Yksityistämisestä

YLE uutisoi sunnuntaina 10.7. oikeusoppineiden havainnoista liittyen kiihtyvän yksityistämisen perustuslaillisuuteen. Avainasemassa ovat perustuslain kohdat, jotka koskevat perusoikeuksia ja niiden tasa-arvoista saatavuutta. Lisäksi merkittävää julkista valtaa saisi Suomessa käyttää vain viranomainen, ei siis yksityisen yrityksen toimija.

YLE: Julkisten tehtävien yksityistämistahti hirvittää oikeusoppineita

Julkisten tehtävien privatisointi huolestuttaa perustuslakiasiantuntijoita. YLE Uutisten haastattelemat professorit pelkäävät, että harkitsematon yksityistäminen johtaa markkinavoimien mielivaltaan. Vaarassa ovat jopa sosiaali- ja terveyspalvelut.

Parecon Finlandin blogissa on vuoden aikana kirjoitettu useasti yksityistämisestä, sen seurauksista ja siihen liittyvistä eriarvoistumisen kysymyksistä. Ohessa kootusti muutamia aiheesta linkitettyjä artikkeleja:

21.10.2010: Tutkimus: Talousahdinko rapauttaa demokratiaa

Demokraattinen päätöksenteko murenee kunnissa talousongelmien paineessa. Politiikan tutkijan mukaan valtuutetut ovat luovuttaneet poliittista valtaansa hallintovirkamiehille.

19.1.2011: "Kansainväliset sijoittajat tahkoavat rahaa Suomen terveydenhoidossa"

Sitran johtajan Antti Kivelän mukaan suomalainen terveydenhoito menee kovaa vauhtia kohti amerikkalaista yksityisen terveydenhoidon mallia, jonka tehokkuus on tutkitusti länsimaiden heikoin. Tehokkuusongelmaa vakavampi on nykyisen kehityksen eriarvoistava vaikutus – terveydenhoidon laatu riippuu Suomessakin varallisuudesta.

22.11.2010: Terveydenhuoltoyritykset käyttävät halpaa työvoimaa

Suurten terveydenhuoltoyritysten ambulanssit toimivat riskirajoilla, koska työtä teetetään liian halvalla.

25.11.2010: Terveyskeskusmaksut karkottavat köyhiä

Terveyskeskusmaksut karkottavat ihmisiä lääkärin ovelta Suomessa. Vähäosaisimmat joutuvat pyytämään lääkärikäynteihin rahaa muun muassa kirkon diakonialta. Asiantuntijoiden mukaan Suomen terveysjärjestelmä tulisi nopeasti saada kuntoon, jotta eriarvoisuus ei kasvaisi.

28.10.2010: Tutkimus: Opettajat alkavat hylkiä huono-osaisten kouluja

Terhi Linnansaaren tutkielma käsittelee opettajien muuttuvaa sitoutumista työhönsä. Eriarvoisessa yhteiskunnassa huono-osaisten kouluissa taistellaan jo valmiiksi monien ongelmien kanssa. Linnansaaren tutkimus osoittaa yhden näistä ongelmista olevan opettajien joukkopako juurikin samoista, kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kouluista.

“Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu” - Robin Hahnelin haastattelu luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi

EU:n finanssikriisiä, julkisten palvelujen leikkauksia ja talouden uudistamisen mahdollisuuksia koskeva haastattelu professori Robin Hahnelin kanssa on nyt luettavissa kokonaisuudessaan Parecon Finlandin kotisivuilla.

Robin Hahnel & Joona-Hermanni Mäkinen: “Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu”

Robin Hahnel Parecon Finlandin haastattelussa

Parecon Finlandin jäsen Joona-Hermanni Mäkinen haastatteli äskettäin toista osallisuustalousvision kehittäjistä, kansantaloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnelia Euroopan finanssikriisin, Timo Soinin Wall Street Journalissa julkaistun kirjoituksen ja demokraattisen talouden kysymyksistä.

