5/31/2011

Talouselämä: Rikas elää 12 vuotta pidempään kuin köyhä

Talouselämä:
Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus kirjoittaa, että Suomessa pienituloisimmassa tuloviidenneksessä elinajanodote on 12 vuotta lyhyempi kuin hyvätuloisimmassa tuloviidenneksessä.

"Suomessa tuloryhmittäiset erot elinajanodotteessa, pitkäaikaisten terveyshaittojen esiintyvyydessä ja terveytensä huonoksi arvioivien osuudessa viittaavat johdonmukaisesti samaan suuntaan. Näyttää siltä, että hyvätuloinen väestö voi nauttia pitkästä elämästä muita terveempänä", arvioi Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannele Sauli.
Suurien tuloerojen maille on leimallista suuret erot eri väestöryhmien terveydessä ja elinajanodotteessa, koska ne korreloivat hyvin vahvasti varallisuuden ja yhteiskunnallisen aseman kanssa. Tuloerojen voimakkaan kasvun seurauksena - ja terveydenhoidon yksityistämisestä johtuvan eriarvoistumisen siivittämänä - ovat myös Suomessa erot terveydessä eri yhteiskuntaluokkien välillä kääntyneet nousuun.

5/30/2011

Taloussanomat: Syrjäytyminen alkaa jo lapsena

Taloussanomien artikkelissa Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas ja THL:n tutkija Reija Paananen esittelevät tekijöitä yksilön elämänkaaren varrelta, jotka vaikuttavat vahvasti syrjäytymiseen yhteiskunnasta.
Paitsi geneettiset ja ympäristöön liittyvät tekijät, myös odottavan äidin terveys sekä elintavat kuten ruokatottumukset ja tupakointi näkyvät lapsen hyvinvoinnissa.

(...) Vanhempien toimeentulotuen saaminen on yhteydessä lasten hyvinvointiin ja se voi myös heikentää vanhemmuutta. Ongelmat näyttävät kasaantuvan. Huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat yleistyivät merkittävästi, jos vanhemmat ovat pitkään saaneet toimeentulotukea.

Tukea saavien lapsilla on 2,5-kertainen todennäköisyys päätyä toimeentulotukiluukulle verrattuna varakkaamman perheen jälkeläiseen.

(...) Kouluaika on elämän suuri risteyskohta. Ensimmäisellä ja toisella luokalla lapsi saa käsityksen itsestään oppijana ja koululaisena. Jos häntä pystytään tukemaan ja innostamaan tuolloin, hänen oppimiselleen on luotu pohja.

Opiskelumyönteinen asenne tukee lapsen tulevaa sosioekonomista asemaa. Korkeammin koulutettujen äitien lapset kouluttautuvat useammin, käyttävät vähemmän mielenterveyspalveluita, eivätkä joudu turvautumaan toimeentulotukeen yhtä usein kuin muut.

(...) Työnantajat vaativat todistuksia tutkinnoista ja ammattikoulutuksesta ja ilman niitä on vaikea saada töitä. Vähän koulutettujen lapset jättävät kuitenkin muita useammin koulunkäynnin peruskouluun tai opiskelevat vain vähän sen jälkeen. Paitsi opituista arvoista, kyse voi olla myös siitä, että lapset tarvitsevat ja haluavat rahaa ja pitävät tuolloin pikaista töihin menoa tärkeänä.

(...) Olipa perhe miten vauras tahansa, mutta jos lapsi jää ilman kavereita ja jos häntä vielä kiusataan, hän on vaarassa syrjäytyä ja masentua. Aikuisetkin tietävät tämän omasta elämästään.

–Jos työkaverit katsovat sinua pitkin nenän vartta ja lähtevät pois, kun tulet kahvihuoneeseen, tilanne syö sinua, oli palkkasi miten hyvä tahansa. Lapset ovat vielä paljon herkempiä, Kangas huomauttaa.
Yhteiskunnassa, jossa varallisuus on erittäin epätasaisesti jakautunut, aloittavat yksilöt kilpailun markkinataloudessa tarjolla olevista asemista hyvin erilaisista lähtökohdista. Sen lisäksi, että Taloussanomien artikkelissa mainitut tekijät vaikuttavat syrjäytymiseen, vaikuttavat ne kääntäen myös yhteiskunnassa "menestymiseen" ja siten yksilön palkitsemiseen. Nämä tekijät ovat kuitenkin riippuvaisia hyvin sattumanvaraisista, ulkoisista olosuhteista ja ovat siten myös yksilön todellisten vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa. Ollakseen kaikkia tasavertaisesti kohtelevaa, ei palkitsemisen tulisi perustua sattumanvaraisiin vaan aidosti yksilön vaikutusmahdollisuuksien ulottuvissa oleviin tekijöihin.

