2/02/2012

IMF: Tuloerot haitallisia talouskasvulle

Kepa:
Samaan aikaan kun IMF:n aluetoimistot ja rahoitusosastot ovat neuvotelleet uusia lainaohjelmia, on IMF:n tutkimusosastolla tehty uutta tutkimusta tuloerojen vaikutusta talouskasvuun ja markkinoiden vakauteen. Keskeinen johtopäätös on ollut, että pitkän aikavälin talouskasvun turvaaminen edellyttää tuloerojen tasaamista.

Maailmanpankki linjasi jo vuoden 2006 "World Development Report" -lippulaivajulkaisussaan, että kestävä talouskasvu edellyttää tasaisempaa tulonjakoa.

"Vallan ja hyvinvoinnin eriarvoisuus johtaa mahdollisuuksien epätasa-arvoon. Se haaskaa tuotantopotentiaalia ja kohdentaa resursseja tuottamattomasti", Maailmanpankki muotoili.

Raportin pääviesti oli IMF:n tutkimusten tavoin se, että tasa-arvoinen tulojako on välttämätöntä pitkän aikavälin talouskasvulle.

"Tasaista pelikenttää luovat instituutiot […] auttavat saavuttamaan kestävää talouskasvua ja kehitystä. Tasainen tulonjako tuottaa siten kaksinkertaisen hyödyn: se tuo yhtäältä potentiaalisia hyötyjä pitkän aikavälin kehitykselle, toisaalta se antaa lisää mahdollisuuksia köyhemmille ryhmille yhteiskunnassa"
Lisää aiheesta:

IMF: Islanti teki oikein antaessaan pankkien ja sijoittajien kärsiä
Robin Hahnel: “Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu”
Väitös: Suuret tuloerot haittaavat talouskasvua
Richard Wilkinson: Kuinka taloudellinen epätasa-arvoisuus vahingoittaa yhteiskuntia



Kepa 17.01.2012
IMF:n tutkijat: Tuloerot haitallisia talouskasvulle


Korkeat tuloerot ovat haitallisia pitkän aikavälin talouskasvulle, ja ratkaisuksi tarvitaan tuloeroja tasaavaa politiikkaa. Näin ovat todenneet useat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkijat eri tutkimuksissa kesän 2010 jälkeen, mutta talouskuurit velkaisille maille noudattavat edelleen vanhoja oppeja.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on perinteisesti suositellut velkaisille maille tuloeroja kasvattavia uudistuksia, kuten köyhimpiin ihmisiin iskevien kulutusverojen kuten arvonlisäveron nostamista. Lainaehtojen liikkumavaraa on talouskriisin jälkeen hieman lisätty, mutta yleistrendi on pysynyt samansuuntaisena.

Samaan aikaan kun IMF:n aluetoimistot ja rahoitusosastot ovat neuvotelleet uusia lainaohjelmia, on IMF:n tutkimusosastolla tehty uutta tutkimusta tuloerojen vaikutusta talouskasvuun ja markkinoiden vakauteen. Keskeinen johtopäätös on ollut, että pitkän aikavälin talouskasvun turvaaminen edellyttää tuloerojen tasaamista.

Tulokset ovat olleet monelle yllättäviä ja osin ristiriidassa IMF:n oman lainapolitiikan kanssa. Myös monet eurooppalaiset maat ovat velkakriisin seurauksena tehneet tuloeroja kasvattavia säästötoimia ja veronkiristyksiä.

Tasainen tulonjako tukee talouskasvua

IMF:n tutkimusosaston vanhempi neuvonantaja Prakash Loungani kirjoitti syyskuussa 2011 tuloerojen vaikutuksista talouskasvuun yhdessä John Hopkins -yliopiston tutkijan Laurence Ballin sekä kansantaloustieteilijä Daniel Leigin kanssa.

"Tilastotiedot viimeisen 30 vuoden ajalta osoittavat, että budjettileikkaukset leikkaavat lyhyellä aikavälillä tuloja ja pahiten kärsivät palkansaajat. Samalla nousee työttömyys, ja erityisen suuri vaikutus on pitkäaikaistyöttömyyteen", summaavat Loungani, Ball ja Leigh tutkimustuloksiaan IMF:n Finance & Development -lehden syyskuun 2011 numerossa.