16.6. Helsinki Times-lehdessä englanniksi ilmestynyt haastattelu on luettavissa oheisesta linkistä:

Robin Hahnel & Joona-Hermanni Mäkinen: Fiscal austerity is not the answer (Helsinki Times 16.6.)

Haastattelu julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin tällä viikolla suomeksi Parecon Finlandin kotisivuilla, ja se on luettavissa lyhennettynä myös Voima-lehden numerossa 6/2011.

Kesätauko

Parecon Finlandin blogin päivittäinen julkaisu siirtyy elokuun alkuun asti kesätauolle, mutta ajoittaisia artikkeleita ilmestyy kesälläkin. Vastaamme myös nopeasti kysymyksiin ja kommentteihin osoitteessa info@parecon.fi, sekä otamme mielellämme vastaan mielenkiintoisia linkkejä ja artikkeleita lukijoiltamme.

Syksyllä Parecon Finland jatkaa myös avointen keskustelutilaisuuksien sarjaa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tästä tarkempaa tietoa syksyn alussa.

WikiLeaks: USA vastusti minimipalkkojen nostamista rutiköyhässä Haitissa

WikiLeaks järjestön julkisuuteen tuomat viesit USA:n Haitin suurlähetystöstä paljastavat miten Yhdysvallat käytti vaikutusvaltaansa estääkseen maan minimipalkkojen nostamisen. Green Left Weekly uutisoi aiheesta.

The United States embassy in Haiti worked closely with factory owners contracted by Levi's, Hanes, and Fruit of the Loom to aggressively block a paltry minimum wage rise for Haitian assembly zone workers.

Esimerkiksi Haitin parlamentin hyväksymä ehdotus tuntipalkkojen nostamisesta Haitin tekstiilialalla lähemmäs yhtä dollaria kohtasi voimakasta vastustusta.

The US embassy was still not pleased. Deputy chief of mission David Lindwall said the $5 a day minimum wage “did not take economic reality into account”, but was a populist measure aimed at appealing to “the unemployed and underpaid masses”.

Taloustieteen näkökulmasta Yhdysvaltojen toiminnassa ei ole mitään erikoista - talouteen ja hintojen muodostumiseen on 1900-luvun aikana ja sen jälkeen käytetty kaikkia mahdollisia manipuloimiskeinoja, joita globalisoitunut, finanssimarkkinoiden alaisuuteen siirretty tuotanto tarjoaa runsaasti.

Julkisessa keskustelussa tämä kiristys ja manipulointi on kuitenkin huomattavasti harvemmin esillä kuin ehkä erityisesti Yhdysvaltojen alleviivaamat korupuheet vapaasta kilpailusta ja reilusta markkinataloudesta. Green Left Weeklyn julkaisema esimerkki kertoo kuinka Yhdysvallat oli valmis Haitissa kiristämään otettaan talouden ohjauksesta ja estämään elintärkeät palkankorotukset peruselintarvikkeiden hintojen noususta kärsiville köyhille, suurten tekstiilialan yritysten eduksi.

TS: Pitääkö nuorten pärjätä pelkällä perinnöllä?

Taloussanomat:

Kaksi kolmasosaa asuu omistusasunnossa, joten kaksi kolmesta seuraavan sukupolven edustajasta perii asuntoja jossain vaiheessa. 

Hän (Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander) myöntää, etteivät kaikki saa isoja perintöjä. Paljon riippuu siitäkin, missä perittävien asunnot sijaitsevat. 

– Jos vanhempien koti on syrjäkylillä, ei siitä paljon rahaa saa.

Taloussanomien uutisessa pohditaan, miten tulevien sukupolvien eläkkeet turvataan, ja samassa uutisessa sivutaan myös suurten ikäluokkien lähitulevaisuudessa jättämien perintöjen vaikutusta kansantalouteen. Tilanne on oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallinen, sillä vaikka omaisuus olisi alunperin hankittu omin ansioin, markkinamekanismit mahdollistavat sen, että pääoma on helppo laittaa myöhemmin poikimaan palkka-ansioita nopeampaa tahtia – ja ilman myöhempiä erityisiä ansioita.