5/27/2011

Tilastokeskus: Varallisuus on hyvin epätasaisesti jakautunut

Tilastokeskus:
Varallisuus on Suomessakin jakautunut tuloja huomattavasti epätasaisemmin. Tällä hetkellä varakkaimman viiden prosentin hallussa on noin neljännes koko varallisuuden arvosta. Rikkaimman huipun, yhden prosentin hallussa, on kymmenesosa koko varallisuuden arvosta. Jakauman vinous tulee toisin päin katsottaessa vielä ilmeisemmäksi: puolet kotitalouksista omistaa ainoastaan 11 prosenttia varallisuudesta.
Tilastokeskuksen artikkeli on hyvä, tiivistetysti talouden epätasa-arvoisuutta Suomessa taustoittava teksti.

Artikkeli on vuodelta 2007, jonka jälkeen yhteiskunnallista tilastointia tekevän Tilastokeskuksen rahoitusta on leikattu. Tämän seurauksena osa tilastoinnista on jouduttu lopettamaan, ja osan luotettavuus on heikentynyt otantojen pienentyessä ja kyselyjen harventuessa.

5/26/2011

HS: Synnytykset voivat loppua useissa pienissä sairaaloissa

Helsingin Sanomat:
Synnytykset voivat loppua lähivuosina monissa pienissä sairaaloissa eri puolilla maata.

Suomessa on nyt 31 synnytyssairaalaa. Vielä 1975 niitä oli 62. Lapsia syntyy tänä vuonna arviolta noin 60 000.
Vaikka Suomenkin kokonaistuottavuus ja -varallisuus on kasvanut huomattavasti vuodesta 1975, on tasa-arvoisten peruspalvelujen, kuten terveydenhoito, saatavuus heikentynyt.

5/25/2011

TE: Tuloerojen kasvu muuttuu terveyserojen kasvuksi

Talouselämä:
Iso osa suomalaisista on huolestunut tuloerojen kasvusta. Tuoreen kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista pelkää, että kansalaisten tuloerot kasvavat entisestään.

Kyselyn mukaan suomalaiset ovat aika vahvasti jakautuneet.

Esimerkiksi vähiten terveyserojen kasvusta ovat huolissaan opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat.

Sitä vastoin vähemmän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat sekä eläkeläiset ovat muita useammin sitä mieltä, että hyväosaiset hyötyvät eniten terveyttä ja hyvinvointia edistävästä työstä.

[Terveyden edistämisen keskus ry:n kehittämispäällikkö Pirjo] Koskinen-Ollonqvistin mielestä onkin huolestuttavaa, että näin ajattelevat juuri ne samat ihmiset, joiden itse kokema terveys on muita heikompaa.
Lähtökohtien eriarvoisuus on useimpien mielestä ei-toivottava piirre yhteiskunnassa, ja vastaavasti yhteiskunnan tasa-arvoisuus on toistuvasti toivottavana nähty piirre. Nämä yleisesti jaetut käsitykset toistuvat Talouselämän uutisoimassa tutkimuksessa.

Onkin oleellista tunnistaa elementtejä, jotka kasvattavat eriarvoisuutta. Näitä ovat esimerkiksi terveyspalvelujen ja koulutuksen jakaminen varallisuuden mukaan, valtavat erot eläkkeiden kaltaisissa tuki- ja palkitsemisjärjestelmissä tai tuottavan omaisuuden perimisellä mahdollistettavat valtavat erot varallisuudessa.

Eriarvoisuus ei rajoitu ainoastaan erilaisiin yksittäisiin alueisiin kuten terveys tai koulutustaso, vaan se kytkeytyy ratkaisevasti myös päätöksentekovaltaan. Mitä enemmän yksittäiselläkin ihmisellä on varallisuutta, sitä enemmän hänellä on päätäntävaltaa yhteiskunnan asioista sellaisen talouden kautta, jossa varallisuus on yksi keskeisistä päätösvaltaa määrittävistä tekijöistä.

Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, miksi huomattavat tulo- ja varallisuuserot, sekä niiden seurauksena nopeasti voimistuva, huomattava lähtökohtien epätasa-arvoisuus nähdään niin usein selkeästi negatiivisina seikkoina.

