12/12/2011

KU: Parecon rikkoo talouskeskustelun rajoja

Toimittaja Elias Krohn haastatteli Kansan Uutisten viikkolehteen Parecon Finlandin Antti Jauhiaista ja Joona-Hermanni Mäkistä järjestön toiminnasta ja osallisuustalouden esimerkistä.

Lisäksi lehdessä arvioitiin Parecon Finlandin artikkelisarjan ensimmäinen julkaisu, taloustieteen professori Robin Hahnelin artikkeli "Perusteet markkinoita vastaan":
Taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel perustelee artikkelissaan Perusteet markkinoita vastaan, miksi yhteiskuntaa ei tulisi rakentaa markkinoiden ehdoilla. [...] Hahnel repii kappaleiksi teoriat markkinajärjestelmän tehokkuudesta yhteiskunnan kannalta, kilpailun toimivuudesta ja markkinoiden tasapainohakuisuudesta.

Vaihtoehtoja Hahnel on esitellyt toisaalla. Tässä hän toteaa, että autoritäärisen suunnittelutalouden romahtaminen ei merkitse sitä, että myös demokraattinen suunnittelu olisi huono ajatus.
Mäkisen ja Jauhiaisen haastattelusta on julkaistu Kansan Uutisten sivuilla lyhennetty versio, ja se on luettavissa Parecon Finlandin blogissa kokonaisuudessaan. Koko aukeaman painettu versio artikkelista on alunperin julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 9. joulukuuta.

Kansan Uutiset Viikkolehti 9.12.2011
Parecon rikkoo talouskeskustelun rajoja

Kun talousjärjestelmä on kriisissä, toiset pohtivat keinoja sen pelastamiseksi, mutta toiset visioivat jo kokonaan erilaista järjestelmää. Yksi jälkimmäistä näkökulmaa edustavista liikkeistä on Parecon. Nimi tulee sanoista participatory economics, suomeksi osallisuustalous.

Pareconin perustajaisiä ovat taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel ja yhteiskuntafilosofi Michael Albert, kumpikin yhdysvaltalaisia. Liikehdintä sai alkunsa heidän vuonna 1991 julkaistusta teoksestaan The Political Economy of Participatory Economics (Osallisuustalouden poliittinen taloustiede).

Nyt Parecon on rantautunut myös Suomeen. Viime vuonna perustetussa Parecon Finland ry:ssä keskustelua demokraattisemmasta taloudesta virittelevät muun muassa kasvatustieteen opiskelijat Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen, 26.

– Aloitimme internetsivujen ja blogin perustamisesta, ja nyt kierrämme Helsingin kaupungin kirjastoissa pitämässä avoimia keskustelutilaisuuksia, kertoo Jauhiainen.

Parecon Finland julkaisee myös artikkelisarjaa talouden ja demokratian suhteesta. Ensimmäinen julkaisu, Robin Hahnelin Perusteet markkinoita vastaan, näki päivänvalon marraskuussa.

Päätösvalta ruohonjuuritasolle

Parecon-vision yksi avainsana on demokratia.

– Mielestämme on hyödyllistä, että ihmiset itse saavat päättää elämästään ja yhteisistä asioista. Ajatus on niin hyvä, että sitä kannattaisi soveltaa myös taloudessa. Nyt poliittisessa päätöksenteossa on jonkinlainen demokraattinen kehä, mutta kun astutaan yritysten puolelle, otetaan annettuna, että siellä ei ole demokratiaa, Jauhiainen sanoo.

Osallisuustalouden isät Hahnel ja Albert ovat tarkastelleet kriittisesti niin kapitalismia, markkinoita kuin keskusjohtoista sosialismiakin. Heidän ratkaisunaan on keskeisen päätösvallan hajauttaminen työpaikkojen ja asuinalueiden pieniin, 5–25 hengen neuvostoihin tai kiltoihin. Näistä muodostettaisiin yhteistyöelimiä, joissa on yksi edustaja kustakin alemman tason killasta, niistä taas uusia elimiä samalla periaatteella ja niin edelleen. Edustajat eivät ole vakituisia vaan kiertäviä, jotta valta ei kasaudu.

