9/14/2011

HS: Vanhempien stressi muuttaa lasten geenejä pysyvästi

Helsingin sanomat:
Kanadalaiset tutkijat tarkastelivat dna:n metylaatiota noin sadalla viisitoistavuotiaalla ja vertasivat näitä tietoihin, jotka oli kerätty kun lapset olivat olleet pieniä. Tuolloin heidän vanhempansa olivat vastanneet kyselyyn, jossa mitattiin kuinka stressaantuneita he olivat. Syyt stressiin vaihtelivat parisuhderiidoista taloudellisiin ongelmiin. 
(...) Kaiken kaikkiaan tutkimus tuo lisävaloa siihen, miksi sosioekonominen asema lapsena ennustaa niin korrektisti ihmisen tulevaa terveydentilaa. Tutkimuksissa alhainen sosioekonominen asema on yhdistetty suurempaan stressiin, ja ihmiset sosioekonomisen asteikon alimmilla portailla sairastavat enemmän ja kuolevat varhemmin.
Tutkimus vahvistaa aiempaa tutkimustietoa siitä, kuinka vanhempien taloudellinen ja sosiaalinen asema vaikuttaa merkittävästi lapsen tulevaisuuden näkymiin. Nämä tutkimustulokset ovat selvästi ristiriidassa sen yleisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan ihmiset lähtevät talouden kilpajuoksuun tasavertaisista lähtökohdista. Varallisuus- ja koulutuserot aiheuttavat entistä suurempaa jakautumista yhteiskunnassamme.

HS 6.9.2011
Tutkimus: Vanhempien stressi muuttaa lasten geenejä pysyvästi

Varhaislapsuuden kokemuksilla on suuri merkitys lasten myöhemmälle kehitykselle – myös geneettisesti. Tuoreessa tutkimuksessa vanhempien kokema stressi vaikutti lasten geeniaktiivisuuteen, ja muutokset olivat näkyvissä vielä teini-iässä.

Kanadalaiset tutkijat tarkastelivat dna:n metylaatiota noin sadalla viisitoistavuotiaalla ja vertasivat näitä tietoihin, jotka oli kerätty kun lapset olivat olleet pieniä. Tuolloin heidän vanhempansa olivat vastanneet kyselyyn, jossa mitattiin kuinka stressaantuneita he olivat. Syyt stressiin vaihtelivat parisuhderiidoista taloudellisiin ongelmiin.

Metylaatio on mekanismi, jolla elimistö voi vaimentaa tai aktivoida geenejä puuttumatta dna:n rakenteeseen.

Tulokset osoittivat, että äidin kokema stressi näkyi erilaisena geenien luentana 139:ssä geenipaikassa. Isän kokema stressi näkyi geenien luennan muutoksina 31 geenipaikassa.

Mielenkiintoisesti mitään metyloituneista geeneistä ei ole liitetty käyttäytymiseen tai stressinhallintaan. Ne, jotka tunnettiin, osallistuvat esimerkiksi insuliinin tuotantoon ja aivojen kehitykseen.

Isän ja äidin stressillä oli erilaisia vaikutuksia lapseen. Äidin stressillä oli suurempi vaikutus lapseen, jos lapsi oli ollut vauvaiässä, ja vaikutukset koskivat sekä tyttöjä että poikia. Jos äiti oli stressaantunut kun lapsi oli esikouluiässä, tällä ei ollut suurta vaikutusta.

Isän stressi sen sijaan vaikutti vain tyttäriin. Muutokset näkyivät voimakkaammin, jos isä oli stressaantunut tyttären ollessa 3–4 vuotias kuin jos lapsi oli ollut vauvaiässä.

Tutkijat ehdottavat, että jälkimmäinen havainto voi olla osaselitys sille, miksi isän puuttumisen on havaittu aikaistavan tyttöjen murrosikää.

Kaiken kaikkiaan tutkimus tuo lisävaloa siihen, miksi sosioekonominen asema lapsena ennustaa niin korrektisti ihmisen tulevaa terveydentilaa. Tutkimuksissa alhainen sosioekonominen asema on yhdistetty suurempaan stressiin, ja ihmiset sosioekonomisen asteikon alimmilla portailla sairastavat enemmän ja kuolevat varhemmin.

Tutkimuksen julkaisi Child Development.