5/24/2011

Taloussanomat: Perhetaustat syynä nuorten köyhyyteen

TS:
Pienituloisten nuorten mukaan syyt heidän köyhyyteensä johtuvat heidän perhetaustoistaan, nykyisestä sosioekonomisesta asemastaan, äkillisistä elämänmuutoksista ja korkeista elinkustannuksista.

[...]

– Jos pienituloisuus suomalaisessa yhteiskunnassa yhä lisääntyy, alkaa perheen varallisuus vaikuttaa yhä enemmän siihen miten lapset ja nuoret voivat elämässään edetä. Tästä seuraisi väestöryhmien yhä voimakkaampi eriytyminen, [tutkija Juha] Mikkonen sanoo.
Lähtökohtien eriarvoisuus ja eri yksilöiden mahdollisuuksien lahjakkuuksiensa kehittämiseen varallisuuden perusteella heikentää yhteiskunnan tehokkuutta. Kun vain pienellä osalla väestöstä, varakkailla, on mahdollisuus toteuttaa mahdollisuuksiaan, jää suuri osa yhteisön ja yhteiskunnan lahjoista käyttämättä.

Lisäksi Suomea ja lähes kaikkia maailman valtioita sitovat yleiset ja yhtäläiset (siis ei varallisuuden mukaan jakautuvat) oikeudet esimerkiksi koulutukseen ja asumiseen, joihin myös Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa toisen maailmansodan jälkeen sitoutunut.

5/23/2011

HS: Yritysten huippujohtajat päättävät toistensa palkoista

HS:
Osa suomalaisista toimitusjohtajista päättää toistensa palkoista ja palkitsemisesta ristiin yritysten hallituksissa. Hyvä esimerkki on Suomen suurimman työeläkeyhtiön Varman ympärille muodostunut piiri, joka päättää vastavuoroisesti miljoonien eurojen eduista.

Varmassa, Wärtsilässä ja Sammossa tulkitaan, että palkoista ristiin päättäminen ei synnytä esteellisyyttä. Sammosta asiaa perustellaan sillä, että osakeyhtiölaki ei estä moista päätöksentekoa.
Markkinataloudessa päätösvallan rakenteellinen jakautuminen tapahtuu omistamisen ja varallisuuden kautta. Tätä päätöksentekomekanismia voidaan muokata esimerkiksi valtiomuodon, lakien ja erilaisten säädösten avulla. Juuri tähän yhtiöt vastauksessaan viittaavat - Helsingin Sanomien kuvailemaan räikeään päätösvallan väärinkäyttöön oman varallisuuden (ja siten päätösvallan) lisäämiseksi ei ole kehitetty esteitä, vaan niitä pikemminkin pyritään jatkuvasti purkamaan.

5/20/2011

TE: Tuloerot kapenivat?

Talouselämä uutisoi Tilastokeskuksen julkaisemasta vuoden 2009 tulonjakotilastosta, jonka mukaan "Suomi ei ole enää tuloerojen kasvun kärkimaa". Uutisen mukaan tuloerojen hetkellinen kapeneminen johtunee taantuman aiheuttamasta tilapäisestä leikkauksesta suurituloisimpien tulospalkkioihin, sijoitustuottoihin ja bonuksiin.

Suhteellisten kasvulukujen keskellä on tärkeintä ymmärtää tulojen jakautumisen todellisuus:
Helsingin Sanomien mukaan 43 suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkka, bonus ja edut olivat viime vuonna keskimäärin 790 000 euroa. Lottovoitto tuli siis johtajalle joka vuosi. 
Tilastokeskuksen mukaan suurituloisimman kymmeneksen tulojen keskiarvo oli 58 000 euroa. Pienituloisimmat eivät saaneet tuosta summasta edes joka viidettä euroa vaan ansaitsivat keskimäärin alle 11 000 euroa.
Ja tämä oli siis tilanne sen jälkeen, kun tulonsiirrot ja verotus yrittivät tasata eroja.  

