1/11/2011

Onnellisuustutkija: Johtajat ovat keskimäärin alaisiaan onnellisempia tai tyytyväisempiä

Taloussanomat kirjoittaa onnellisuustutkija ja psykologian professori Markku Ojasen tutkimuksista:
tutkijoiden tulokset kertovat, että johtajat ovat keskimäärin alaisiaan onnellisempia tai tyytyväisempiä
Tutkimukset kyseenalaistavat johtajien suurien palkkioiden perusteena usein käytettyä myyttiä
(...) vastuun taakan alle kaatuvista huippujohtajista ja johtajuuden kuluttavuudesta (...) Oikeasti pomoksi pääseminen voi olla tie henkilökohtaiseen onneen.
Päinvastoin, 
Johtajille kertyy Markku Ojasen mukaan runsaasti etuja, joita pidetään hyvän työn ominaisuuksina: mahdollisuutta hallita työtehtäviä, vaihtelua, arvostusta ja hyvää palkkaa. – Johtajien stressikään ei ole yhtä suurta kuin tavallisten työntekijöiden
Johtajat saavat eropassien jälkeen helpommin työtä kuin muut, tai sitten heille on kertynyt niin paljon varallisuutta, että he pärjäävät ilman työtäkin


Taloussanomat 04.01.2011
Tästä pomo ei puhu

Mitä isompi pomo olet, sitä varmemmin olet onnellisempi kuin keskiverto rividuunari. Suomalaisjohtajat kokevat työssään enemmän onnenhetkiä kuin valtaosa alaisistaan, sanoo onnellisuustutkija. Onni on silti pomoille tabu – palkastakin saa puhua avoimemmin kuin onnellisuudesta.

Kuva vastuun taakan alle kaatuvista huippujohtajista ja johtajuuden kuluttavuudesta voi olla pelkkä myytti. Oikeasti pomoksi pääseminen voi olla tie henkilökohtaiseen onneen, vaikka sanaa "onnellisuus" ei Suomessa työelämässä juuri käytetä.

– Omat ja muiden tutkijoiden tulokset kertovat, että johtajat ovat keskimäärin alaisiaan onnellisempia tai tyytyväisempiä, sanoo onnellisuustutkija ja psykologian professori Markku Ojanen.

Ja nyt puhutaan aidosti isoista pomovakansseista.

Suuryhtiöiden työnjohdolliset esimies- ja välijohdon tehtävät ovat täysin eri asia. Nimellisissä pomonhommissa kuka tahansa palaa loppuun, koska oikeaa johtajuuden iloa ja saavutuksia ei organisaation puolivälissä pysty kokemaan.

Sen sijaan ylimmiksi pomoiksi ja huippujohtajiksi kannattaa pyrkiä.

Johtajien stressiä
liioiteltu

Johtajille kertyy Markku Ojasen mukaan runsaasti etuja, joita pidetään hyvän työn ominaisuuksina: mahdollisuutta hallita työtehtäviä, vaihtelua, arvostusta ja hyvää palkkaa. – Johtajien stressikään ei ole yhtä suurta kuin tavallisten työntekijöiden, vaikka siitä yhteen aikaan puhuttiin paljon. Se ei tarkoita, etteikö johtajilla voisi olla vaikeita työhön ja kotiin liittyviä stressejä, mutta vastuullisuuden merkitystä on liioiteltu, hän sanoo.

Paineisiin, rasittaviin työmatkoihin ja rankkoihin valintatilanteisiin nimittäin tottuu vähitellen. Arkiketutusta lievittää tieto siitä, että aina voi vapaasti vaihtaa alaa, toisin kuin rivityöntekijä.

Harva pomo myöskään putoaa täysin tyhjän päälle, jos saa potkut.

– Johtajat saavat eropassien jälkeen helpommin työtä kuin muut, tai sitten heille on kertynyt niin paljon varallisuutta, että he pärjäävät ilman työtäkin, Ojanen sanoo.

Jos pomolla onni on,
hän sen kätkeköön

Onnellisuus on suomalaisen yritysmaailman viimeisiä isoja tabuja, kiellettyjä aiheita.

– Hyvin monesta asiasta pystytään työelämässä puhumaan, mutta johtajien kielenkäyttöön onnellisuus ei kerta kaikkiaan kuulu, jyväskyläläinen yrityskonsultti ja johtajuuskouluttaja Juha Koskinen sanoo.

Moni auliisti omaisuus- ja optiotietonsakin paljastava johtokuntien jäsen alkaa haastatteluissa kiemurrella, jos häneltä kysytään, tunteeko hän itsensä onnelliseksi.

Kulttuurissamme ihminen ei saisi myöntää tavoittelevansa onnellisuutta myös työnsä kautta. Toisaalta harva pitää johtajasta, joka sanoisi tekevänsä työtään vain rahan takia.

Markku Ojanen kertoo käyneensä läpi viime vuosina eronneiden Nokia-johtajien vanhoja haastatteluita ja esiintymisiä.

– Hyvin harva mainitsi onnellisuuden missään yhteydessä. Enimmäkseen johtajat puhuivat taisteluvalmiudestaan, halusta ottaa haasteita, luottamuksesta ja toiveikkuudesta, hän sanoo.

Onnellisuuden myöntäminen voidaan ymmärtää väärin myös luovuttamisena. Ikään kuin onnellinen ihminen ei enää jaksaisi kilpailla, jahdata uusia voittoja ja saavutuksia.

Juuri kilpailutilanteessa oleminen ja dynaaminen eteenpäinmeno voivat olla monelle johtajalle onnellisin olotila.

– Varmaan esimiestehtävissä olevat pelkäävät, että onnellisuudesta puhuminen saisi heidät kuulostamaan nynnyiltä. Johtaja on vahva vasta silloin, jos hän johtaa kulmat kurtussa, uhrautuen ja vähän kärsienkin, Juha Koskinen kärjistää.

Onnellisuudella
paha tapa tarttua

Oman onnellisuutensa huomaaminen ja myöntäminen voisi olla hyödyksi koko työpaikalle.

– Moni johtaja voisi miettiä, millaista tunnelmaa hän levittää työyhteisöönsä. Oman, aidosti hyvän olon näyttämisellä on suuri merkitys, Juha Koskinen sanoo.

Tämä ei tarkoita, että pomon pitäisi aina olla naama keinotekoisesti hymyssä. Mutta onnellisten johtajien yrityksissä todennäköisesti alaisillakin on hauskempaa.

Jos pomo ei itsetutkiskelun jälkeenkään tunne oloaan onnelliseksi, hänen kannattaisi tehdä asialle jotain.

Pomoksi päässeellä mahdollisuudet ja keinot asioiden muuttamiseen kun ovat paljon paremmat kuin liukuhihnan äärellä kärvistelevällä rividuunarilla.