11/03/2011

YLE: "Professori: Sosiaalisäästöt järjettömiä"

YLE:
Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies arvostelee voimakkaasti kuntien säästölinjaa. Esimerkiksi Kokkolassa säästöt uhkaavat lakkauttaa neuvolan perhetyön. Matthiesin mukaan maailmassa rahaa kyllä on, mutta se menee väärään paikkaan, muun muassa lääkärien palkkakilpailuun.
Peruspalveluja tuottavan julkisen sektorin työpaikkojen ja rahoituksen leikkaaminen ei ole Suomeen rajoittuva ilmiö. Kyse on laajemmasta ideologisesta lähtökohdasta jonka mukaan valtion varallisuuden käyttäminen esimerkiksi peruspalveluiden ja työllisyyden tukemiseen ja tulonsiirtoihin varakkaammilta köyhemmille on haitallista markkinoiden vapaalle toiminnalle.

Tietyssä mielessä tämä on totta: julkisten palvelujen tukeminen ja varallisuuden keskittymisen estäminen varallisuussiirroilla on haitallista markkinoiden keskeisille varallisuutta ja päätöksenteon keskittämistä suosiville rakenteille. Ylivoimaiselle enemmistölle väestöstä markkinoiden rakenteellisten vaikutusten "haittaamiseen" pyrkivistä toimenpiteistä on kuitenkin ratkaisevaa hyötyä esimerkiksi turvatun perustoimeentulon ja tasa-arvoisempien päätöksenteon lähtökohtien muodossa.

Järjestömme julkaisi kesäkuussa 2010 taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnelin haastattelun, joka on edelleen ajankohtaista luettavaa. Haastattelussa käsitellään myös julkisen sektorin leikkausten seurauksia erityisesti Portugalissa ja Kreikassa. Hahnel avaa haastattelussaan selkokielisesti syitä siihen, miksi julkisen sektorin leikkaukset ovat nykyisessä taantumassa järjetöntä ja tuhoisaa talouspolitiikkaa.

YLE 2.11.2011
Professori: Sosiaalisäästöt järjettömiä

Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies arvostelee voimakkaasti kuntien säästölinjaa. Esimerkiksi Kokkolassa säästöt uhkaavat lakkauttaa neuvolan perhetyön. Matthiesin mukaan maailmassa rahaa kyllä on, mutta se menee väärään paikkaan, muun muassa lääkärien palkkakilpailuun.

Kokeiluna aloitettu neuvolan perhetyö loppuu Kokkolassa lyhyeen. Runsaan vuoden aikana perheohjaaja ehti auttaa lähes 40 perhettä muun muassa uniongelmissa, parisuhdekysymyksissä ja rajojen asettamisessa.

- Kysymys ei aina ole suurista ongelmista, kun neuvolan perhetyö aloittaa perheen kanssa työskentelyn. Kuvaisin ehkä niitä enemmän pulmiksi tai pieniksi kriisin aluiksi, jotka hoitamatta saattaisivat ajan saatossa kasvaa ongelmiksi, perheohjaaja Tanja Hemmoranta kertoo.
Neuvolan perhetyön lakkauttamisella Kokkola säästää vuodessa 35 000 euroa. Samaan aikaan yksi lapsen huostaanotto maksaa vuosittain 100 000 euroa. Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies on tyrmistynyt.

- Tämä on aika laaja yleinen ilmiö ja kyllä olen aika järkyttynyt, että meillä ei ole tähän järjenkäyttöä löytynyt. Pitää etsiä joku ihan toisenlainen politiikka paljon syvällisemmässä ja laajassa mielessä.

Tulipalojen sammuttelua

Aila-Leena Matthiesin mielestä kunnat vain sammuttavat tulipaloja sen sijaan, että estäisivät niitä syttymästä. Tämä johtaa kustannusten kertaantumiseen ja ongelmien räjähtämiseen. Matthiesin mukaan pääongelma ei ole raha vaan sen suuntaaminen. Erityissairaanhoidon palkkakulut syövät lasten leipää sosiaalihuollosta.

- Meillä on siellä tiettyjä ammattiryhmiä, jotka voivat esimerkiksi kilpailuttaa palkkansa julkisen ja yksityisen välillä. Jotta julkiselle puolelle saadaan lääkäreitä, heille täytyy maksaa yhä enemmän. Mutta jos yksityinen tarjoaa vielä enemmän, meillä ei ole lääkäreitä julkisella. Tässähän ei ole mitään kattoa.

- Tai sitten rahaa menee kalliisiin erityispalveluihin, joita joudutaan ostamaan erityissairaanhoidon, psykiatrian kuluina, päihdehuollon kuluina, erityistukena sitten, kun perheet eivät enää jaksa. Ja se tulee niin kalliiksi, että sitä ei voi edes rahassa mitata, koska se aiheuttaa sukulpolvien ylitsekin ulottuvia vahinkoja, Matthies painottaa.
Professorin mukaan nyt tarvitaan uutta ajattelua ja laajaa yhteistyötä yli rajojen.

- Julkisen sektorin budjetti ei ratkaise kaikkia ongelmia vaan pitää luoda kehittämismalleja, joissa haetaan apua myös vapaa-ajan sektorilta, kaavoituksesta, siitä, miten me rakennamme liikunta- ja vapaa-ajan tiloja, miten luomme elinympäristöä, miten tuemme kulttuuria ja sellaista kansalaisyhteiskuntaa, sosiaalisia verkostoja, jotka auttavat ihmisiä selviämään ihan normaalisti arjessa.