5/19/2011

Kolumni: Kreikan pitäisi sanoutua irti eurosta

Mark Weisbrot:
Portugal just concluded an agreement with the I.M.F. that projects two more years of recession. No government should accept this kind of punishment. A responsible leader would point out to the European authorities that they have the money to support Greece with countercyclical policies (like fiscal stimulus), though they are choosing not to.
From a creditors’ point of view, which the European Union authorities have apparently adopted, a country that has accumulated too much debt must be punished, so as not to encourage “bad behavior.” But punishing an entire country for the past mistakes of some of its leaders, while morally satisfying to some, is hardly the basis for sound policy.
Mark Weisbrot kirjoittaa New York Timesissa 9.5. julkaistussa kolumnissaan, että Kreikalle asetetut julkisen talouden leikkausvaatimukset ovat vain syventäneet taloustaantumaa, ja että Kreikan olisi syytä pyrkiä irti eurojärjestelmästä. Weisbrot antaa vertailtavaksi esimerkin Argentiinasta, jossa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kriisitueksi nimitetyt paketit jähmettivät talouden, lisäsivät työttömyyttä, karsivat julkista sektoria, mutta lisäsivät rikkaimman kansanosan varallisuutta entistä nopeammin.

Kun valtio irtautui näistä sanelluista "rakennemuutosohjelmista" ja alkoi valtion ohjauksessa lisätä julkista kulutusta, talous alkoikin elpyä. Weisbrotin mukaan vahvojen talouksien pitäisi lainata velkakriisimaille alemmilla koroilla, mitä markkinoilla tällä hetkellä tarjotaan – lisääntyneen keinottelun seurauksena. Valtion kulutuksen lisäämisellä kriisimaat pääsisivät pois nopeammin entisestään syvenevästä taantumakierteestä, ja muiden EU-maiden veronmaksajien ei tarvitsisi maksaa valtavia tukia Euroopan suurpankeille.

5/18/2011

Nordean pääekonomisti: Työpäivät pidemmiksi

Kauppalehti:
Nordean pääekonomisti Martti Nyberg ehdottaa kestävyysvajeen ratkaisuksi suomalaisten työnteon lisäämistä.
Hänen mielestään suomalaiset voisivat venyttää työpäiväänsä kahdeksaan tuntiin ja jatkaa työuraansa kahdella ja puolella vuodella.
(...) - Tekemällä samanaikaisesti molemmat työajan lisäykset sekä päivän sisällä että työuran pituudessa, saavuttaisimme epäilemättä kaikkein suurimmat mahdollisuudet kestävyysvajeen torjumiseksi, hän kirjoittaa.
Sen sijaan, että hyvinvointivaltion palveluita turvattaisiin esimerkiksi palauttamalla verotuskokonaisuuden progressiivisuus edes 1970-luvun tasolle (hillitsemällä samalla tuloerojen voimakasta kasvua ja rikkaimman prosentin ennennäkemätöntä vaurastumista), Nordean pääekonomisti ehdottaa työpäivän pidennystä suomalaisille työntekijöille.

5/17/2011

HS: Leipäjonot kasvavat joka puolella Suomea

HS:
Lähes kaikilla paikkakunnilla leipäjonojen kerrottiin kasvaneen. Helsingissä Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön ruokajakelun jonoissa on syksystä asti ollut jopa 1 400 ruoka-avuntarvitsijaa.
(...) Jonottajat ovat insinöörejä, opiskelijoita, suurperheitä, nuoria äitejä lapsineen, veteraaneja, lapsiperheitä, pienipalkkaisia työssäkäyviä, asunnottomia, työttömiä, yksinhuoltaja-äitejä ja viime aikoina myös maahanmuuttajia.
Samaan aikaan, kun julkisten palveluiden verkostoa on karsittu säästöpaineiden alla ja köyhyys on lisääntynyt, Suomen rikkaimman kansanosan verotusta on höllennetty määrätietoisesti monin eri mekanismein.

5/16/2011

Suomen Attac: Tukipaketit syöksevät velkakriisimaat syvään taantumaan

Heikki Patomäki & Marissa Varmavuori:
Nyt käsillä oleva kriisipaketti on ongelmallinen monestakin syystä. Ensinnäkin siihen kuuluvat vyönkiristyskuurit rapauttavat hyvinvointijärjestelmiä entisestään ajamalla alas julkisia palveluita, palkkoja, eläkkeitä ja tulonsiirtoja. Vallitsevan ideologian mukaisesti pakettiin kuuluu samalla veronalennuksia yksityisille yhtiöille ja hyökkäyksiä työlakeja vastaan.
Toiseksi paketti johtaa deflaationaariseen talouskehitykseen ja kriisin pitkittymiseen ainakin vaikeuksiin joutuneissa maissa. Samalla kun kriisipaketti palauttaa pankkien voitot ja bonukset, se rankaisee eniten kaikkein huono-osaisimpia.
Suomen Attacin puheenjohtajat varoittavat Helsingin Sanomissa 12.5. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että julkisen kulutuksen leikkaukset johtavat voimistuvaan eriarvoisuuteen sekä samanaikaisesti taantuman syvenemiseen ja pitkittymiseen. Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin ja sen seurauksena syntyneiden Euroopan valtioiden velkakriisien aiheuttamia rakenteellisia ongelmia ei nykyisissä tukiehdotuksissa pyritä korjaamaan kuin kosmeettisesti, minkä seurauksena uuden talouskuplan puhkeamista tulevaisuudessa ei voida välttää. Talouskriisin kustannukset sälytetään köyhimpien maksettavaksi leikkausten muodossa samalla, kuin kriisin aiheuttaneet syyllisiä palkitaan entistä muhkeammin bonuksin.

