Taloussanomat: Katso kuka on oikeasti köyhä

Taloussanomat uutisoi suomalaisesta köyhyydestä.

Pienituloisten määrä on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Vuonna 2009 pienituloisia oli noin 700 000, kun vuonna 1990 vastaava luku oli noin 400 000.  

[...]Pienituloisuus ei välttämättä tarkoita nälän näkemistä, mutta riski syrjäytyä yhteiskunnasta on kasvanut. 

[...]Suomessa pienituloisiksi lasketaan ne, jotka tienaavat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Vuonna 2009 se tarkoitti alle 1183 euron kuukausituloja.

Taloussanomien haastatteleman Kelan tutkimusprofessori Olli Kankaan mukaan

-60 prosenttia mediaanitulosta on muotoutunut pienituloisuuden mittariksi siksi, että kaikkien ihmisten tulisi kyetä elämään yhteiskunnassa normaaliksi miellettyä elämää. Tavoitteena on välttää sosiaalinen syrjäytyminen ja leimautuminen.

Talouselämä kertoo Kangasta huolestuttavan pienituloisuuden pitkittyminen sekä lapsiköyhyyden yleistyminen ja köyhyyden periytyvän aikaisempia vuosia helpommin.

Tilastokeskuksen mukaan köyhän perheen lapsella on kaksinkertainen vaara jumittua köyhyyteen normaalisti tienaavan perheen lapseen verrattuna.

Parecon Finland kevään aikana pääkaupunkiseudun kirjastoissa

Parecon Finland järjestää kevään aikana lukuisia keskustelutilaisuuksia pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Keskustelutilaisuuksissa esitellään markkinatalouden peruspiirteitä, sekä osallisuustalousvision mahdollisuuksia. Aikaa on varattu jokaisessa myös runsaasti yleisökysymyksille ja -keskustelulle. Tilaisuuksien ajankohdat ilmoitetaan sivuillamme.

Ota yhteyttä mikäli olisit kiinnostunut kuulemaan osallisuustaloudesta työpaikallasi, järjestössäsi tai yhteisössäsi - järjestämme tilaisuuksia myös pyynnöstä. Yhteydenotot sähköpostitse osoitteeseen info@parecon.fi

Marjut Lindberg: Hoitoa ja palveluita yksityistetään hivuttamalla

Suomalainen julkinen terveydenhuolto eriarvoistuu nopeasti varallisuuden perusteella. Samalla esimerkiksi köyhyysrajan alapuolella elävien lasten määrä kasvaa. Pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg kirjoittaa Helsingin Sanomissa terveydenhoidon siirtymisestä yhteisomistuksesta yksityisen omistuksen piiriin:

Kulunut vuosikymmen jää historiaan muun muassa siksi, että niin sanotussa hyvinvointivaltiossa lähetettiin ennätysmäärä hiljaisia viestejä, joiden mukaan ihmisten pitäisi maksaa terveydenhoidostaan entistä enemmän ja osallistua tulevaisuuden hyvinvointinsa rahoittamiseen yhä suuremmalla osuudella.

[...]Yksityisen ja julkisen sairaanhoidon yhdistämisessä näyttää unohtuneen pääasia: miksi Husin sairaaloiden kaltaiset laitokset on rakennettu, ja miksi niitä ylläpidetään julkisin varoin.

Alkuperäinen tarkoitus on se, että sairaat ihmiset saavat vaivoihinsa mahdollisimman hyvän ja oikea-aikaisen hoidon.

[...]Kuluneen vuosikymmenen aikana pelottelupolitiikka ja yksityisten palvelujen käyttö ovat lisääntyneet, mutta Suomessa ei ole tehty merkittäviä poliittisia päätöksiä siirtymisestä yksityiseen palvelutuotantoon.

Mielipidekyselyjen tulokset osoittavat, että selvä enemmistö suomalaisista kannattaa edelleen peruspalveluiden – mukaan lukien sairaanhoidon – rahoittamista ja järjestämistä julkisina palveluina.

