1/24/2013

"Yksityistäminen lisää läpinäkyvyyttä" - Parecon Finlandin Joona-Hermanni Mäkisen vastaus kirjoitukseen

Parecon Finlandin Joona-Hermanni Mäkinen vastasi Ville Karttusen "Avoimia kommentteja" blogissaan esittämiin kommentteihin yksityisestä ja julkisesta sektorista, kannustimista ja avoimuuden ensiarvoisesta tärkeydestä. Kirjoitus Yksityistäminen lisää läpinäkyvyyttä on luettavissa Ville Karttusen blogissa, Mäkisen vastaus keskusteluun kirjoituksen kommenttiosiossa sekä alla.

Kiitos Ville oleellisten kysymysten nostamisesta esiin. Bloombergin artikkeli on kiinnostava ja keskustelunarvoinen esimerkki, josta olisi arvokasta nostaa useitakin keskustelunaiheita esiin. 

Olet täysin oikeassa siinä, että kannustinongelmia ilmenee sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, ja tästä syystä onkin ensisijaisen tärkeää punnita ja vertailla erilaisia ratkaisuja yksityiskohtaisesti. Bloombergin artikkeli perustuikin tällaiseen liittovaltion tarkastajien tekemään raporttiin, jonka mukaan kaikissa hoivakodeissa tapahtui ylilaskutusta. Onkin perusteltua sanoa, että ylilaskutus huomattiin tarkastajien työn seurauksena. Merkittävästi suurinta tämä ylihinnoittelu oli yksityisissä, minkä perusteella kirjoitin myöskin kommenttini Twitteriin.

Ajankohtaisin ja kenties keskeisin artikkelin aiheeseen, eli terveydenhuollon järjestämiseen laajemmin, liittyvä ongelma on mielestäni kuitenkin yksityisen/julkisen sektorin vastakkainasettelun sijaan patenttijärjestelmää koskeva, sillä lääkkeiden kaltaisen kirjaimellisesti elintärkeän tuotteen patentointi luo voimakkaita paineita hintojen keinotekoiseen nostoon. Tämä saattaa johtaa ja onkin johtanut kalliiden valmisteiden harhaanjohtavaan markkinointiin. Lääkkeitä mm. markkinoidaan vaivoihin, joissa niiden avusta ei ole julkaistua tutkimustietoa. Esimerkiksi taloustieteilijä Dean Bakerin mukaan pelkät reseptilääkkeiden patentit aiheuttavat Yhdysvalloissa 250 miljardin dollarin ylimääräiset kustannukset vuosittain terveydenhuoltoon – verrattuna kilpailtuihin markkinahintoihin. Lukuisat asiantuntijat pitävätkin tätä keskeisenä syynä siihen, että Yhdysvaltojen terveydenhuolto on niin tehotonta kansainvälisissä vertailuissa.

Lisäksi Parecon Finlandin blogi on kommentoinut patenttijärjestelmien ongelmallisuutta esimerkiksi tässä kirjoituksessa, joka toivottavasti voi olla avuksi etsittäessä parempia järjestelyjä lääkkeiden tuotannon ja saatavuden kehittämiseksi. 


Avoimuus ja kulujen tehokkaampi tarkastelu ja hintojen tarkka asettaminen on ensiarvoista markkinatalouksien toiminnan tehokkuuden parantamiseksi, ja siihen on tärkeää kiinnittää huomiota vahingollisten monopolikeskittymien purkamiseksi ajoissa, jotta markkinat pysyisivät edes jossain määrin kilpailtuina. Suomen tapaisella pienellä markkina-alueella tämä vaatii erityistä tarkkuutta, sillä suurta pääomaa vaativat alat johtavat helposti oligopoliin.

Tuot omassa kommentaarissasi hieman esiin erilaisia kannustimia väärinkäytöksiin, mutta näiden tarkastelussa tarvitaan laajempaa, kokonaisvaltaista otetta, jotta voidaan vertailla erilaisia ratkaisuja mielekkäästi keskenään. Markkinaperustaisella yksityisellä sektorilla on taloustieteellisesti katsottuna keskeisiä ongelmallisia kannustimia. Yksi keskeinen tähän kysymykseen liittyvä rakenteellinen ongelma on mikro- ja makrotaloustieteen peruskursseilta tuttu “julkisten hyödykkeiden ongelma”.

Julkisten hyödykkeiden kohdalla keskeinen kysymys on siinä, että on lukuisia yhteiskäytettäviä hyödykkeitä, joiden markkinaehtoinen tuotanto ja kulutus jättää kulutuksen kokonaisuudessaan liian alhaiseksi (esim. puolustusvoimat, tieverkosto, palolaitos, koulutus, terveydenhuolto jne.), jos hyödykkeiden kulutus määräytyy pelkästään markkinoilla. Yksittäisillä kuluttajilla on kaikki kannustimet pyrkiä maksamaan alakanttiin esimerkiksi tien rakennuksesta tai yksityisen armeijan ylläpidosta, koska hyöty jakautuu hyödykkeen luonteen takia loppujen lopuksi kaikille. Näin ollen julkista hyödykettä tullaan tuottamaan ja kuluttamaan optimaalista alhaisemmalla tasolla. Tästä syystä lukuisissa vauraissa teollisuusmaissa 1900-luvulla pyrittiin rakentamaan elinvoimaisia sekatalouksia (yksityisen sektorin elinvoimaisuutta ja kasvua tukevaa julkista sektoria).