Velkakriisimaita olisi tuettava muun muassa säätelemällä voimakkaasti spekulointia rahoitusmarkkinoilla, joka on osaltaan johtanut velkaantuneiden maiden lainojen korkotason räväkkään nousuun. Portugalin, Kreikan, Espanjan ja Irlannin on piristettävä lamaantunutta talouttaan julkisella kulutuksella, johon valtiot tarvitsevat halpaa lainaa. Tässä Euroopan Unionin talousveturit voisivat olla ratkaisevassa asemassa lainaamalla kriisimaille markkinatasoa alhaisemmilla koroilla.

5/13/2011

Talouselämä: Valtion palvelut tuovat onnea

Talouselämä uutisoi Baylor Universityn tutkija Patrick Flawinin johdolla toimitetusta tutkimuksesta.
Uuden amerikkalaistutkimuksen mukaan valtion tarjoamien palveluiden määrä kulkee käsi kädessä kansalaisten tyytyväisyyden kanssa. Mitä isompi hyvinvointivaltio, sitä tyytyväisempi kansa.

"Monissa tapauksissa valtion pienempi puuttuminen asioihin johtaa tehokkaampaan talouteen, mutta suurempi taloudellinen tehokkuus ei välttämättä tarkoita suurempaa tyytyväisyyttä elämään", Flavin sanoo.
Tämä käy ilmi myös Suomessakin, jossa jatkuvasta talouskasvusta huolimatta hyvinvointi on heikentynyt viimeiset parikymmentä vuotta. Sen lisäksi, että itse tehokkuus-käsite on erittäin ideologinen ja markkinatalouden mittarit tehokkuuden arvioimiseen ovat hyvin kapeat, ei lisääntynyt tehokkuus kerro mitään siitä, mihin tehokkuuden lisääntymisestä koitunut hyöty suuntautuu. Se voi ilmetä suurempina voittoina osakkeenomistajille ja suurempina palkkoina johtoportaalle, tai se voi ilmetä työajan vähentymisenä, työtaakan keventymisenä, kuluttajahintojen alenemisena tai palkkojen suurentumisena tavalliselle työntekijälle ja kuluttajalle. Jälkimmäisten yhteys hyvinvointiin yleisesti on melko ilmeinen kun taas ensimmäisten merkitys yhteisön hyvinvoinnille voi hyvinkin olla jopa täysin käänteinen.


Suomen Attac: Pörssin hallintarekisteröinnin laajentaminen edesvastuutonta

Suomen Attac:
Kansalaisjärjestö Attac vastustaa valtiovarainministeriön työryhmän ehdotusta kasvattaa pörssin salaisuuslakeja laajentavaa hallintarekisteröintiä. Uudistus helpottaisi veronkiertoa, vähentäisi yritystoiminnan avoimuutta ja tekisi Suomesta ulkopoliittisen kummajaisen.

”Hallintarekisteröinnin ulottaminen sijoitusrahastoihin tehtiin viime vuonna kaikessa hiljaisuudessa. Nyt anonyymi osakeomistus halutaan tuoda ulkomaisten sijoittajien lisäksi suomalaisille. Muutoksesta hyötyisivät vain suursijoittajat, pankit ja veronkiertäjät”, toteaa Attacin puheenjohtaja Marissa Varmavuori.
Aiheesta voi lukea lisää Jari Hanskan artikkelista, Voima-lehden verkkosivuilla.
Toistaiseksi tavallisen suomalaissijoittajan täytyy ensin avata arvo-osuustili pankista, minkä jälkeen hän voi ostaa esimerkiksi Nokian osakkeita Helsingin pörssistä. Tiedot kaupoista ja omistuksista kulkevat arvo-osuustileiltä Arvopaperikeskukselle eli Euroclear Finlandille ja edelleen veroviranomaisille. Näin verottaja pysyy ajan tasalla ja osaa periä suomalaisten sijoittajien myyntivoitoista ja osingoista pääomatuloveroa 28 prosenttia.