Yksi keskeinen ongelma markkinataloudessa on se, miten se voimakkaasti suosii eriarvoistavia ratkaisuja (esimerkiksi varallisuuden keskittämistä ja vähävaraisten huomioimatta jättämistä päätöksenteossa). Tämä tapahtuu usein huomaamatta: kehityssuunta nähdään rakenteellisena ja jopa ihmisten vaikutuskyvyn ulottumattomissa olevana luonnonvoimana, Englannin entisen pääministerin Margaret Thatcherin sanoin "ainoana vaihtoehtona".

"Syrjäytyminen vakavin turvallisuusuhka"

Kauppalehti uutisoi MTV 3:n haastattelun pohjalta:

Poliisiylijohtajan mielestä syrjäytymisen kasvu ja kansalaisten ajautuminen yhteiskunnan ulkopuolelle on erittäin vakava uhka maan sisäiselle turvallisuudelle.

MTV3:n haastattelussa Mikko Paateron mielestä ihmisten valuminen yhteiskunnan ulkopuolelle lisää rikollisuutta hälyttävässä määrin.

Mm. Paateron mainitsemista syistä tasa-arvoista yhteiskuntaa pitävät ihanteena lähes kaikki.

HS: Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 24.1. arvioi lähtökohtien tasa-arvoisuuden epäonnistuneen Suomessa, viitaten laajaan nuorison epätasa-arvoisuutta kartoittaneeseen tutkimukseen.

Kuva kertoo ennen kaikkea sen, että suuri osa köyhyydestä ja huono-osaisuudesta periytyy seuraavalle sukupolvelle. Se ei periydy geeneissä vaan puutteellisina henkisinä, sosiaalisina ja aineellisina elämänhallinnan voimavaroina.

Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät lapsessa jo sikiöaikana, sillä köyhiin perheisiin syntyy kevyempiä lapsia kuin varakkaisiin perheisiin. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia ja ratkaisevalla tavalla tulevaisuuteen vaikuttavia ilmenemismuotoja.

Kuten varallisuus ja sen tuomat mahdollisuudet, myös köyhyys ja sen sanelemat heikot vaikuttamisen mahdollisuudet periytyvät hätkähdyttävilläkin tavoilla ilman erillisiä tai rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Tämä epätasa-arvoinen lähtökohta kasautuu jo muutamassa sukupolvessa huomattavilla tavoilla, erityisesti markkinataloudessa jonka perusrakenteisiin kuuluu vaikutusmahdollisuuksien jakaminen huomattavissa määrin varallisuuden perusteella.

YLE: Lapsilisät on jo leikattu kaikkein köyhimmiltä lapsiperheiltä

YLE oikaisee uutisessaan lapsiperheiden tukien leikkaamista koskevan keskustelun virhekäsityksiä:

Toimeentulotukia saavien lapsiperheiden tuista vähennetään automaattisesti lapsilisät. Suurin osa tukien menettäjistä on köyhiä yksinhuoltajaperheitä. Parikymmentä vuotta jatkunut käytäntö leikkaa lapsilisät lähes kymmenesosalta lapsiperheiltä.

Toimeentulotukea saavilta lapsiperheiltä lapsilisät vähennetään toimeentulotuesta. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Susan Kuivalainen sanoo, että uudistus tuli hiipien, kun perhetukia ja lapsilisiä sekä niiden verovähennysoikeuksia uudistettiin.

- Vuodesta 1994 lapsilisä on otettu tulona huomioon toimeentulotuessa ja vähennetään tuista, Kuivalainen sanoo.

Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden luoman laajamittaisen, markkinoiden haittavaikutuksia korjaamaan pyrkineen järjestelyn vaiheittainen luhistuminen on vähintäänkin sen repivien seurausten kautta yleisesti tiedetty asia. Sen syistä ja taustoista on paljon virhetietoa ja uskomuksia.

Taloustieteen professori Robin Hahnel on käynyt kirjassaan läpi ns. hyvinvointivaltioiden ja niitä kannattaneiden keskeisiä epäonnistumisia, erityisesti liittyen markkinatalouden rakenteiden huomioonottamiseen kestävällä tavalla. Hän käsittelee kirjassaan erityisesti tapoja, joilla markkinoiden rakenteelliset vaatimukset olivat ja ovat jatkuvasti uhkaamassa pyrkimyksiä ohjata markkinavaihdon tuhoisia seurauksia tasa-arvoisempaan ja yhteistyöpainotteisempaan suuntaan. Yksi tällainen korjausmenetelmä oli tukien jakaminen lapsiperheille lapsilisien muodossa.

