Video: Michael Albertin puhe Kiasmassa

Toinen parecon-mallin kehittäjistä, Michael Albert, puhumassa Helsingissä pareconin ratkaisuista ja roolista yhteiskunnallisessa toiminnassa. (video englanniksi)

Mihin yhteiskunnallista visiota tarvitaan, miten sitä voidaan soveltaa ja käyttää käytännössä? Albert analysoi puheessaan nykytilannetta ja pareconin mahdollisuuksia siinä, sekä kuvailee lyhyesti pareconin ratkaisuja. Lue lisää myös sivuiltamme.

Tutkimus: Opettajat alkavat hylkiä huono-osaisten kouluja

Terhi Linnansaaren tutkielma käsittelee opettajien muuttuvaa sitoutumista työhönsä. Eriarvoisessa yhteiskunnassa huono-osaisten kouluissa taistellaan jo valmiiksi monien ongelmien kanssa. Linnansaaren tutkimus osoittaa yhden näistä ongelmista olevan opettajien joukkopako juurikin samoista, kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kouluista.

Linnansaaren tutkimuksen johtopäätöksistä:

Vaarana on, että [...] eriytyminen alkaa voimistaa itse itseään. Oletettu negatiivinen kehä toimisi siten, että oppilaiden ongelmista aiheutunut opettajan sitoutumisen heikkeneminen heijastuisi oppilaisiin negatiivisesti.

Tämä voimistaisi oppilaiden ongelmia entisestään ja oppilaiden ongelmat puolestaan vaikuttaisivat entistä voimakkaammin opettajan sitoutumiseen.

YLE: Viidennes helsinkiläisistä elää köyhyysrajan alapuolella

Omistuksen ja varallisuuden keskittyminen yhä harvempien käsiin näkyy köyhyyden lisääntymisenä. Ylen uutisartikkeli kokoaa tilastotietoa tilanteesta pääkaupunkiseudulla: viidennes asukkaista elää köyhyysrajan (1150€ nettotuloja kuukaudessa) alapuolella ja useampi kuin joka kymmenes työssäkäyvä saa toimeentulotukea. Pienituloisten määrä on noussut vuosien 1995–2008 välillä lähes puolella eli 78 000 henkilöön.

MLL: Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana merkittävästi

Mannerheimin lastensuojeluliiton teettämä kysely kertoo tulojen epätasaisen jakautumisen ja tasa-arvoisten vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien puuttumisen vaikutuksista nuorten elämässä.

Selvityksen johtopäätöksistä:

Yhteiskunnassamme voimistuva eriarvoistumiskehitys näkyy tämän kyselyn mukaan selkeästi nuorten kokemuksissa.

Tulosten perusteella vanhempien taloudellinen tilanne asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan erityisesti vapaa-ajan osallistumismahdollisuuksien ja niin perheen sisäisten kuin kaveripiirien sosiaalisten suhteiden suhteen.

"Köyhyyden poistaminen on liian suuri tavoite"

Tutkija Eija Soinin kirjoittaa kehitysavun ongelmista ja ristiriidoista Helsingin Sanomissa.

Vaihtoehdottomuuden myytti on yksi keskeisiä perusteluja nykyisenkaltaiselle tai sitä huomattavasti muistuttaville markkinajärjestelyille, joissa köyhyys ja huomattava eriarvoisuus on historiallisesti aina ollut kiinteänä osana.

Mediuutiset: HUS suunnittelee yksityissairaalaa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan lääkäreille on tarjottava mahdollisuus pitää yksityisvastaanottoa julkisen terveydenhuollon tiloissa, jotta he eivät karkaa yksityiselle sektorille. Tällä pyritään saamaan lisärahoitusta vakuutusyhtiöiltä ja maksavilta potilailta. Lindén uskoo, että kunnalliset sairaalat ovat osakeyhtiöitä 5-10 vuoden sisällä.

Tutkimus: Talousahdinko rapauttaa demokratiaa

YLE uutisoi 19. heinäkuuta politiikan tutkija Anne Luomalan tutkimuksesta, jonka mukaan kuntien talousahdingon seurauksena poliittinen valta on siirtynyt vaaleilla valituilta edustajilta talousasiantuntijoille, kunnan virkamiehille. Luomalan mukaan hallinnossa käytetty talouskieli sulkee puolestaan kuntalaiset tehokkaasti ulos päätöksenteosta.

TS: Ruoan hinnasta päättää 15 ihmistä

Suomessa ruoan hinta perustuu Taloussanomien mukaan raaka-aineiden markkinahintoihin ja muutaman suurimman ruokateollisuuspelurin hankintajohtajan päätöksiin.

"Miksi niin tärkeä ihminen kuin opettaja, saa niin vähän palkkaa?"

Taloussanomien artikkeli käsittelee palkkausta nyky-yhteiskunnassa, asiantuntijoinaan Elinkeinoelämän keskusliiton sekä Alexander Groupin asiantuntijoita ja toimitusjohtaja Jari Sarasvuo. Sarasvuo kommentoi, että nykyään sattumankauppa sekä valta- ja neuvotteluasemat määrittävät pitkälti työstä saatavan ansion.