Hallintarekisteri on tarkoitettu vain ulkomaisille sijoittajille. Se on arvo-osuustilien kaltainen järjestelmä, johon arvopaperien kuten osakkeiden omistukset kirjataan. Merkittävin ero arvo-osuustileihin on se, että osakkeiden todellista omistajaa ei merkitä mihinkään – omistajan tilalla lukee ainoastaan tilinhoitajan, esimerkiksi Swiss Bankin, nimi. Varsinainen omistaja jätetään anonyymiksi, eikä esimerkiksi myyntivoitoista makseta Suomeen veroja.

(...) Kukaan asioista perillä oleva sijoittaja ei maksa pääomaveroa, jos sen kiertämisestä tulee helppoa. Pääomaveroa jäävät maksamaan lähinnä piensijoittajat ja pieniä vuokratuloja saavat vuokranantajat.

5/11/2011

Kauppalehti: Toimitusjohtajien palkat nousivat 50 prosenttia

Kauppalehti:
Kauppalehden analyysiyksikön Balance Consultingin laskelmien mukaan pörssiyritysten toimitusjohtajien tienestit kasvoivat keskimäärin noin 50 prosenttia toissa vuodesta.

(...) Pörssinoteerattujen yritysten johtajista suurimmat ansiot keräsi viime syyskuussa Nokian toimitusjohtajan paikalta erotettu Olli-Pekka Kallasvuo. Yli 11 miljoonan euronansioissa ovat mukana osakepalkkiot, optiot ja eroraha.

(...) Kauppalehden vertailussa eniten nousivat Huhtamäen toimitusjohtajan Jukka Moision ansiot, noin 144 prosenttia.
Suomalaisen keskipalkka on 35760 euroa vuodessa ja suomalaisten keskiansiot kasvoivat noin 2,6 % toissa vuodesta.

5/10/2011

Taloussanomat: Perhetausta vaikuttaa nuorten työttömyyteen

Taloussanomat kirjoitti tutkija Noora Sipilän ja Laura Kestilän sekä professori Pekka Martikaisen tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan perhetausta vaikuttaa voimakkaasti nuoren tulevaan työuraan.
Perheen tulotaso vaikuttaa jopa enemmän kuin muut perheen sosioekonomiset tekijät. Nuorilla, jotka tulevat alhaisen tulotason kodeista, jäävät työttömiksi jopa lähes kolme kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin hyvätuloisten perheiden nuoret.

(...) Sosiaalipsykologi Katriina Järvinen on vakuuttunut, että juuri vanhempien tulotaso ja koulutus muokkaavat todella paljon erityisesti sekä nuoren ihmisen minäkuvaa että kouluasenteita – jo alaluokilta, ehkä päiväkodista asti.

(...) – Koulutussosiologit puhuvat ”koulunsiedosta” – ylempien luokkien lapset on kasvatettu siihen paremmin. Kun kotikulttuuri tukee koulun arvomaailmaa, lapset eivät pidä koulua niin ikävänä paikkana. He saavat enemmän irti opetuksesta ja sosiaalisesta ympäristöstä. Tyypillistä on hyvä ”koulutusitsetunto”.

(...) – Akateemisilla työmarkkinoilla on valtavasti kilpailua – yhtä työpaikkaa voi hakea sata ihmistä. Tällainen jo kotoa ruokapöytäkeskusteluissa opittu luontevan keskustelun taito, että osaa uida sosiaalisissa tilanteissa kuin kala vedessä, ja puhua paljon olematta liian avomielinen, voi olla juuri se pieni ratkaiseva juttu työpaikan saannissa.
Markkinatalous perustuu kilpailuun ja saa periaatteessa "moraalisen oikeutuksensa" olettamista, että yhteiskunnassa vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo ja että jokainen saa kyllä enemmän tai vähemmän mitä ansaitsee, jos vain työskentelee tarpeeksi ahkerasti. Kuitenkin kyseinen tutkimus osoittaa jälleen selkeästi, että mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu. Todellisuudessa yksilöiden päätyminen erilaisiin asemiin yhteiskunnassa - ja sitä kautta heidän palkitsemisensa - perustuu vahvasti tekijöihin, joihin he itse eivät voi vaikuttaa. Mitä suuremmat ovat tuloerot, ja mitä voimakkaammin valta ja varallisuus ovat yhteiskunnassa keskittyneet, sitä pahempi on myös yksilöiden välinen eriarvoisuus markkinakilpailussa työpaikoista ja yhteiskunnallisista asemista.