Perinnön jättämisen yhteydessä tämä ongelma on ilmeinen, sillä omaisuuden perijä ei ole luonnollisesti ahkeroinut perintönsä eteen ja tämä asettaa uuden sukupolven ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Onkin pohdittava, kumpi on tärkeämpää: noudattaa omaisuuden keränneen ihmisen oikeutta jättää keräämänsä varallisuus jälkeläisilleen vai turvata uudelle sukupolvelle mahdollisimman tasavertaiset lähtökohdat?

OECD: Tuloerot kasvussa vauraissa maissa

OECD:

Increases in household income inequality have been largely driven by changes in the distribution of wages and salaries which account for 75% of household incomes of working-age adults. With very few exceptions (France, Japan and Spain), wages of the 10% best-paid workers have risen relative to those of the 10% least-paid workers. This was due both to growing earnings’ shares at the top and declining shares at the bottom, but top earners saw their incomes rising particularly sharply (Atkinson, 2009). The highest 10% of earners have been leaving the middle earners behind more rapidly than the lowest earners have been drifting away from the middle.

OECD:n tuoreen raportin mukaan tuloerot ovat selvässä kasvussa lähes kaikissa OECD-maissa. Keskimäärin OECD-maiden rikkaimman 10 prosentin tulot ovat yhdeksänkertaiset verrattuna köyhimmän 10 prosentin tuloihin. Suuri osa tuloerojen kasvusta perustuu palkkojen jakautumisen muutokseen, mutta myös pääomatulojen kasvulla on raportin mukaan ollut näkyvää merkitystä – erityisesti pohjoismaissa.

BBC: Rikkain 0,1% vaurastuu eniten

BBC:

The top 0.1% of UK earners, just 47,000 people, have seen their incomes rise much faster than the rest of the population, according to a report.

Their incomes rose by 64% in the 11 years to 2007-08, according to the High Pay Commission, an inquiry set up by the left-wing Compass pressure group.

The bottom 50% saw their incomes rise by just 7% in the same period.

The report says the top earners, many of whom are company directors, could be receiving 10% of all income by 2025. 

"This is the clearest evidence so far that the gap between pay of the general public and the corporate elite is widening rapidly and is out of control," said Deborah Hargreaves, chair of the High Pay Commission.

Kansainvälinen trendi näkyy myös Englannissa: varallisuus kasautuu yhteiskunnan talouseliitille.

TS: Hätäraha päätyy takaisin pankeille

Taloussanomat:

Hätäluotoin kriisimaihin maksettavat rahasummat käväisevät kääntymässä kulloinkin "pelastettavan" valtion tyhjässä kassakirstussa – josta ne kaikkoavat viimeistään seuraavan lainanmaksupäivän koittaessa eteenpäin. 

Hätärahasta vain pieni osa menee kriisivaltion käyttömenoihin eli alijäämän tilkkeeksi esimerkiksi virkamiesten palkkoihin, teiden kunnostamiseen tai vähäosaisten avustuksiin.
Suurin osa hätärahasta menee vanhojen velkojen kuoletuksina ja korkoina velkojille eli pankeille ja muille rahoittajille.

Taloussanomien uutisessa kuvataan, kuinka velkakriisimaille myönnetyt tukipaketit siirtävät varoja suoraan suurpankeille – vain murto-osa varoista käytetään valtion kulutukseen, joka olisi tehokkain ja oikeudenmukaisin tapa nousta taantumasta sekä kriisimaiden sekä muiden EU-maiden kannalta.

Sen sijaan että velkakriisimaita tuettaisiin lainaamalla heille voitollisella (mutta keinottelun nostamia markkinahintoja merkittävästi alemmalla) korolla, kriisimaat joutuvat yksityistämään julkiset palvelunsa ja myymään valtionyritykset yksityisille omistajille. Nämä leikkauskuurit johtavat vain laman pitkittymiseen, ja tarpeettomaan kärsimykseen kriisimaiden kansalaisille.