Loungani, Ball ja Leigh ovat huolissaan Britanniassa ja muualla Euroopassa tehtyjen budjettileikkauksien syvyydestä ja nopeudesta.

"Vaikka kehittyneiden talouksien täytyy keskipitkällä aikavälillä tasapainottaa budjettejaan, jarrun painaminen liian nopeasti vahingoittaa tulotasoa ja työllisyysnäkymiä", tutkijat toteavat.
Suomi harvoja poikkeuksia 1990-luvulla

IMF:n tutkijakolmikko nostaa Suomen harvinaiseksi esimerkiksi maasta, joka onnistui yhdistämään 1990-luvun alussa budjettileikkaukset vientivetoiseen talouskasvuun.

Suomella oli kuitenkin tutkijoiden mukaan apuna valuutan arvon devalvoituminen, mikä teki vientituotteista houkuttelevampia ulkomailla. Lisäksi muualta löytyi kuluttajakysyntää suomalaistuotteille. Nyt tilanne on monilta osin erilainen.

"Mallinnuksemme mukaan budjettileikkaukset tulevat vähentämään lähitulevaisuuden tuloja enemmän kuin aiemmissa tapauksissa", tutkijat varoittavat.

Maailmanpankin lainat valtioille ovat nekin riippuvaisia IMF:n antamista arvioista. Maailmanpankki linjasi jo vuoden 2006 "World Development Report" -lippulaivajulkaisussaan, että kestävä talouskasvu edellyttää tasaisempaa tulonjakoa.

"Vallan ja hyvinvoinnin eriarvoisuus johtaa mahdollisuuksien epätasa-arvoon. Se haaskaa tuotantopotentiaalia ja kohdentaa resursseja tuottamattomasti", Maailmanpankki muotoili.

Raportin pääviesti oli IMF:n tutkimusten tavoin se, että tasa-arvoinen tulojako on välttämätöntä pitkän aikavälin talouskasvulle.

"Tasaista pelikenttää luovat instituutiot […] auttavat saavuttamaan kestävää talouskasvua ja kehitystä. Tasainen tulonjako tuottaa siten kaksinkertaisen hyödyn: se tuo yhtäältä potentiaalisia hyötyjä pitkän aikavälin kehitykselle, toisaalta se antaa lisää mahdollisuuksia köyhemmille ryhmille yhteiskunnassa", Maailmanpankki linjasi.
Tutkimus etenee, muuttuuko lainapolitiikka?

"Tutkijoiden löydökset ovat tulosta IMF:n tutkimusosaston kasvavasta kiinnostuksesta tuloerojen vaikutusten tutkimiseen", IMF:n tutkimusosaton Lougani luonnehtii uutista omassa blogissaan 9.1. Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu viime vuosina myös muissa IMF:n tutkijoiden julkaisuissa.

IMF:n tutkimusosaston tutkimukset julkaistaan yleensä saatteella, jonka mukaan ne eivät välttämättä edusta järjestön virallista linjaa. Tutkimustradition muutos on kuitenkin ollut merkittävä erityisesti, kun sitä peilataan Kansainvälisen valuuttarahaston historiaa vasten.

Ronald Reaganin valtaannousun jälkeen IMF:n johdossa ja tutkimusosastolla vakiintui näkemys, jonka mukaan talouskasvun hyödyt saavuttavat joka tapauksessa lopulta myös kaikista köyhimmät, eikä tulonjaosta tarvitse käytännössä kantaa huolta.

Vaikka Reaganin hallinnon tuomat mustavalkoiset opit saivat harmaan sävyjä jo 1980-luvun kehityksen "menetetyn vuosikymmenen" jälkeen, ovat monet perusoletukset pysyneet lainaehtoja katsottaessa samoina.

Useiden IMF:n vuoden 2008 jälkeen myöntämiä kriisilainoja käsitelleiden tutkimusten mukaan IMF suosittaa tai vaatii edelleen usein tuloeroja kärjistäviä toimia silloinkin, kun vaihtoehtoja olisi.

Esimerkiksi köyhimpiin kansalaisiin iskeviä kulutusveroja on markkinoitu monelle vuoden 2008 kriisin jälkeen vaikeuksiin ajautuneelle maalle.