5/09/2011

Taloussanomat: Kotitalouksien rakennemuutos lisää tuloeroja

Taloussanomat:
Tuloerojen kasvamiseen on useita eri syitä, joista yksi on avioituminen samaan tai viereiseen tuloluokkaan kuuluvan kanssa. Tämä selviää OECD:n tuloeroja koskevasta raportista.

(...) Kaikissa maissa suuntaus on se, että lääkäri menee naimisiin herkemmin toisen lääkärin kuin sairaanhoitajan kanssa.

Tämä johtaa kotitalouksien kasvaviin tuloeroihin, koska isot tulot keskittyvät samoihin perheisiin.
Taloussanomat kirjoittaa joidenkin tutkijoiden olevan sitä mieltä, että tämänkaltainen kehitys on pääasiallinen syy tuloerojen kasvuun. Kuitenkin on perusteltua uskoa, että tämä on enemmänkin seurausta tuloerojen kasvusta kuin niiden syy. Tuloerojen kasvaessa yhteiskunta eriytyy yhä voimakkaammin erillisiin sosiaaliluokkiin, joille muodostuu aina omaleimaisempi kulttuuri, elämisentapa ja kokemusmaailma. Näin eri ryhmiin kuuluvat ihmiset kohtaavat toisensa yhä harvemmin sekä kokevat yhä vähemmän yhteyttä toisiinsa johtuen erilaisesta kokemusmaailmasta. Sen sijaan ihmiset ovat yhä enenevässä määrin tekemisessä pääasiallisesti oman sosiaaliluokkansa jäsenten kanssa, joiden kanssa he myös jakavat yhteisen kokemusmaailman sekä elämisen tavan, ja täten he myös päätyvät todennäköisemmin perustamaan perheen samsta yhteiskuntaluokasta olevan henkilön kanssa.


5/06/2011

YLE: Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa

YLE:
Ulkomaalaisten työntekijöiden kokema hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa siivous- ja kodinhoitoalalla. Suuri osa tapauksista täyttää jopa ihmiskaupan kriteerit. Yritysten lisäksi myös yksityiset hakevat siivous- ja kotiaputyöntekijöitä suoraan ulkomailta.

Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastajan Venla Rothin mukaan keskeisimmin ihmiskauppaa kuvaa, että työtä tehdään pitkiä päiviä ja lähes kokonaan ilman palkkaa.
Epätasapainoiset neuvotteluasemat työnantajan ja työntekijöiden välillä ovat yleisiä. Tämä on seurausta useimmiten päätösvallan jakautumisesta varallisuuden ja omaisuuden mukaan. Tästä seuraa säännönmukaisesti erityyppisiä ristiriitatilanteita, joissa esimerkiksi kymmenillä tai jopa tuhansillakin ihmisillä on mahdollisesti vain vähäistä sananvaltaa heidän elämäänsä huomattavasti vaikuttaviin päätöksiin.

Tätä epätasapainoa korjaamaan on luotu runsaasti erilaisia korjausmenetelmiä, kuten työaikaa koskeva lainsäädäntö tai työturvallisuutta koskevat työehtosopimukset. Nämä korjaustoimenpiteet ovat usein olleet epätasapainoisen neuvottelutilanteen seurauksia korjaamaan vaatineiden kansalaisliikkeiden aikaansaannoksia.

Heikossa asemassa tai vailla lain suojaa liki täysin olevat työntekijät ovat markkinakannustimien näkökulmasta työnantajille kannattava valinta esimerkiksi sellaisilla aloilla, joissa työ on keskimäärin raskasta ja yksitoikkoista eikä se vaadi runsasta koulutusta. Työntekijöiden olosuhteita parantavat sopimukset saattavat tällöin laskennallisesti vähentää (ilman esimerkiksi työn tuntimäärää koskevia sopimuksia) saatavissa olevaa voittoa.