Liittyen hoivapalveluihin ja muihin terveydenhuoltosektorin yksityistämisiin on tärkeää huomata, että kannustimia voidaan tarkastella lukuisilla eri tasoilla. Esittämäsi huomio henkilöstön kannustimista pyrkiä lisäämään palkkaansa ja korostamaan omaa tärkeyttään lukuisin keinoin on luonnollisesti paikkansa pitävä, vaikkakin se käsittääkseni koskee yhtäläisesti julkista ja yksityistä sektoria. Samoin esiinnostamasi ristiriita kuntatyöntekijöistä päättävissä elimissä on paikkansa pitävä, sillä jääviyden rajanvetoa käydään jatkuvasti kunnallisessa sekä valtakunnallisessa politiikassa. Oleellista onkin tarkastella erilaisten kannustinongelmien laajuutta ja niiden aiheuttamaa tehottomuutta kokonaisvaltaisella katsannolla, ei pelkkien yksittäistapauksien kautta.

Kun terveydenhuollon järjestämistä tarkastellaan kannustimien näkökulmasta laajemmin, yksi perustavanlaatuinen ja merkittävä kannustinero syntyy yksityisen ja julkisen palveluntarjoajan välille. Yksityisellä palveluntarjoajalla on runsaasti kannustimia pitää hoidon tarve tulevaisuudessa korkeana, kun taas julkisilla palveluntarjoajilla on selkeitä kannustimia pyrkiä mm. ennalta ehkäisevään hoitoon ja näin ollen vähentää hoidon tarvetta tulevaisuudessa. Tämä ongelma pätee huolimatta siitä, onko kyseessä yksityinen palveluntarjoaja, joka myy suoraan kuluttajille palveluaan vai, että onko kyseessä julkisen sektorin hankkima ostopalvelu.

Mitä tulee positiiviisiin ratkaisuihin, niin keskeistä olisi esimerkiksi Suomessa kehittää kokeiluja niin kuntien kuin yksityisten, vaikka terveyspalveluja myyvien yritystenkin, budjettien avaamiseen tarkemmin. Myöskin palvelujen käyttäjien sekä itse hoivatyötä tekevien näkemykset pitäisi saada paremmin kuuluviin – mielellään lisääntyvän konkreettisen päätösvallan muodossa. Hyviä tapausesimerkkejä tämän tyyppisestä työntekijöiden päätäntävallan lisäämisestä tarjoavat yksityisellä sektorilla Semcon ja Valven kaltaiset yritykset. Julkisella sektorilla esimerkiksi New Yorkissa ja Chicagossa käyttöönotettu osallistava budjetointi tarjoaa rakenteellisia ratkaisuja loppukäyttäjien päätösvallan lisäämiseen. Nykyisellään sekä yksityisellä että julkisella sektorilla lukuisissa terveydenhuollon työpaikoissa (ambulanssiyritykset, terveydenhoitajat, lääkärit, lastensuojelu ym.) työntekijöiden keskeisiä toiveita ja näkökohtia ei oteta riittävästi huomioon, kun näiden työpaikkojen toiminnasta päätetään.

Osallisuustalouden ratkaisumalleja useisiin keskeisiin kysymyksiin käsitellään seikkaperäisemmin taloustieteen professori Robin Hahnelin teoksessa “Kilpailusta yhteistyöhön”. Kirjassa nostetaan monitahoiseen tarkasteluun esimerkiksi juuri työpaikkojen päätöksenteon tehostaminen ja vaikkapa tuotannon sekä kulutuksen kohdentamisen erilaiset ratkaisut. Parecon Finlandin työryhmä toimi kirjan suomenkielisen laitoksen julkaisussa myös asiantuntija-apuna. Talousvisioista puhuttaessa on tärkeää ymmärtää esimerkkien olevan aina teoreettisia ja suuntaa-antavia. Osallisuustalouden taloustieteellisesti vertailukelpoiset esimerkit voivat kuitenkin toimia esimerkiksi hyödyllisinä vertailukohtina, kun etsitään toimivampia ratkaisuja nykyhetkeen. Kirjasta lisää:


Parecon Finlandin ensisijainen tavoite on omalta pieneltä osaltaan talouskeskustelun tason ja moniäänisyyden vieminen eteenpäin Suomessa. Parecon Finlandin blogi voikin toivottavasti tarjota lisää ajattelun aiheita ja lähtökohtia eri talousaiheiden hyödylliseen punnintaan. Blogi löytyy osoitteesta:


Kiitos vielä kiinnostuksen osoittamisesta Parecon Finlandin toimintaa kohtaan. Mikäli markkinaratkaisujen kritiikki eri lähtökohdista kiinnostaa sinua tarkemmin, on Robin Hahnelin juuri julkaistu kirja varmasti kiinnostava työkalu keskustelun laajentamiseen. Lisäksi Parecon Finlandin sivuilla on mahdollisesti kiinnostavia videoita eri yhteistyötahojen (mm. Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikkö, Aallon kauppakorkeakoulun johtamisen yksikkö) kanssa järjestetyistä luennoista viime syyskuulta, joissa tätä(kin) kysymystä käsitellään.