittävät. On ihmisiä, jotka ovat tehneet niin paljon hyväpalkkaista työtä, että voivat neljäkymppisenä downshiftata itsensä osa-aikaiseksi kukkakauppiaaksi tai mennä runonlausuntakursseille.

Ihmisiä on toki monenlaisia.

Jatkuvan kasvun opin kyseenalaistaminen saattaa helpottaa aitoa poliittista päätöksentekoa, jonka seurauksena muun muassa valtion ja kuntien tuottamia arvokkaina pidettyjä palveluja voidaan säilyttää, kehittää ja lisätä.