Nämä rakenteelliset mekanismit ovat nähtävissä eriasteisesti eri tilanteissa, mutta esimerkiksi Suomeen ulkomailta tulevien työntekijöiden kohtelua käsittelevässä uutisessa ne voidaan havaita selvästi. Heikossa asemassa olevat työntekijät eivät ole tietoisia jo tehdyistä, työehtoja koskevista sopimuksista eikä heillä ole olemassa aktiivista yhteisöä ja verkostoa jonka kesken jakaa tietoa sekä suunnitelmia omien olosuhteiden parantamisesta. Näin ollen todennäköisyys mahdollisiin väärinkäytöksiin kasvaa, sillä mahdolliset riskit ovat pieniä ja saavutettavissa olevat todennäköiset hyödyt huomattaviakin.

5/05/2011

Parecon Finlandin kevään viimeinen kirjastoesitys Kirjasto 10:ssä

Parecon Finland on järjestänyt kevään aikana sarjan esitys- ja keskustelutilaisuuksia pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Kevään viimeiseen kirjastokeskusteluun voi osallistua maanantaina 9.5. klo 18 Kirjasto 10:ssä.

Jatkossa pidettävät tilaisuutemme löydät kotisivujemme Tilaisuudet-osiosta. Kirjastoesitykset jatkuvat syksyllä, ja vastaamme mielellämme tiedusteluihin tilaisuuksien järjestämisestä.

5/04/2011

TE: Suomessa tuloerot kasvavat nopeimmin

Talouselämä:
Tuloerojen kasvu on eri mittareilla ollut Suomessa erittäin nopeaa verrattuna useimpiin muihin teollisuusmaihin. Tiedot ilmenevät teollisuusmaiden järjestön OECD:n uudesta raportista, joka vertailee tuloerojen kasvua eri maissa.

5/03/2011

YLE: Suomalaisten hyvinvointi on rapistunut jo vuosikymmeniä

YLE:
Uusi tilastolaskelma kertoo suomalaisten hyvinvoinnin heikentyvän. Kovasta talouskasvustakin huolimatta hyvinvointi näyttää jatkaneen vähentymistään jo parikymmentä vuotta. Tutkijan mukaan hyvinvoinnin mittaaminen vain talouskasvun avulla ei enää riitä.
Vaurautta ja omistusta mittaamalla eivät paljastu erot vauraudessa ja omistuksessa, ainoastaan vaurauden ja omistuksen määrä (josta ison osan piilottamiseen on lisäksi voimakkaita kannustimia esimerkiksi veronkierron mahdollisuuksien kautta).

Hyvinvoinnin lisäksi tärkeää olisikin arvioida osallisuuden tasa-arvoisuutta ja tuloerojen kasvua, sekä kehittää yksittäisten tutkimusten ja mittausten sekä esimerkiksi suoran demokratian kokeilujen kautta pysyvämpiä institutionaalisia menetelmiä hyvinvoinnin ja päätöksenteon tasa-arvoisuuden kasvattamiseen.

5/02/2011

TS: Tällaista on työelämä Suomessa pahimmillaan

Taloussanomat:
Vuorolisät maksamatta, ei lakisääteisiä taukoja, palkan alennuksia, potkut lapsen sairastelun takia.... Tällaista on työelämä Suomessa pahimmillaan. [...]hiostus, kehnot työolot tai asiattomat vaatimukset voivat tehdä mistä tahansa työstä epämiellyttävän.
Taloussanomien artikkelissa haastatellaan työsuhteissaan kuvaavia ongelmia kohdanneita työntekijöitä. Näitä ongelmia ovat mm. huonot työolot, suhteellisesti ja absoluuttisesti laskevat palkat sekä jatkuva irtisanomisten pelko ja epävarmuus omasta työpaikasta.

Kaikki esimerkit kertovat myös laajemmista ongelmista siinä, miten työpaikat ja -tehtävät jakautuvat nykyisellään, sekä työntekijöiden mahdollisuuksista neuvotella työolosuhteistaan ja -ehdoistaan. Työntekijöiden ja toisaalta työnantajien neuvotteluasemien eriarvoisuus on yksi tasapainoiset neuvottelut ja lopputulokset johdonmukaisesti estävä tekijä markkintaloudessa.

Neuvotteluasemien epätasa-arvoinen jakautuminen pohjaa lähtökohtien ja vaikutusvallan eriarvoisuuteen eri ihmisryhmien välillä. Erityisesti omistuksen ja varallisuuden äärimmäisen epätasainen jakautuminen vaikuttaa päätöksenteko- ja vaikutusmahdollisuuksiin haitallisella tavalla. Nämä mekanismit näkyvät työntekijöiden arjessa kivuliain tavoin, ja laajemmin yhteiskunnassa kasvavana eriarvoisuutena ja epävakautena.