Talousblogi: Velkakriisin nykyiset korjailutoimet pahentavat Euroopan taloutta

Raha ja talous-blogi:

Portugalin nykyinen sosialistihallitus on toimeenpannut ennätyksellisen leikkausohjelman, joka on supistanut voimakkaasti maan kokonaistuotantoa. Samaan aikaan maan työttömyysaste on kohonnut yli 11 prosenttiin, kun se vielä heinäkuussa 2008 oli reilussa seitsemässä prosentissa.

Näin ollen ei olekaan yllättävää, että viime sunnuntain vaaleissa sosialistit kärsivät murskatappion. Sen sijaan yllättävämpää lienee se, että nyt voittajaksi noussut oikeistopuolue PSD aikoo ilmeisesti jopa ylittää EU:n ja IMF:n leikkausvaatimukset saavuttaakseen uudelleen rahoitusmarkkinoiden luottamuksen. Koska Portugalin vientisektorilla ei ole näköpiirissä ennen näkemätöntä piristymistä, tarkoittavat nämä toimet laman syventymistä Portugalissa. Samalla myös koko euroalueen kasvu- ja työllisyysnäkymät synkistyvät jälleen.

Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan "Raha ja talous"-blogissa tiivistetään ansiokkaasti nykyisten velkakriisimaiden tukitoimien järjettömyys. Valtiot ajetaan syvempään lamaan, jotta valtion omaisuus (julkiset palvelut, valtion omistamat teollisuuden alat) voidaan myydä alehintaan yksityisille omistajille. Yksityistämiset johtavat kaikella todennäköisyydellä välittömiin irtisanomisiin, mikä heikentää työvoiman kulutusvoimaa entisestään ja näin ollen vähentää yksityisen sektorin tuottamien hyödykkeiden kokonaiskysyntää entisestään.

Ketkä tästä järjestelystä hyötyvät? Euroopan suurpankkien johtajat, valtioiden lainoilla keinottelijat ja suuromistajat.

Taloussanomat: Jo 20 000 taloutta elää ilman tuloja

Taloussanomat:

Vuonna 2009 Suomessa eli liki 20 000 tulotonta kotitaloutta, kun vuonna 2006 vastaava luku oli vajaat 10 000. Määrä olisi selvästi korkeampi, jos opintotuella elävät olisivat mukana laskelmissa.

Tulottomiksi kirjataan sellaiset henkilöt ja kotitaloudet, joilla ei ole lainkaan veronalaisia työ- ja pääomatuloja eikä tiettyyn syyhyn – kuten työttömyyteen tai sairauteen – perustuvaa sosiaalietuutta. Heidän ainoat tulonlähteensä ovat pelkkä toimeentulotuki tai toimeentulo- ja asumistuki sekä joissakin tapauksissa lapsilisä ja elatustuki.

[Kelan johtava tutkija Pertti] Honkanen uskoo, että tulottomien määrä nousee hälyttävästi, ellei työvoimapolitiikkaan ja perusturvaan ole tulossa parannuksia.

HS: Palkansaajien ostovoima kääntyi laskuun alkuvuonna

Helsingin Sanomat:

Suomalaisen palkansaajan ansiot riittivät aiempaa vähempään kulutukseen tammi–maaliskuussa. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemista ennakkotiedoista.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien ostovoima heikentyi, kun reaaliansiot laskivat vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana nopeinta tahtiaan 2000-luvulla.

(...) Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen palkansaajan säännöllisen työajan ansiot olivat tammi–maaliskuussa 2,1 prosenttia suuremmat kuin vuosi sitten.

Kuluttajahinnat nousivat kuitenkin nopeammin kuin ansiotaso, minkä takia reaaliansiot laskivat prosentin verran vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat tammi–maaliskuussa 3,2 prosenttia.

