1/20/2011

Työterveyslaitos: Suomalainen yhteiskunta on jakautunut sosiaaliluokkiin

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten perhe- ja ystävyysverkostoihin valikoituu saman sosiaaliluokan ihmisiä.
Perhe- ja ystävyysverkostoihin valikoituvat samaan sosiaaliluokkaan kuuluvat. Toimihenkilöt ystävystyvät keskenään, työntekijät keskenään ja johtajat keskenään. Pätkätöissä tai työttömänä olevaa voi olla vaikeaa määritellä mihinkään ammattiryhmään kuuluvaksi, mikä hankaloittaa tärkeiden lähiverkostojen syntymistä.
Kehitys aiheuttaa entisestään voimistuvaa lähtökohtien eriarvoisuutta, kun ylimmän portaan verkostot erkanevat muusta yhteiskunnasta.

Työterveyslaitos 13.1.2011
Kokemukset ja asema työelämässä vaikuttavat elämisenhallintaan ja työn mielekkyyteen

Mitä mielekkäämmäksi työ koetaan, sitä tärkeämpää työ ihmiselle on. Eri työntekijäryhmien kokemukset työn tärkeydestä ja mielekkyydestä vaihtelevat kuitenkin suuresti. Yrittäjät ja työntekijäasemassa olevat palkansaajat ovat työkeskeisimpiä. Vanhemmille työntekijöille työ on tärkeämpää kuin nuorille.  Naiset ovat innostuneempia työstään kuin miehet.

Työn mielekkyyttä lisäävät mm. vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työmäärään sekä esimiehen tuki. Työn mielekkyyttä vähentävät mm. kiire ja työn epävarmuus.  Kun työ on mielekästä, eläkkeelle ei ole kiire, kertovat Työterveyslaitoksen Toiveita ja todellisuutta -hankkeen tulokset.

Useat viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet työn mielekkyyden laskua. Vaikuttaakin siltä, että työn mielekkyyden lasku on saanut aikaan myös työn tärkeyden laskua, sanoo erikoistutkija Simo Virtanen Työterveyslaitoksesta.

"Vaikka naisten työ oli muuttunut usein huonompaan suuntaan tasa-arvon ja vaikutusmahdollisuuksien suhteen verrattuna miehiin, niin naiset olivat siitä huolimatta innostuneempia työstään kuin miehet", kertoo tutkija Liisa Moilanen Työterveyslaitoksesta. "Ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien työ oli mielekkäintä. Työntekijöiden työ oli raskaampaa ja kuluttavampaa kuin muiden ryhmien työ."

Toiveita ja todellisuutta - hankkeessa haluttiin katsoa keskiarvojen taakse ja tutkia työtä ja työelämää eri ryhmien näkökulmasta kuten työntekijöiden, toimihenkilöiden, vakinaisten, ei-vakinaisten sekä eri kieliryhmien näkökulmasta.

"Suomalaiset eivät välttämättä näe työelämän ongelmia samalla tavalla kuin politiikan ja elinkeinoelämän päättäjät. Kansalaiset eivät ole aina valmiita muuttamaan käyttäytymistään päättäjien toivomalla tavalla. Siksi kannattaa pohtia tarkemmin, miten ihmisten käsitykset rakentuvat ja millaisista omakohtaisista kokemuksista ne kumpuavat", arvioi Antti Kasvio Työterveyslaitoksesta.

"Mielenkiintoista on esimerkiksi nähdä, jatkuuko suomalaisten naisten sitoutuminen ja sinnikkyys työelämässä pätkätöistä, heikommasta palkkauksesta, jatkuvista muutoksista ja osaamattomasta esimiestyöstä huolimatta."

Pätkätyö haittaa elämisenhallintaa, vaikka voikin olla muuten mielekästä
Perinteisestä poikkeavat työnteon muodot kuten vuokratyöt ovat lisääntyneet. Työ voi olla myös pätkätöissä mielekästä ja työolosuhteet ja johtaminen hyvin järjestetty, mutta pätkätöissä epävarmuus toimeentulon jatkumisesta haittaa muun elämän hallintaa.

