10/06/2011

YLE: Tutkija kaipaa kansalle lisää vaikutuskanavia

YLE:

Perjantaina Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan saksalainen sosiologi Hannah Strauss on selvittänyt erityisesti sitä, miten Suomessa osallistutaan suurten hankkeiden valmisteluun ja miten kansalaiset pääsevät niihin vaikuttamaan. 
Hannah Straussin mukaan nykyiset suomalaiset menettelytavat eivät ole täysin demokraattisia, koska koko lainsäädäntö perustuu niin vahvaan asiantuntijauskoon.

Asiantuntijavetoisuus Suomen suurissa rakennushankkeissa on ongelmallista muun muassa siitä syystä, että parhaat mahdollisetkaan asiantuntijaselvitykset eivät pysty ottamaan huomioon ennakkoon kaikkia rakennushankkeen vaikutuksia lähiympäristöön – eivätkä parhaatkaan asiantuntijat pysty myöskään arvioimaan tarkasti kaikkien ihmisten toiveita ja mielihaluja.

Tarvitsisimme Suomeen osallistuvan päätöksenteon erilaisia kokeiluja, joilla paikallisten asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin voitaisiin lisätä merkittävästi. Osallisuustalouden visiossa esitetty idea osallistuvasta suunnittelusta on yksi varteenotettava lähtökohta sosiologi Hannah Straussin kaipaamien uudistusten pohjaksi. Osallistuvan suunnittelun lähtökohtana on, että kansalaiset pääsevät vaikuttamaan suhteessa siihen, kuinka paljon kyseinen päätös heihin vaikuttaa. Suurten rakennushankkeiden yhteydessä voisi esimerkiksi olettaa, että rakennusprojektin lähialueen asukkailla olisi enemmän sananvaltaa päätöksenteossa, kuin kauempana asuvilla – erityisesti, jos hankkeesta koituisi heille jonkinlaista haittaa.

Osallistuvasta suunnittelusta voi lukea enemmän verkkosivuiltamme sekä aihetta koskevasta kirjallisuudesta.


YLE 23.9.2011

Tutkija kaipaa kansalle lisää vaikutuskanavia

Suomen suuret rakennushankkeet pohjoisen vesivoimalat ja parhaillaan päätösvaiheessa oleva Fennovoiman ydinvoimalapäätös ovat olleet saksalaistutkijan suurennuslasin alla.

Perjantaina Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan saksalainen sosiologi Hannah Strauss on selvittänyt erityisesti sitä, miten Suomessa osallistutaan suurten hankkeiden valmisteluun ja miten kansalaiset pääsevät niihin vaikuttamaan.

Hannah Straussin mukaan nykyiset suomalaiset menettelytavat eivät ole täysin demokraattisia, koska koko lainsäädäntö perustuu niin vahvaan asiantuntijauskoon.

Verratessaan Suomen ja Ruotsin tai oman kotimaansa Saksan menettelytapoja hän on suorastaan ihmeissään. Esimerkiksi Simossa ei ensimmäisessä Fennovoiman hankkeesta järjestetyssä kuulemistilaisuudessa juuri väkeä paikalla näkynyt.

Pohtiessaan syitä tähän, hän toteaa, että koko suomalainen kansalaisten kuulemisjärjestelmä perustuu niin vahvasti asiantuntijoihin ja heidän valmisteluunsa, ettei se edes rohkaise kansalaisia osallistumaan.

Vaikka Suomen laissa varataankin kansalaisille lakisääteiset kuulemistilaisuudet, niiden pääosassa ovat konsultit ja asiantuntijat. Käytännössä yleisö saa odottaa siihen saakka, kunnes heiltä kysytään jotain –ja suomalaiset alistuvat siihen mukisematta.

Saksalaistutkija haluaisikin kehittää suomalaista osallistumisjärjestelmää niin, että kansallista pääsisivät jo selvästi aiemmassa vaiheessa osallistumaan keskusteluun ja jopa vaikuttamaan siihen, mitä ylipäänsä ruvetaan tekemään.

Hannah Straussin sosiologian väitöskirja: For the Good of Society: Public participation in the siting in nuclear and hydro power projects in Finland, tarkastetaan Oulun yliopiston Kuusamosalissa perjantaina 23.9. Vastaväittäjänä toimii tohtori Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Timo Järvikoski.