Työpaikoilla tasa-arvoa lisättäisiin jakamalla ikäviä töitä entistä tasaisemmin kaikkien kesken. Tuloerot olisivat pienet, ja ne perustuisivat tehtyihin työtunteihin sekä työn raskauteen ja kuormittavuuteen. Tuotantovälineiden omistus jakaantuisi tasaisesti ja perustuisi esimerkiksi osuuskuntatyyppisiin järjestelyihin.

Talousopit muuttuvat nopeasti

Tällaiset visiot tuntuvat monesta utopistisilta.

– Olemme todella kaukana sellaisista, eikä ole mitään patenttiratkaisua, jolla niihin päästäisiin, toteaa Jauhiainen.

Ensimmäisinä askeleina voisivat Jauhiaisen mukaan olla yksittäiset uudistukset, joilla korjataan talouden suuria ongelmia, kuten ympäristöhaittoja, laajennetaan työntekijöiden oikeuksia tai säädellään markkinoita. Pitäisi olla mahdollisuus myös kokeilla uudenlaisia demokratian muotoja, kuten osallistavaa budjetointia. Siitä on tuoreita kokemuksia esimerkiksi Yhdysvalloissa Chicagosta.

Joona-Hermanni Mäkinen muistuttaa, että talouspolitiikassa suuntaukset saattavat muuttua nopeasti: asiat, joita nyt pidetään välttämättömyyksinä ja itsestäänselvyyksinä, eivät sitä olleet vielä muutama vuosikymmen sitten.

– Talouskeskustelu on siirtynyt hurjaa vauhtia kohti “markkinat hoitavat kaikki” -ajattelua. Toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa kriisejä torjuttiin juuri päinvastaisilla lääkkeillä kuin nykyään: satsattiin julkisiin palveluihin ja työllistettiin ihmisiä valtion toimin. Nykyinen valtavirta-ajattelu olisi silloin ollut ääriajattelua.
– Silloin tosin ei tarvinnut pelätä sitä, että kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla pelurit siirtävät nanosekunnissa rahojaan muualle. Mutta 2000-luvun alun Argentiinassa tai aivan viime aikoina Islannissa on tehty juuri päinvastoin kuin vallitsevien oppien mukaan pitäisi, ja tämä on toiminut, Mäkinen tähdentää.

“Leikatkaa julkisia palveluita! Älkää rajoittako rahoitusmarkkinoiden toimintaa!” kuuluvat talouseliitin tavanomaiset ohjeet kriisimaille. Argentiinassa lamasta noustiin näitä ohjeita uhmaten. Islanti ei suostunut sosialisoimaan kriisipankkien tappioita, elvytti taloutta vahvasti eikä tehnyt kansalaisten hyvinvointiin iskeviä suuria leikkauksia.

– Viimeaikaisten tietojen perusteella näyttäisi siltä, että Islannin keinot toimivat paljon paremmin kuin monissa muissa kriisimaissa toteutettu politiikka, Mäkinen toteaa.
Saman on myöntänyt jopa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustaja.

Tukea muille järjestöille

Millaisia aineksia osallisuustalouden esimerkillä sitten on tarjota ajankohtaisiin talouskeskusteluihin?

– Se tarjoaa yhden tavan miettiä, miten taloutta organisoitaisiin uudella tavalla. Se on hyvää harjoittelua, koska se auttaa rikkomaan talouskeskustelun ahtaita rajoja. Lisäksi osallisuustalousvisio antaa mahdollisuuden puhua sellaisista asioista kuin työpaikka ja päätöksenteko, joista yleensä puhutaan talouden yhteydessä vähän, vastaa Jauhiainen.
Parecon-järjestöt eivät ole, ainakaan toistaiseksi, suurten massojen liikkeitä. Tavoitteena onkin pikemminkin toimia tukena muille kansalaisliikkeille markkinoiden ongelmien sekä vaihtoehtoisten talousmallien kartoittamisessa. Esimerkiksi viimeaikaiset Vallataan Wall Street -liike ja Euroopan toriprotestit ovat Jauhiaiselle ja Mäkiselle läheisiä.
Ruotsissa Parecon Sverigen aktiivit ovat puhuneet muun muassa ammattiyhdistysliikkeen tilaisuuksissa.

– Toivomme, että meilläkin olisi jatkossa yhteyksiä myös ammattiliittoihin, suunnittelee Jauhiainen.

Teksti: Elias Krohn
Kuvat: Jarmo Lintunen