Ihmisille on tärkeää tulevan suunnittelu, perhe-elämän järjestäminen ja vapaa-aika. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu määräaikaisten työsuhteiden lykkäävän lasten hankintaa. Säännöllisessä työssä ihmiset ovat usein tyytyväisempiä ja onnellisempia kuin epävarmassa työsuhteessa. Toiveita ja todellisuutta - hankkeessa tulevaisuuden suunnittelu, perheen perustaminen ja lasten elättäminen sekä terveydenhoito vaikeutuivat ei-vakinaisissa työsuhteissa olevilla ja yrittäjillä. Pätkätyöläiset ja yrittäjät tuntuvatkin kohtaavan samanlaiset yrittämisen riskit, jotka vaikeuttavat elämisenhallintaa.

Työsuhteen laatu uhkaa jakaa suomalaiset työmarkkinat
Jotta suomalainen työelämä ei jakaantuisi kaksiin työmarkkinoihin, on pyrittävä vähentämään epävakaita työsuhteita. Epävakaassa työssä on ongelmallista nimenomaan työsopimuksen ennakoimaton luonne ja tulojen jatkuvuuden epävarmuus ja sitoutuminen työpaikkaan ja työhön.

"Työelämän muutos, joka sisältää joustavammat työajat ja ehdot työnteolle, voi lisätä hyvinvointia ja helpottaa perhe-elämän ja vapaa-ajan järjestämistä, mutta edellytyksenä on, ettei toimeentuloa ja ihmisen mahdollisuutta ajan käytön suunnitteluun aseteta vaakalaudalle", painottaa Moilanen.

Suomessa on edetty viime vuosina kohti kasvavia tulo- ja terveyseroja. Myös erot työntekijäryhmien työehdoissa ja työolosuhteissa ovat kasvaneet.

Nuorilla suomenruotsalaisilla on enemmän ystäväverkostoja kuin suomenkielisillä
Tämän tutkimuksen mukaan suomenruotsalaiset eivät ole yhtenäinen, etuoikeutettu ryhmä, kuten usein oletetaan, vaan voimavarat ja elämänhallinnan haasteet jakautuivat samoin kuin suomenkielisten parissa. Kuitenkin ruotsinkielisillä nuorilla aikuisilla oli laajempi ystäväverkosto kuin suomenkielisillä. Tämä tulos tukee sosiaalisen pääoman keskeistä roolia hyvinvoinnin tukena, ovathan suomenruotsalaiset terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset. Mielenkiintoista olisikin jatkossa tutkia, jatkuuko ystävyysverkoston merkitys myös myöhemmin ja mikä vaikutus sillä on työllistymiseen, terveydentilaan ja elämäntapoihin, pohtii Liisa Moilanen.

Ystävät valikoituvat sosiaalisen aseman mukaan
Suomalainen yhteiskunta on hankkeen tulosten mukaan eriytynyt sosiaaliluokkien ja ammattien mukaan. Perhe- ja ystävyysverkostoihin valikoituvat samaan sosiaaliluokkaan kuuluvat. Toimihenkilöt ystävystyvät keskenään, työntekijät keskenään ja johtajat keskenään. Pätkätöissä tai työttömänä olevaa voi olla vaikeaa määritellä mihinkään ammattiryhmään kuuluvaksi, mikä hankaloittaa tärkeiden lähiverkostojen syntymistä.

Luottamus työelämän ongelmien ratkaisijoihin vaihtelee
Tutkimukseen osallistuneiden luottamus työelämän ongelmien ratkaisijoihin (julkinen valta, järjestöt ja tutkimuslaitokset, kansalaiset ja yritykset sekä markkinavallan toimijat) ei ollut kovin suurta. Eniten luotettiin "ruohonjuureen" eli työpaikkoihin ja yrityksiin, vähiten kansainvälisiin järjestöihin ja EU:hun.  Toimihenkilöt luottivat eniten julkiseen valtaan ja työntekijät järjestöihin, joihin esim. ay-liike kuului. Ei-vakinaisessa työsuhteessa luotettiin järjestöihin ja vakinaisessa työsuhteessa julkiseen valtaan. Naiset luottivat julkiseen valtaan ja järjestöihin, miehet taas yritysten kykyyn ratkaista työelämän ongelmat.

Lisätiedot: tutkija Liisa Moilanen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2433, liisa.moilanen@ttl.fi
vanhempi tutkija Antti Kasvio, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2510, 040 555 1362, antti.kasvio@ttl.fi
erikoistutkija Simo Virtanen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2429, simo.virtanen@ttl.fi

Julkaisu: Toiveita ja todellisuutta. Työn ominaisuudet eri työntekijäryhmien näkökulmasta. Liisa Moilanen. Työterveyslaitos, 2010.