YLE: Lääkärit ja opettajat välttävät köyhiä kaupunginosia

YLE 19.1.2011:

Vantaan kaupunki on päättänyt ratkaista Hakunilan terveysaseman lääkäripulan ulkoistamalla koko terveysaseman toiminnan yksityiselle lääkäripalveluja tuottavalle yritykselle. Vantaan terveystoimen johtaja Timo Aronkytö kertoo, että hyvämaineisille terveysasemille on entistä helpompaa pestata lääkäreitä mutta maineeltaan huonompiin se on entistä vaikeampaa.

Työterveyslaitos: Suomalainen yhteiskunta on jakautunut sosiaaliluokkiin

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten perhe- ja ystävyysverkostoihin valikoituu saman sosiaaliluokan ihmisiä.

Perhe- ja ystävyysverkostoihin valikoituvat samaan sosiaaliluokkaan kuuluvat. Toimihenkilöt ystävystyvät keskenään, työntekijät keskenään ja johtajat keskenään. Pätkätöissä tai työttömänä olevaa voi olla vaikeaa määritellä mihinkään ammattiryhmään kuuluvaksi, mikä hankaloittaa tärkeiden lähiverkostojen syntymistä.

Kehitys aiheuttaa entisestään voimistuvaa lähtökohtien eriarvoisuutta, kun ylimmän portaan verkostot erkanevat muusta yhteiskunnasta.

YLE: Kansainväliset sijoittajat tahkoavat rahaa Suomen terveydenhoidossa

YLE 16.1.2011:

Suomessa yksityinen ei aina ole aidosti yksitystä. Veronmaksajat tukevat terveysbisnestä: arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa ja Kela korvaa lääkärikuluja. Yritykset ja kunnat ulkoistavat työterveydenhuoltoaan.

Sitran johtaja Antti Kivelä pitää Suomen tilannetta outona.

- Nykyinen hajanainen rahoitusjärjestelmä johtaa siihen, että systeemi polarisoituu ja ollaan kohta amerikkalaisessa mallissa, Kivelä toteaa.

Suomalainen terveydenhoito on suosittu sijoituskohde, koska alalla nautitaan uutisen mukaan poikkeuksellisen korkeista katteista laajojen eri muotoisten veronmaksajien tukien ansiosta. Yksityistämisiä on perusteltu Suomessa sillä, että terveydenhuollosta halutaan tehokkaampaa. Sitran johtajan Antti Kivelän mukaan suomalainen terveydenhoito menee kovaa vauhtia kohti amerikkalaista yksityisen terveydenhoidon mallia, jonka tehokkuus on tutkitusti länsimaiden heikoin. Tehokkuusongelmaa vakavampi on nykyisen kehityksen eriarvoistava vaikutus – terveydenhoidon laatu riippuu Suomessakin varallisuudesta.

HS: Sianlihantuottajat mukaan mielikuvasotaan

Helsingin Sanomat uutisoi 23.12. sianlihan imagon huonontumisesta seuranneesta sianlihantuottajien imagokampanjasta. Uutisessa käsiteltiin ohimennen myös ruokatalojen suhtautumista eläinten hyvinvointiin.

"Noin kolmasosa kuluttajista sanoo, että vastuullisuudella on vaikutusta ostopäätökseen. Toinen kysymys on sitten, kuvastavatko vastaukset tutkimuksissa todellista käytöstä. Silti alan sisällä on ollut selvää, että meidän on pakko alkaa puhua eläinten hyvinvoinnista", Puisto [HK Ruokatalon brändijohtaja] sanoo.