Vuonna 2010 suomalaisten keskiansiot kasvoivat noin. 2,6 prosenttia, ja toimitusjohtajien palkkiot kasvoivat keskimäärin noin 50 prosenttia.

Talouselämä: Rikkain prosentti omistaa 40 prosenttia maailman varallisuudesta

Talouselämä:

Varallisuus kasaantuu entistä tiukemmin pienelle eliitille, ilmenee uudesta Boston Consulting Groupin vuotuisesta varallisuusselvityksestä.

Rikkain 0,1 prosenttia, joiden varallisuus on yli 5 miljoonaa dollaria, maailman väestöstä omistaa 22 prosenttia varallisuudesta, kirjoittaa Wall Street Journal. Dollarimiljonäärit, joita on 0,9 prosenttia maailman väestöstä, omistaa 39 prosenttia varallisuudesta.

Varallisuuden kasautuminen pienelle joukolle ei ole luonnonlaki, vaan on seurausta tietoisesta politiikasta, mm. markkinoiden säätelyn purkamisesta, verotuksen progression kaventamisesta ja julkisten palvelujen ja erilaisten tulonsiirtojen astettaisesta heikentämisestä. Kasautuva varallisuus tuo mukanaan myös huomattavaa poliittista vaikutusvaltaa, joka on mahdollistanut ja mahdollistaa suuromistajien vaikuttaa politiikkaan niin, että se suosii ensisijaisesti heidän etujaan.

Omistuksen kasautuminen harvoihin käsiin aiheuttaa huomattavan valtasuhteiden vinoutuman talouden alueella yhteiskunnassa. Koska yritysten ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen, mitä tiheämmin tämä omistus on keskittynyt sitä pienemmän joukon etuja palvelemaan on talous valjastettu. Näin tällä joukolla on myös ensisijaisesti valta päättää niistä ehdoista, joiden puitteissa yhteiskuntaa ja taloutta kehitetään.

Markkinoiden säätelyn purkamista ja julkisen talouden yksityistämistä perustellaan myytillä tehokkaista ja maksimaalisen joustavasti toimivista markkinoista, jotka sitten aikaansaavat jatkuvan talouskasvun. Se ikävä seikka, että säätelemättömien markkinoiden aikaansaaman talouskasvun hedelmistä leijonanosa menee varakkaimman väestönosan taskuihin sivuutetaan väitteellä, että heidän varallisuudestaan hyötyy koko kansa rikkaiden kuluttaessaan ja sijoittaessaan omaisuuttaan. Tämä näkemys on kuitenkin yleisesti tunnustettu lähinnä myytiksi.

Lisäksi tämä kaikki on vastoin ihmisten toiveita ja tutkimustietoa. Huomattavasti tärkeämpää kuin taloudellisen kakun koko on ihmisille se, miten se jaetaan. Mitä suurempi on valtion rooli palveluiden tuottajana, sitä tyytyväisempi väestö. Talouskasvu ei tarkoita automaattisesti lisääntyvää hyvinvointia. Muilla mittareilla kun BKT:lla mitattuna on suomalaisten hyvinvointi rapistunut viimeisen kahden vuosikymmenen ajan juuri nimenomaan varallisuuden kasautumisesta aiheutuvan yhteiskunnan eriarvoistumisen seurauksena.

Tie talouskasvun ja eriarvoistumisen vähentämisen yhdistämiseksi olisi jotakuinkin päinvastainen kuin nykyinen malli. Markkinoiden säätelyä (etenkin rahoitusmarkkinoiden) pitäisi kiristää eikä höllentää. Minimipalkkoja pitäisi nostaa, julkisen sektorin tulisi tavoitella täystyöllisyyttä laajenemalla ja työllistämällä voimakkaammin. Näin voitaisiin lisätä julkisia palveluita niiden leikkamisen sijaan ja nostaa perusturvan yms. tukien tasoa. Sen lisäksi, että tämä kaikki tasaisi väestön eriarvoisuutta se lisäisi voimakkaasti kokonaiskysyntää, koska oikeasti kaiken rahansa kotimaisilla markkinoilla käyttävällä väestönosalla olisi enemmän ostovoimaa. Tämä ylläpitäisi sekä talouskasvua että varallisuus- ja elintasoerojen kaventumista.