Aiheeseen liittyvää: Palkkauksen periaatteet ja mekanismit pareconissa

Uuspaavalniemi: Rahaa tehdään tyhjästä

Kansanedustaja (kesk.) Markku Uuspaavalniemen haastattelussa nousee esiin nykyisen rahoitusjärjestelmämme voimakkaita ristiriitoja.

Fifi: Kansalaiskirjasto Käpylässä

Ihailtava esimerkki yhteistoiminnasta ja kansalaisaktiivisuudesta.

HS: Stora Enso riistänyt maalaisväestöä Kiinassa

Tutkimuslaitos RRI:n selvityksen mukaan Stora Enson kauppakumppanit ovat rikkoneet lakeja ja uhkailleet maanviljelijöitä vuokramaiden hankinnan yhteydessä. Stora Enson edustajan mukaan heillä on "todella paljon parannettavaa."

STT: Lapsiköyhyys kolminkertaistunut

Köyhyys ja tuloerot lähtivät voimakkaaseen nousuun Lipposen molempien hallitusten aikana, ja osin tämän seurauksena lapsiköyhyys on noussut 1970-luvun tasolle. Köyhyydessä eläviä suomalaislapsia on satoja tuhansia.

"Kasvukriitikot ovat elitistejä"

Taru Taipale kirjoittaa verkkokolumnissaan Talouselämässä:

Se on lähtökohdiltaan elitististä vaikka kasvukriitikot muuta väittävät. On ihmisiä, jotka ovat tehneet niin paljon hyväpalkkaista työtä, että voivat neljäkymppisenä downshiftata itsensä osa-aikaiseksi kukkakauppiaaksi tai mennä runonlausuntakursseille.

Ihmisiä on toki monenlaisia.

Jatkuvan kasvun opin kyseenalaistaminen saattaa helpottaa aitoa poliittista päätöksentekoa, jonka seurauksena muun muassa valtion ja kuntien tuottamia arvokkaina pidettyjä palveluja voidaan säilyttää, kehittää ja lisätä.

Rahaa vai vapaa-aikaa?

Helsingin Sanomien verkkouutinen 29.9. "Toimihenkilöt haaveilevat vapaudesta" perustuu Toimihenkilöliitto ERTO:n tekemään kyselyyn. Selvä enemmistö haastatelluista haluaisi palkankorotuksen sijaan lisää vapaa-aikaa ja neljännes kokee tekevänsä töitä uupumiseen saakka.

Koruton miljardikaavio maailmantaloudesta

David McCandlessin laatima häkellyttävä kaavio vuoden 2009 maailman talousresurssien käytöstä perustuu New York Timesin, Guardianin, BBC:n ja muiden vastaavien suurmedioiden julkaisemiin tietoihin. Kaavio kannattaa lukea alas asti.

AP: Yhdysvalloissa viidesosa lapsista köyhiä

Associated Press uutisoi 11.9. Yhdysvaltojen lapsiköyhyyden nousevan tänä vuonna kahteenkymmeneen prosenttiin koko väestöstä. Yhdysvaltain hallitus on ilmoittanut uudistavansa köyhyyden mittausmenetelmän ensi vuodeksi, jolloin terveydenhoidon, lastenhoidon ja liikenteen nousseet kustannukset otetaan myös huomioon. Tämän uskotaan nostavan köyhyyslukuja entisestään.

Degrowth-seminaari Helsingissä

Degrowth Finland -liikkeen 24.9. järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa peräänkuulutettiin laajan kansalaisliikkeen tarpeellisuutta. Konferenssin keynote-puhujat olivat Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen johtaja Thomas Wallgren totesi osuvasti, että taloudellisia kysymyksiä on problematisoitu ja pohdittu nyt vuosikymmeniä, mutta nyt on aika kerääntyä yhteen ja käydä sanoista tekoihin.

Taloussanomat: Korkeat palkat eivät kannusta

Taloussanomien verkkouutisessa viitattiin työmarkkina-asiantuntijaan Tina Sweinsiin, jonka mukaan "aineellinen palkitseminen on tehokasta, kunhan palkitsemisjärjestelmää pidetään oikeudenmukaisena" ja "kriteereitä selvinä." Samassa jutussa mainitaan, että moni kaipaa nykyään aineetonta palkitsemista, joista esimerkkeinä annetaan työaikojen jousto ja koulutusmahdollisuudet.

New York Times: Rikkaat heikentävät julkista sektoria

Taloustieteen nobelisti Paul Krugman kirjoittaa kolumnissaan "The Angry Rich and Taxes", että yhdysvaltalaiset rikkaat pyrkivät säilyttämään etuoikeutensa kirjaimellisesti hinnalla millä hyvänsä. Krugmanin mukaan heillä on yhteiskunnallisen statuksen ja vaurautensa vuoksi enemmän vaikutusvaltaa, ja he käyttävät yhteyksiään poliitikkoihin ajaakseen entistä suurempia verohelpotuksia varakkaimmalle osalle väestöstä:

You see, the rich are different from you and me: they have more influence. It’s partly a matter of campaign contributions, but it’s also a matter of social pressure, since politicians spend a lot of time hanging out with the wealthy. So when the rich face the prospect of paying an extra 3 or 4 percent of their income in taxes, politicians feel their pain — feel it much more acutely, it’s clear, than they feel the pain of families who are losing their jobs, their houses, and their hopes.