Markkinat kannustavat kuluttajia valitsemaan halvan ruokatuotteen ja rankaisevat korkeammin hinnoin kuluttajia, jotka pyrkivät ottamaan ostospäätöksessään huomioon ympäristön hyvinvoinnin, tuotannon eettisyyden tai sosiaalisen hyvinvoinnin. Kuluttajien päätöksentekovalta jakautuu eriarvoisesti euro per ääni-periaatteella, minkä seurauksena useissa tapauksissa vain varakkaammilla on mahdollisuus ostaa kestävämmällä tavalla tuotettuja hyödykkeitä ja näin ollen tukea esimerkiksi tuotantoeläinten elinolosuhteiden parantamista.

"Vastuulliselta kuluttajalta" vaaditaan monesti myös erityistietoutta tuotannosta ja sen standardeista, kuten luomusta ja reilusta kaupasta, sekä valppautta tuottajien markkinoinnin kanssa, mikä entisestään vaikeuttaa "vastuullisen kuluttajan" asemaa.

Stiglitz: Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehty täysin vääriä talouspäätöksiä

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz varoittaa kolumnissaan, että Euroopan ja Yhdysvaltojen lääkkeet talouskriisiin ovat tehottomia ja eriarvoisuutta entisestään lisääviä. Rahoitussektorin valtavat virheet maksatetaan julkisen sektorin leikkausten muodossa ihmisillä, jotka eivät alunperin edes hyötyneet talouskuplasta.

Unfortunately, the New Year’s resolutions made in Europe and America were the wrong ones. The response to the private-sector failures and profligacy that had caused the crisis was to demand public-sector austerity! The consequence will almost surely be a slower recovery and an even longer delay before unemployment falls to acceptable levels.

YLE: Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva

YLE uutisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 90-luvun laman lapsista tekemästä laajasta tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla.

Joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus.

YLE haastatteli THL:n tutkijaa Raija Paanasta.

Tutkijan syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei Paanasen mukaan enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada "yhdeltä luukulta" ja perheitä pitäisi tukea.

Tutkimus: Köyhyys voi tukahduttaa lapsen geneettisen potentiaalin

Teksasilaisen yliopiston tutkijaryhmä on kaksostutkimuksissaan saanut selville, että köyhät elinolosuhteet voivat tukahduttaa lapsen geneettisen potentiaalin. Tytkijaryhmä teki erilaisia ajattelun kyvykkyyttä mittavia testejä eri kaksospareille. 10 kuukauden iässä havaittavia eroja ei vielä ollut, mutta jo kahden vuoden ikäisenä erot eritaustaisten lasten välillä alkoivat näkyä.

At 10 months, there was no difference in how the children from different socioeconomic backgrounds performed.   By 2 years, children from high socioeconomic backgrounds scored significantly higher than those from low socioeconomic backgrounds.

Köyhemmistä taustasta tulevat lapset, sekä identtiset että ei-identtiset, suoriutuivat testeistä samankaltaisesti. Rikkaimmista perheistä tulevat identtiset kaksoset suoriutuivat testeistä samankaltaisin tuloksin, kun taas ei-identtisten kaksosten keskuudessa eroja oli jo havaittavissa, mikä viittaa erojen selittyvän geneettisillä tekijöillä.

In general, the 2-year-olds from poorer families performed very similarly to one another. That was true among both fraternal and identical twins, suggesting that (...) their environments determine their cognitive success.  

Among 2-year-olds from wealthier families, identical twins (who share identical genetic makeups) performed very similarly to one another. But fraternal twins were not as similar — suggesting their different genetic makeups and potentials were already driving their cognitive abilities.

Tämä ei tarkoita sitä, että rikkaiden perheiden lapset olisivat geneettisesti "parempia", vaan että rikkaissa perheissä lapsilla on mahdollisuus kasvaa geeniensä mahdollistamaan täyteen kukoistukseen, kun taas alhainen yhteiskunnallinen asema tukahduttaa tämän potentiaalin. Tämä eriarvoisuus näkyy jo niinkin aikaisin kuin kahden vuoden iässä.

The study (...) does not suggest that children from wealthier families are genetically superior or smarter. They simply have more opportunities to reach their potential. (...) Socioeconomic disadvantages suppress children's genetic potentials. (...) Our findings suggest that socioeconomic disparities in cognitive development start early.

