4/29/2011

TS: Kansanedustajilla tiukat kytkyt yritysmaailmaan

Taloussanomat:
Sataviisikymmentä kansanedustajaa on tavalla tai toisella mukana yritysten hallintoelimissä. Valtionyhtiöt ovat pestanneet elimiinsä 51 kansanedustajaa. 
[...] Vaalirahakohu ja kohu sidonnaisuuksista eivät näytä vähentäneen innokkuutta osallistua yritystoimintaan.
Taloussanomien uutisessa listataan kansanedustajien paikkoja yritysten hallintoelimissä. Uutisessa kuvataan yhtä esimerkkiä siitä, kuinka poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko Suomessa ovat nykyisellään kietoutuneet yhteen. Kansanedustajien yhtenä tärkeänä talouspoliittisena tehtävänä on ollut säädellä poliittisilla päätöksillä markkinoilla toimivien yritysten toimintaa, jotta esimerkiksi työvoiman oikeuksia on voitu turvata tai tuotannosta koituvia ympäristöhaittoja on voitu vähentää.

Suomessa markkinoita onkin säädelty pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin mukaisesti voimakkaasti erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla, kun maahan rakennettiin julkisesti rahoitettu koulujärjestelmä sekä julkinen terveydenhuolto, ja yritysten toimintaa rajoitettiin muun muassa erilaisin ympäristölainsäädännöin. Kansanedustajien lisääntyvä verkottuminen yritysmaailman johtoportaan kanssa vaikuttaa rakenteellisesti poliitikkojen intoon säädellä markkinoita haittavaikutusten lieventämiseksi.


TS 23.4.2011
Kansanedustajilla tiukat kytkyt yritysmaailmaan

Sataviisikymmentä kansanedustajaa on tavalla tai toisella mukana yritysten hallintoelimissä. Valtionyhtiöt ovat pestanneet elimiinsä 51 kansanedustajaa. Toisaalta 66 kansanedustajalla on oma yritys tai he ovat osallisena jossain muussa pienyritystoiminnassa. (Katso luettelo aakkosjärjestyksessä alla.)

Tulos ilmenee Taloussanomien tekemästä selvityksestä, joka perustuu Suomen Asiakastiedon rekistereihin sekä pankkien, S-ryhmän ja Tradekan omiin ilmoituksiin.

Vaalirahakohu ja kohu sidonnaisuuksista eivät näytä vähentäneen innokkuutta osallistua yritystoimintaan. Uusi eduskunta saa suorastaan osaavaa väkeä päättämään maan talousasioista.

Eero Lehti
yrittäjien tähti

Suomen Yrittäjät laski, että kansanedustajien joukossa on 34 yhdistyksen jäsentä kirkkaimpana tähtenä Suomen Lehtiyhtymän ja Taloustutkimuksen Eero Lehti.

Lehdellä on painava salkku omistuksia ja hallituspaikkoja. Hän on niitä harvoja poliitikkoja, jotka kelpaavat tietotaitoineen myös yksityisiin suuryrityksiin.

Toiseksi kovimmat yritystaloustaitajat kokoomuspuolueessa ovat porilainen Sampsa Kataja ja turkulainen Petteri Orpo. Lehden haastajat muissa puolueissa ovat kempeleläinen it-miljonääri Juha Sipilä (kesk), rovaniemeläinen Markus Lohi (kesk) sekä mustasaarelainen yrittäjäneuvos Lars Erik Gästgivars (r).

”Lasse G.” on jo brändi kotikulmillaan Mustasaaressa, ja nyt aukesi näytön paikka valtakunnan politiikkaan.

Sdp:n Lauri Ihalainen istui VR-Yhtymän ja valtion omistaman sijoitusyhtiön Solidiumin hallituksissa, mutta hän erosi niistä tultuaan valituksi kansanedustajaksi.

Valtionyhtiöiden lisäksi poliitikkoja tapaa alueellisista yrityksistä, kuten sähköyhtiöistä ja erilaisista kehitysyhtiöistä. Niissä edustetaan omaa kuntaa ja puoluetta sekä verkotutaan muiden päättäjien kanssa. Yksi monen paikan verkottujista on esimerkiksi kokoomuksen Ilkka Kanerva.

Perussuomalaiset
tuovat talousosaamista

Perussuomalaisten kovimmat käytännön taloustaitajat ovat jyväskyläläinen tilintarkastaja Kauko Tuupainen ja punkalaitumelainen rakennusyrittäjä Martti Mölsä, joka istuu muun muassa Punkalaitumen Osuuspankin hallintoneuvostossa.

Perussuomalaisilla on edustuksia viidessä osuuspankissa ja keskustalla niin ikään viidessä. Kokoomus ja Sdp jäävät neljään. Kaikkiaan pankeista löytyy 21 uutta kansanedustajaa. Vuoden 1995 vaaleissa ”pankkipuolue” sai vielä 47 edustajaa eduskuntaan.

Nyt poliitikkoja kiinnostaa eniten osuustoiminta. S-ryhmällä on 36 edustajan joukko ja Tradeka-yhtymällä 18 edustajan joukko valtiopäivillä. Tilanne saattaa muuttua jo ensi vuonna, sillä silloin 10 osuuskauppaa pitää edustajistonsa vaalit.