Talouselämä: Rikas elää 12 vuotta pidempään kuin köyhä

Talouselämä:

Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus kirjoittaa, että Suomessa pienituloisimmassa tuloviidenneksessä elinajanodote on 12 vuotta lyhyempi kuin hyvätuloisimmassa tuloviidenneksessä.

"Suomessa tuloryhmittäiset erot elinajanodotteessa, pitkäaikaisten terveyshaittojen esiintyvyydessä ja terveytensä huonoksi arvioivien osuudessa viittaavat johdonmukaisesti samaan suuntaan. Näyttää siltä, että hyvätuloinen väestö voi nauttia pitkästä elämästä muita terveempänä", arvioi Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannele Sauli.

Suurien tuloerojen maille on leimallista suuret erot eri väestöryhmien terveydessä ja elinajanodotteessa, koska ne korreloivat hyvin vahvasti varallisuuden ja yhteiskunnallisen aseman kanssa. Tuloerojen voimakkaan kasvun seurauksena - ja terveydenhoidon yksityistämisestä johtuvan eriarvoistumisen siivittämänä - ovat myös Suomessa erot terveydessä eri yhteiskuntaluokkien välillä kääntyneet nousuun.

Taloussanomat: Syrjäytyminen alkaa jo lapsena

Taloussanomien artikkelissa Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas ja THL:n tutkija Reija Paananen esittelevät tekijöitä yksilön elämänkaaren varrelta, jotka vaikuttavat vahvasti syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

Paitsi geneettiset ja ympäristöön liittyvät tekijät, myös odottavan äidin terveys sekä elintavat kuten ruokatottumukset ja tupakointi näkyvät lapsen hyvinvoinnissa.

(...) Vanhempien toimeentulotuen saaminen on yhteydessä lasten hyvinvointiin ja se voi myös heikentää vanhemmuutta. Ongelmat näyttävät kasaantuvan. Huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat yleistyivät merkittävästi, jos vanhemmat ovat pitkään saaneet toimeentulotukea.

Tukea saavien lapsilla on 2,5-kertainen todennäköisyys päätyä toimeentulotukiluukulle verrattuna varakkaamman perheen jälkeläiseen.

(...) Kouluaika on elämän suuri risteyskohta. Ensimmäisellä ja toisella luokalla lapsi saa käsityksen itsestään oppijana ja koululaisena. Jos häntä pystytään tukemaan ja innostamaan tuolloin, hänen oppimiselleen on luotu pohja.

Opiskelumyönteinen asenne tukee lapsen tulevaa sosioekonomista asemaa. Korkeammin koulutettujen äitien lapset kouluttautuvat useammin, käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluita, eivätkä joudu turvautumaan toimeentulotukeen yhtä usein kuin muut.

(...) Työnantajat vaativat todistuksia tutkinnoista ja ammattikoulutuksesta ja ilman niitä on vaikea saada töitä. Vähän koulutettujen lapset jättävät kuitenkin muita useammin koulunkäynnin peruskouluun tai opiskelevat vain vähän sen jälkeen. Paitsi opituista arvoista, kyse voi olla myös siitä, että lapset tarvitsevat ja haluavat rahaa ja pitävät tuolloin pikaista töihin menoa tärkeänä.

(...) Olipa perhe miten vauras tahansa, mutta jos lapsi jää ilman kavereita ja jos häntä vielä kiusataan, hän on vaarassa syrjäytyä ja masentua. Aikuisetkin tietävät tämän omasta elämästään.