Tutkimustulokset kyseenalaistavat näkemystä, jonka mukaan yhteiskunnassa kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus "menestyä". Mitä suuremmat luokkaerot vallitsevat, sitä vahvemmin lapset lähtevät "kilpajuoksuun" eri viivalta, ja sitä vähäisempi on köyhempien perheiden lasten mahdollisuus "sosiaaliseen nousuun".

YLE: Huonotuloisten keskuuteen on kasvanut lähes tuloton kurjalisto

YLE uutisoi, että

Köyhien ja huonosti toimeentulevien joukkoon on syntynyt kaikkein vähäosaisimpien ryhmä.

Eriarvoisuus syvenee köyhien omassa keskuudessa, kun kaikkein köyhimpien paisuva joukko elää yhä useammin lähes tyystin vailla tuloja. Kun köyhiksi lasketaan ne, joiden tulot jäävät alle 60 prosentin koko väestön keskituloista, on Suomessa runsaat 700 000 köyhää.

Niiden ihmisten osuus, joiden tulot jäävät alle 40 prosentin keskimääräisestä köyhyysrajasta, on lisääntynyt (...) Heidän määränsä myös nousee jatkuvasti suuremmaksi ja köyhien keskuuteen syntyy ns. kurjien ryhmä.

Köyhyystutkija Olli Kangas Kelasta näkee tulevaisuuden huolestuttavana.

Köyhiä on jatkossa yhä enemmän. (...) Köyhien joukossa on tapahtunut köyhyyden syvenemistä. (...) Kurjien joukko on kasvussa. Köyhienkin kesken tapahtuu eriarvoistumista. Niiden, jotka elävät pelkällä perustyöttömyysrahalla, köyhyysaste on jo 90 prosenttia. Ja noin puolet pelkkää kansaneläkettä saavista yksinäisistä ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

Kuten tuloerojen kasvu, Kankaan mukaan myös

Se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.

Tämä on huolestuttava merkki Suomen eriytymisestä yhä voimakkaammin luokkayhteiskunnaksi. Suuret erot eri väestöryhmien välillä repivät yhteiskuntaa kahtia ja luovat pahoinvointia, turvattomuutta sekä epäluottamusta. Toisistaan erkaantuvien väestöryhmien on yhä vaikeampaa asettua toisten asemaan, mikä lisää itsekkyyttä ja piittaamattomuutta muista. Lisäksi tämänkaltainen kehitys on omiaan ruokkimaan itse itseään, jos sitä ei katkaista tasa-arvoistavalla politiikalla.

Onnellisuustutkija: Johtajat ovat keskimäärin alaisiaan onnellisempia tai tyytyväisempiä

Taloussanomat kirjoittaa onnellisuustutkija ja psykologian professori Markku Ojasen tutkimuksista:

tutkijoiden tulokset kertovat, että johtajat ovat keskimäärin alaisiaan onnellisempia tai tyytyväisempiä

Tutkimukset kyseenalaistavat johtajien suurien palkkioiden perusteena usein käytettyä myyttiä

(...) vastuun taakan alle kaatuvista huippujohtajista ja johtajuuden kuluttavuudesta (...) Oikeasti pomoksi pääseminen voi olla tie henkilökohtaiseen onneen.

Päinvastoin, 

Johtajille kertyy Markku Ojasen mukaan runsaasti etuja, joita pidetään hyvän työn ominaisuuksina: mahdollisuutta hallita työtehtäviä, vaihtelua, arvostusta ja hyvää palkkaa. – Johtajien stressikään ei ole yhtä suurta kuin tavallisten työntekijöiden

Johtajat saavat eropassien jälkeen helpommin työtä kuin muut, tai sitten heille on kertynyt niin paljon varallisuutta, että he pärjäävät ilman työtäkin

Kauppalehti: Vain joka kolmas maksaa progressiivista tuloveroa

Kauppalehti uutisoi, että:

Ansiotuloverotuksessa progressiivinen verotus koskettaa enää vajaata kahta miljoonaa suomalaista. (...) Progressiivinen verotus tasaa siis aikaisempaa vähemmän suomalaisten kasvavia tuloeroja.

