4/20/2011

YLE: Koulujen väliset erot hälyttäviä pääkaupunkiseudulla

YLE uutisoi Suomen Akatemian tutkimuksesta, jonka mukaan PISAn tulokset eivät päde pääkaupunkiseudun kouluissa Vantaata lukuun ottamatta. Vantaa seisoo joukosta erillään, koska siellä kouluja ei olla lähdetty "markkinoistamaan", eli muodostettu oppilaita valikoivia erityiskouluja. Sen sijaan siellä ollaan keskitytty kehittämään lähikouluja oppilaaksiottoalueiden mukaan.
Nyt tehtävässä tutkimuksessa tiedostettiin ensimmäistä kertaa, että oppilaiden vanhempien koulutustaustassa ja kotioloissa on hyvin suuria eroja, sanoo tutkimusta johtava dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta.

- Järjestys on se, että oppilaan kotiolot ja vanhempien koulutustausta ovat ensin, ja siitä seuraavat erilaiset oppimistulokset.

Koulujen väliset erot ovat suurimmat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueella.

Suomen koululaitos Rimpelän mielestä brändätty tasa-arvoiseksi, mutta erot metropolialueella ovat jo niin suuret, ettei voida enää puhua tasa-arvoisesta koulutuspolitiikasta.
Tasavertainen koulutus on yksi keskeisimpiä tekijöitä puhuttaessa mahdollisuuksien tasa-arvosta. Markkinatalouden, yksityisomistuksen ja perintöoikeuden johdosta alati voimakkaammin kasautuva varallisuus asettaa eri perheiden lapset jo valmiiksi eri viivalle. Korkeammin koulutetut perheet pystyvät tarjoamaan lapsilleen matalammin koulutettuja enemmän henkistä pääomaa ja tukea koulu-uralle.

Koulujen eriarvoistuminen heijastaa selkeästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikaista voimakasta tuloerojen kasvua ja Suomen jakautumista yhä voimakkaammin sosiaaliluokkiin. Eri väestöryhmien eriytyessä toisistaan katoaa myös eri sosiaaliluokkien välinen yhteisymmärrys, kun niille muodostuu oma kieli, kulttuuri, kokemusmaailma ja olemisen tapa. Näin varakkaammat kansanosat pystyvät yhä huonommin asettumaan heikompien asemaan ja näin itsekkyys, epäluottamus ja eriarvoisuus kasvavat entisestään.

Yhteinen koululaitos on lähes ainoa paikka, jossa eri väestönryhmien edustajat voivat oikeasti kohdata toisensa. Sen asema eri taustoista tulevien ihmisten välisen vuoropuhelun, yhteisymmärryksen ja yhteenkuuluvuudentunteen edesauttajana on korvaamaton.


YLE-Uutiset 19.04.2011
Koulujen väliset erot hälyttäviä pääkaupunkiseudulla


Suomen Akatemian tutkimuksen mukaan PISAn tulokset eivät päde pääkaupunkiseudun kouluissa Vantaata lukuun ottamatta. Tutkimusohjelmaa johtava dosentti Matti Rimpelä varoittaa, että yläkoulujen erot vanhempien koulutustasossa ja oppilaiden koulumenestyksessä ovat jo erittäin hälyttäviä.

Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmassa mukana olevan tutkimuksen mukaan PISAn tulokset pätevät valtaosaan kuntia, mutta eivät enää suurimmissa kunnissa Vantaata lukuun ottamatta.

Aiemmin on ollut tiedossa, että koulumenestyksessä on eroja. Nyt tehtävässä tutkimuksessa tiedostettiin ensimmäistä kertaa, että oppilaiden vanhempien koulutustaustassa ja kotioloissa on hyvin suuria eroja, sanoo tutkimusta johtava dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta.

- Järjestys on se, että oppilaan kotiolot ja vanhempien koulutustausta ovat ensin, ja siitä seuraavat erilaiset oppimistulokset.

Erikoiskouluihin valikoituvat korkeakoulutettujen lapset

Koulujen väliset erot ovat suurimmat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueella. Näiden kuntien yläkouluissa ovat maan korkeimmat ja maan matalimmat yläkoulun päästötodistusten keskiarvot.

Vantaa sen sijaan on lähempänä muuta Suomea kuin muita suuria kaupunkeja. Syynä on Rimpelän mukaan kuntien erilainen koulutuspolitiikka.

- Vantaalla kouluja on johdonmukaisesti kehitetty oppilaaksiottoalueen mukaan. Sen sijaan Helsinkiin ja Espooseen on syntynyt oppilaita valikoivia yläasteen erikoiskouluja.

Lähikouluihin enemmän satsausta

Koulutuspolitiikkaa tulisikin Rimpelän mielestä kehittää niin, että lähikouluihin satsattaisiin enemmän kuin erikoiskouluihin. Lisäksi PISA-tutkimuksen rinnalla tulisi käyttää hyväksi myös muuta saatavilla olevaa tietoa, jottei oltaisi vain yhden tutkimuksen tietojen varassa.

- Jos pääosa oppilaiden vanhemmista on peruskoulutuksen varassa ja on paljon maahanmuuttajaoppilaita, pitäisi koulun resurssit olla ihan toista luokkaa kuin korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lasten koulussa. Ennen kaikkea erityisopetuksen ja oppilashuollon pitäisi vastata tarpeisiin.

Erityiskouluilla on Rimpelän mukaan enemmän voimaa kehittää itse itseään, toisin kuin tukea tarvitsevilla lähikouluilla.

- Jos on A-, B- ja C-laatuista materiaalia, niin A-laadussa saa hyviä tuloksia vähemmällä vaivalla. Jos molemmat vanhemmat ovat korkeakoulutettuja ja koti tukee lapsia, niin eihän lapsi välttämättä opetusta tarvitse lainkaan, hän oppii muutenkin, toteaa Rimpelä.
Tasa-arvon retoriikka on historiaa

Suomen koululaitos Rimpelän mielestä brändätty tasa-arvoiseksi, mutta erot metropolialueella ovat jo niin suuret, ettei voida enää puhua tasa-arvoisesta koulutuspolitiikasta.

Tutkimusryhmän hypoteesi on, että alueiden erilaistuminen näkyy ensimmäisenä lasten ja nuorten elämässä.

- Meneekö kehitys niin, että ensin eriytyvät koulut ja sitten lapsistaan huolehtivat vanhemmat muuttavat "parempien" koulujen lähelle? Sen jälkeen asuntojen hinnat siellä nousevat ja "huonompien" koulujen asuntojen arvo laskee. Tämä nopeuttaa polarisaatiokehitystä.

Metropolialueen seiskaluokkalaiset syyniin

Tutkimuksen aineistona on vuosien 2002–2010 kouluterveyskyselyn peruskoulujen 8.-9. luokkien oppilaat. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen.

Ensi syksynä tutkimusryhmä kerää uutta aineistoa. Seudullisen kehityksen ja lasten osaamisen, hyvinvoinnin ja terveyden välisiä suhteita selvitetään monitieteisellä tutkimuksella.

- Pyrkimys on, että ensi syksynä tutkimme ensimmäistä kertaa seiskaluokkalaisia näissä 14 kunnassa. Kysymme oppilailta samanaikaisesti heidän kouluyhteisöstään, oppimisesta, asuinalueistaan ja kokemuksestaan omasta asuinalueesta. Tosin rahoitusta tutkimukselle on hyvin vaikea saada.

Tutkimukseen osallistuu useiden tieteenalojen tutkijoita Helsingin ja Tampereen yliopistoista, Opetushallituksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

YLE Helsinki