–Jos työkaverit katsovat sinua pitkin nenän vartta ja lähtevät pois, kun tulet kahvihuoneeseen, tilanne syö sinua, oli palkkasi miten hyvä tahansa. Lapset ovat vielä paljon herkempiä, Kangas huomauttaa.

Yhteiskunnassa, jossa varallisuus on erittäin epätasaisesti jakautunut, aloittavat yksilöt kilpailun markkinataloudessa tarjolla olevista asemista hyvin erilaisista lähtökohdista. Sen lisäksi, että Taloussanomien artikkelissa mainitut tekijät vaikuttavat syrjäytymiseen, vaikuttavat ne kääntäen myös yhteiskunnassa "menestymiseen" ja siten yksilön palkitsemiseen. Nämä tekijät ovat kuitenkin riippuvaisia hyvin sattumanvaraisista, ulkoisista olosuhteista ja ovat siten myös yksilön todellisten vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa. Ollakseen kaikkia tasavertaisesti kohtelevaa, ei palkitsemisen tulisi perustua sattumanvaraisiin vaan aidosti yksilön vaikutusmahdollisuuksien ulottuvissa oleviin tekijöihin.

Tilastokeskus: Varallisuus on hyvin epätasaisesti jakautunut

Tilastokeskus:

Varallisuus on Suomessakin jakautunut tuloja huomattavasti epätasaisemmin. Tällä hetkellä varakkaimman viiden prosentin hallussa on noin neljännes koko varallisuuden arvosta. Rikkaimman huipun, yhden prosentin hallussa, on kymmenesosa koko varallisuuden arvosta. Jakauman vinous tulee toisin päin katsottaessa vielä ilmeisemmäksi: puolet kotitalouksista omistaa ainoastaan 11 prosenttia varallisuudesta.

Tilastokeskuksen artikkeli on hyvä, tiivistetysti talouden epätasa-arvoisuutta Suomessa taustoittava teksti.

Artikkeli on vuodelta 2007, jonka jälkeen yhteiskunnallista tilastointia tekevän Tilastokeskuksen rahoitusta on leikattu. Tämän seurauksena osa tilastoinnista on jouduttu lopettamaan, ja osan luotettavuus on heikentynyt otantojen pienentyessä ja kyselyjen harventuessa.

HS: Synnytykset voivat loppua useissa pienissä sairaaloissa

Helsingin Sanomat:

Synnytykset voivat loppua lähivuosina monissa pienissä sairaaloissa eri puolilla maata.

Suomessa on nyt 31 synnytyssairaalaa. Vielä 1975 niitä oli 62. Lapsia syntyy tänä vuonna arviolta noin 60 000.

Vaikka Suomenkin kokonaistuottavuus ja -varallisuus on kasvanut huomattavasti vuodesta 1975, on tasa-arvoisten peruspalvelujen, kuten terveydenhoito, saatavuus heikentynyt.

TE: Tuloerojen kasvu muuttuu terveyserojen kasvuksi

Talouselämä:

Iso osa suomalaisista on huolestunut tuloerojen kasvusta. Tuoreen kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista pelkää, että kansalaisten tuloerot kasvavat entisestään.

Kyselyn mukaan suomalaiset ovat aika vahvasti jakautuneet.

Esimerkiksi vähiten terveyserojen kasvusta ovat huolissaan opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat.

Sitä vastoin vähemmän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat sekä eläkeläiset ovat muita useammin sitä mieltä, että hyväosaiset hyötyvät eniten terveyttä ja hyvinvointia edistävästä työstä.

[Terveyden edistämisen keskus ry:n kehittämispäällikkö Pirjo] Koskinen-Ollonqvistin mielestä onkin huolestuttavaa, että näin ajattelevat juuri ne samat ihmiset, joiden itse kokema terveys on muita heikompaa.

Lähtökohtien eriarvoisuus on useimpien mielestä ei-toivottava piirre yhteiskunnassa, ja vastaavasti yhteiskunnan tasa-arvoisuus on toistuvasti toivottavana nähty piirre. Nämä yleisesti jaetut käsitykset toistuvat Talouselämän uutisoimassa tutkimuksessa.