Vuoden 2009 verovelvollisista vain 34 prosenttia kuului tuloeroja kaventavien tuloverojen piiriin, eli 1,75 miljoonaa suomalaista. Vielä vuonna 1989 vastaavan veromuodon piiriin lukeutui 57 prosenttia verovelvollisista, mikä vastasi silloin 2,8 miljoonaa suomalaista.

Vuoden 1993 verouudistus eriytti pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen. Tuohon asti kansalaiset maksoivat progressiivista verotusta myös pääomatuloista.

Tuloverotusta tutkinut Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila vertailee nykytilannetta ja tilannetta ennen vuoden 1989 kokonaisverouudistusta ja toteaa, että

Suomessa on pienennetty jo pitkään tuloverojen merkitystä valtion tulolähteenä. (...) Progressiivisen tuloverotuksen piiriin kuuluvien osuus pienenee edelleen, koska vuosina 2010 ja 2011 verotusta on kevennetty (...) karkeasti yksinkertaistaen, nykypäivän keskituloinen maksaa tuloistaan 25 prosenttia tuloveroa. Tästä samasta reaalitulosta olisi maksettu 33 prosentin veroa vuoden 1989 veroasteikossa.

Turkkilan tutkimuksen tulokset vahvistavat, kuinka Suomessa on siirrytty pois progressiivisesta verotuksesta kohti tasaveroa. Tuloerot ovat kasvaneet 2000-luvulla Suomessa OECD-maista  nopeimmin.

YLE: Säästöpäätökset johtivat Meksikonlahden öljykatastrofiin

Meksikonlahden tuhoisan öljyturman taustalla oli riskinotto ja luultavasti arvio, jonka mukaan mahdolliset kustannukset olisivat pienempiä kuin todennäköiset voitot:

Aikaa ja rahaa säästäneet päätökset aiheuttivat Meksikonlahden öljyonnettomuuden, sanoo katastrofia selvittänyt Yhdysvaltain presidentin nimeämä tutkintalautakunta. Öljy-yhtiö BP:n ja sen liikekumppanien päätökset lisäsivät öljylautan onnettomuusriskiä, lautakunnan raportissa kerrotaan. Tutkintalautakunta varoittaa, että vastaava onnettomuus saattaa uusiutua, ellei alalla ryhdytä uudistuksiin.

Kustannustehokkuuden kasvattaminen riskejä ottamalla on markkinataloudessa turvallisinta silloin, kun riskien toteutuminen voidaan laskea siirtyvän epämääräiseen tulevaisuuteen tai kolmansien osapuolien kustannettavaksi. Näin tapahtui myös Meksikonlahden öljyturman kanssa. Rakenteellisen vian korjaaminen vaatii jatkuvasti uusia toimenpiteitä. Yleensä näitä ovat lainsäädännön korjaaminen tai erilaiset sopimukset sekä tapauskohtaiset neuvottelut.

YLE: Kymmenet helsinkiläiset taloyhtiöt jättävät tonttivuokran rästiin

Vuodenvaihteessa voimaan astuneet, tuntuvat korotukset taloyhtiöiden vuokriin Helsingissä eivät nauti niiden seuraukset kantavien luottamusta.

Tonttivuokran korotus astui voimaan noin sadalla helsinkiläisellä taloyhtiöllä vuoden vaihteessa. Uusien sopimusten myötä tontin vuokra nousee asteittain jopa 18-kertaiseksi.

Vuokrien korotuksia vastustava kansanliike Tontinvuokralaiset ry katsoo, että hinnannousu on kohtuuton. Esimerkiksi Herttoniemeläisen taloyhtiön puheenjohtajan mukaan korotus merkitsee sadan neliön huoneistolle noin 100 euron lisälaskua kuukaudessa, kun korotuksesta puolet tuli voimaan vuoden vaihteessa.

Taloyhtiöiden asukkaat ovat yrittäneet pitkään neuvotella kohtuullisempia vuokria kaupungilta, joka samaan aikaan vuokraa mahdollisesti hyvin tuottoisaa pääkaupunkialueen tonttimaata lähes ilmaiseksi yhteiskuntamme varakkaimpien käyttöön.

