9/28/2011

HS: Vuokrat ovat nousseet 60 prosenttia säännöstelyn purkamisen jälkeen

Helsingin Sanomat:
Vuokrat ovat kohonneet peräti 60 prosenttia pääkaupunkiseudulla sen jälkeen, kun vuokrasäännöstely purettiin 1995. Samaan aikaan kaikki muut hinnat ovat nousseet keskimäärin vain 14 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen tutkimus.

Vuokrat ovat nousseet selvästi myös tuloihin suhteutettuna parinkymmenen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla bruttokuukausipalkalla sai maksettua 50 neliön kaksion 5,7 kuukauden vuokrat vuonna 1985, mutta 2003 enää 4,1 kuukauden vuokrat. Helsingin keskustassa kuukausipalkalla pystyy maksamaan vain 3,6 kuukauden vuokrat.

(...) "Vuokrat ovat karanneet palveluammattien työntekijöiden ulottumattomiin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saanti alkaa olla taloudellisen kasvun esteenä pääkaupunkiseudulla", korostaa tutkimuksen tekijä, kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan asumistukea saavien talouksien tuloista 34% kuuluu nykyisin asumismenoihin, kun 20 vuotta sitten vastaava luku oli 15%. Helsingissä 70 000 kotitaloutta joutuu hakemaan toimeentulotukea kyetäkseen maksamaan vuokransa.


Helsingin Sanomat 22.03.2004
Vuokrat ovat nousseet 60 prosenttia säännöstelyn purkamisen jälkeen


Kaksio ydinkeskustassa maksaa kuuden vuoden bruttotulot, kehyskunnissa kahden vuoden

Vuokrat ovat kohonneet peräti 60 prosenttia pääkaupunkiseudulla sen jälkeen, kun vuokrasäännöstely purettiin 1995. Samaan aikaan kaikki muut hinnat ovat nousseet keskimäärin vain 14 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen tutkimus.

Vuokrat ovat nousseet selvästi myös tuloihin suhteutettuna parinkymmenen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla bruttokuukausipalkalla sai maksettua 50 neliön kaksion 5,7 kuukauden vuokrat vuonna 1985, mutta 2003 enää 4,1 kuukauden vuokrat. Helsingin keskustassa kuukausipalkalla pystyy maksamaan vain 3,6 kuukauden vuokrat.

Myös muualla maassa vuokranmaksuun tarvitaan palkasta enemmän kuin vuonna 1985. Silloin pystyi maksamaan kaksion 6,7 kuukauden vuokrat, nyt vain 6,1 kuukauden vuokrat. Pikkukaupungeissa bruttopalkka riittää nyt 7,3 kuukauden vuokriin.

"Vuokrat ovat karanneet palveluammattien työntekijöiden ulottumattomiin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saanti alkaa olla taloudellisen kasvun esteenä pääkaupunkiseudulla", korostaa tutkimuksen tekijä, kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta.

Vuokrien nousu on kyllä viime aikoina hidastunut, Lehtinen arvioi. "Tämä näkyy 100000 uudessa vuokrasopimuksessa, mutta yleisesti vuokrat eivät ole laskussa niin kuin vuokravälittäjät ovat viime kuukausina väittäneet."

Suurin osa vuokrista on Tilastokeskuksen tietojen mukaan noussut, koska sopimusten mukaiset korotukset on toteutettu täsmällisesti. Maassa on 450000 vuokrasopimusta, joista enemmistö on solmittu jo aiempina vuosina.

Kohtuuhintainen vuokra-asuminen ei ole Lehtisen mielestä mahdollista pääkaupunkiseudulla ilman julkista tukea joko maan vuokrassa, korkotukena tai suorana vuokratukena.

"Varsinkin pääkaupunkiseudun ja etenkin Helsingin keskustan vuokrat pysyvät vastedeskin muuta maata selvästi korkeampina. Ero tulee pikemminkin kasvamaan", Lehtinen ennustaa.

Myös asuntojen nopeasti kasvaneet hintaerot heijastuvat voimakkaasti Helsingin seudun ja muun Suomen väestön elintason kehitykseen, paljastuu tutkimuksesta. Muualla keskimääräisellä palkalla saa jatkuvasti enemmän, mutta pääkaupunkiseudulla ei vastaavaa kehitystä tapahdu.

Jotta voisi ostaa 50 neliön kaksion pääkaupunkiseudulta, nyt täytyy säästää neljän vuoden bruttotulot eli saman verran kuin 1985.

Kehyskunnissa ja muualla maassa kaksion saa nyt irti summalla, joka vastaa kahden vuoden bruttotuloja. Säästöaika on lyhentynyt vuodella, kun sitä verrataan vuoden 1985 hintoihin.

Keskimääräisellä bruttokuukausipalkalla sai noin 1,5 neliötä vuonna 1985 ja jo 2,1 neliötä vuonna 2003 pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla neliöiden määrä on pysynyt samana.

Helsingin ydinkeskustassa on käynyt päinvastoin. Kaksion ostoon tarvitaan kuuden vuoden säästöaika eli keskimääräisellä bruttokuukausipalkalla saa nyt vähemmän neliöitä kuin vajaat 20 vuotta sitten.

"Jos nykyinen talouden keskittyminen ja muuttoliike jatkuu, asunnon osto ei helpotu pääkaupunkiseudulla samalla tavalla kuin muualla maassa", Lehtinen arvioi.

Omakotiasujien virta vie Lehtisen mukaan voimakkaana kehyskuntiin, koska pääkaupunkiseudulla ei ole saatavana tontteja ja hinnat ovat kohonneet kohtuuttoman korkeiksi...