Onkin oleellista tunnistaa elementtejä, jotka kasvattavat eriarvoisuutta. Näitä ovat esimerkiksi terveyspalvelujen ja koulutuksen jakaminen varallisuuden mukaan, valtavat erot eläkkeiden kaltaisissa tuki- ja palkitsemisjärjestelmissä tai tuottavan omaisuuden perimisellä mahdollistettavat valtavat erot varallisuudessa.

Eriarvoisuus ei rajoitu ainoastaan erilaisiin yksittäisiin alueisiin kuten terveys tai koulutustaso, vaan se kytkeytyy ratkaisevasti myös päätöksentekovaltaan. Mitä enemmän yksittäiselläkin ihmisellä on varallisuutta, sitä enemmän hänellä on päätäntävaltaa yhteiskunnan asioista sellaisen talouden kautta, jossa varallisuus on yksi keskeisistä päätösvaltaa määrittävistä tekijöistä.

Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, miksi huomattavat tulo- ja varallisuuserot, sekä niiden seurauksena nopeasti voimistuva, huomattava lähtökohtien epätasa-arvoisuus nähdään niin usein selkeästi negatiivisina seikkoina.

Taloussanomat: Perhetaustat syynä nuorten köyhyyteen

TS:

Pienituloisten nuorten mukaan syyt heidän köyhyyteensä johtuvat heidän perhetaustoistaan, nykyisestä sosioekonomisesta asemastaan, äkillisistä elämänmuutoksista ja korkeista elinkustannuksista.

[...]

– Jos pienituloisuus suomalaisessa yhteiskunnassa yhä lisääntyy, alkaa perheen varallisuus vaikuttaa yhä enemmän siihen miten lapset ja nuoret voivat elämässään edetä. Tästä seuraisi väestöryhmien yhä voimakkaampi eriytyminen, [tutkija Juha] Mikkonen sanoo.

Lähtökohtien eriarvoisuus ja eri yksilöiden mahdollisuuksien lahjakkuuksiensa kehittämiseen varallisuuden perusteella heikentää yhteiskunnan tehokkuutta. Kun vain pienellä osalla väestöstä, varakkailla, on mahdollisuus toteuttaa mahdollisuuksiaan, jää suuri osa yhteisön ja yhteiskunnan lahjoista käyttämättä.

Lisäksi Suomea ja lähes kaikkia maailman valtioita sitovat yleiset ja yhtäläiset (siis ei varallisuuden mukaan jakautuvat) oikeudet esimerkiksi koulutukseen ja asumiseen, joihin myös Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa toisen maailmansodan jälkeen sitoutunut.

HS: Yritysten huippujohtajat päättävät toistensa palkoista

HS:

Osa suomalaisista toimitusjohtajista päättää toistensa palkoista ja palkitsemisesta ristiin yritysten hallituksissa. Hyvä esimerkki on Suomen suurimman työeläkeyhtiön Varman ympärille muodostunut piiri, joka päättää vastavuoroisesti miljoonien eurojen eduista.

Varmassa, Wärtsilässä ja Sammossa tulkitaan, että palkoista ristiin päättäminen ei synnytä esteellisyyttä. Sammosta asiaa perustellaan sillä, että osakeyhtiölaki ei estä moista päätöksentekoa.

Markkinataloudessa päätösvallan rakenteellinen jakautuminen tapahtuu omistamisen ja varallisuuden kautta. Tätä päätöksentekomekanismia voidaan muokata esimerkiksi valtiomuodon, lakien ja erilaisten säädösten avulla. Juuri tähän yhtiöt vastauksessaan viittaavat - Helsingin Sanomien kuvailemaan räikeään päätösvallan väärinkäyttöön oman varallisuuden (ja siten päätösvallan) lisäämiseksi ei ole kehitetty esteitä, vaan niitä pikemminkin pyritään jatkuvasti purkamaan.