9/12/2011

New York Times: Vaurauden (1947-1979) ja taantuman (1980-) aika

New York Timesin sivuilla julkaistu havainnollistava infografiikka osoittaa, kuinka Yhdysvalloissa talouden tuottavuuden kasvu johti toisen maailmansodan jälkeisillä vuosikymmenillä työväestön elintason paranemiseen (vuosina 1947-1979), kun taas 1980-luvulta alkaen työntekijöiden tulot polkivat käytännössä paikallaan. Ennen 1980-lukua, kun hyödykkeiden ja palvelujen arvo kasvoi (tuottavuus nousi), myös palkat nousivat. 1970-luvun lopulta alkaen tuottavuuden kasvu on siirtynyt muualle.

Vuosina 1947-1979 kaikkien tuloluokkien ansiot paranivat suurinpiirtein samassa suhteessa, mutta heikoimmat tuloluokat paransivat tulojaan prosentuaalisesti hieman yhteiskunnan rikkaimpia nopeammin. 1980-luvulta eteenpäin yhteiskunnan rikkaimmat keräsivät selvästi suurimman potin talouden tuottavuuden kasvusta, kun taas heikoimmat tuloluokat polkivat lähes paikallaan tai heidän tulonsa jopa heikkenivät. Rikkaimman prosentin osuus koko kansantalouden tuloista oli historiallisen alhaalla vuosina 1947-1979, mutta 1980-luvulta alkaen varakkain prosentti on kahminut itselleen yhä suuremman palan.

Mitä on tämän kehityksen taustalla? Yhdysvalloissa työntekijöiden järjestäytymistä vastaan on tehty systemaattisia hyökkäyksiä, ja tämä on näkynyt työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluvoiman heikentymisessä. Taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseen suunnatut tulonsiirrot ovat vähentyneet Yhdysvalloissa samalla, kun työntekijöiden asemaa suojaavia erilaisia sääntelyitä on purettu. Kehityksen taustalla on erityisesti valtion roolin heikentyminen markkinatalouden rakenteellisten ongelmien lieventäjänä.

On huomattava, että moniin markkinoiden rakenteellisiin ongelmiin ei löytynyt tänä aikakautena ratkaisua – esimerkiksi taloustuotannon ympäristöhaitat ja kansainvälisen kaupan kehittyviä maita heikentävä vaikutus voimistuivat. Vuosien 1947-1979 kokemus kuitenkin osoittaa, että voimakkaasti säädellyt markkinat jakavat tuottavuuden kasvun hedelmät oikeudenmukaisemmin kuin "vapaammat markkinat". Myös markkinoiden taipumus hintakupliin ja taantumiin oli vähäisempää, kun sääntely oli voimakkaampaa.

Bill Marsh, New York Times 4.9.2011
The Great Prosperity & The Great Regression