Marjut Lindberg: Tuloerot rakentavat luokkayhteiskuntaa

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindbergin kolumni puolustaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Lindberg avaa tilanteen haitallisia seurauksia esimerkiksi (laajasti arvokkaana nähdyn) mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta:

Tuloerojen kasvu ei tarkoita vain sitä, että rikkaimpien ihmisryhmien tulot kasvavat entisestään ja köyhimpien tulot pysyvät ennallaan tai niiden ostovoima pienenee.

Tuloerojen kasvu rakentaa yhteiskuntaan kerroksia, joissa kaikenlaisten mahdollisuuksien erot kasvavat lopulta niin suuriksi, ettei eri ryhmillä ole yhtenäistä kulttuuria, kieltä eikä taitoja työskennellä yhdessä. Silloin on mahdotonta kuvitella, että kansan kaikki kerrokset löytäisivät yhteiset tavoitteet, puhumattakaan yhteisistä menetelmistä, joilla koko kansan hyvinvointia yritettäisiin kohentaa.

Vaikka jättääkin tämän kehityksen syyt tai vaalikautta kestävämmät - sekä osallistavammat - ratkaisumahdollisuudet juurikin pois tarkastelustaan, on Lindbergin kolumni selkeä ja arvokas koonti eriarvoistumisen tilanteesta Suomessa.

"Muutosta journalismissa tapahtuu, mutta sitä tuntuvat aiheuttavan pikemminkin taloudelliset ja teknologiset voimat kuin kriittinen yhteiskunnallinen keskustelu"

Median vaikutusvallasta ja toiminnasta on Suomessakin keskusteltu paljon, mutta usein suhteessa poliittiseen järjestelmään. Yksi keskeinen vaikutusmekanismi mediassa on kuitenkin voitontavoittelu ja rahoitus mainonnan kaltaisten järjestelyjen avulla. Tämän vaikutukset ovat monialaisia, mutta yksi osa-alue jota tämä riippuvuus hämärtää on tietoinen ja poliittinen päätöksenteko uutisoinnista.

Median sotauutisoinnin osalta tätä käsittelee Mediaseuraaja-blogin 2.1. julkaistu artikkeli, "Sotajournalismin anatomia":

"[Median rakenteellista muutosta käsittelevät] journalismikriitikot yleensä menettävät uskottavuutensa toimittajakunnan silmissä: vaikka valtamedian arvostelu on hyväksyttyä, pyrkimyksien sen nykykäytäntöjen kehittämiseen tietoisella toiminnalla ja poliittisilla päätöksillä ei nähdä olevan tästä päivästä. Muutosta journalismissa tapahtuu, mutta sitä tuntuvat aiheuttavan pikemminkin taloudelliset ja teknologiset voimat kuin kriittinen yhteiskunnallinen keskustelu median demokraattisesta tehtävästä."

TS: Lapset jäävät työelämän jalkoihin

Taloussanomat:

Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan kiire, ylityöt, stressi, pätkätyöt ja epävarmuus heijastuvat koteihin vanhempien väsymisenä ja läsnäolon puutteena.

– Tutkimusten mukaan työelämän paineet heijastuvat suoraan perheiden arkeen ja vanhempien ja lasten suhteisiin, sanoo kasvatustieteen tohtori, tutkija Taina Kyrönlampi-Kylmänen Suomen humanistisesta ammattikorkeakoulusta Torniosta.

Työntekijöiden, ja varsinkin työntekijöiden perheiden, hyvinvointia on markkinamekanismien kannalta melko turha ottaa huomioon, varsinkin jos korkean työttömyyden seurauksena tarjolla on runsaasti halpaa työvoimaa.

Epäkohtien korjaaminen onnistuu useimmiten vain painostuksella ja neuvottelulla, ja tapauskohtaisesti - markkinataloudessa ei ole juuri rakenteellisia keinoja lasten pahoinvoinnin kaltaisten suorienkaan ongelmien (nk. ulkoisvaikutusten) huomioonottamiseen, vaikka esimerkiksi yrityksen työntekijät olisivatkin niistä luultavasti erinomaisen hyvin tietoisia.