4/21/2011

Taloussanomat: Nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt

Taloussanomat:
Nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt. 8 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta ja nuorisotyöttömyys kasvaa. Neljäsosa työvoimaan kuuluvista nuorista on työttöminä, kun opiskelijoita ei lasketa mukaan.
Opetusministeriön mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Korkean nuorisotyöttömyyden aikana Elinkeinoelämän keskusliitto on huolissaan työvoiman saatavuudesta ja haluaa patistaa nuoria yhä nopeammin työelämään tarjoten ratkaisuksi koulutusjärjestelmän remonttia, opintotukijärjestelmän muutosta ja mahdollisia opintomaksuja. Nuorisotutkimuksen professori Helena Helven mielestä:
– Se on hirveän ristiriitaista. Se on fakta, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Mutta kukaan ei tiedä, mihin talous on menossa ja milloin tulee lama. Toisaalta pitäisi saada nuoret koulutukseen, mutta jos se ei tuota työpaikkaa alalta, johon on kouluttauduttu, koulutuksen arvostus vähenee
Helve kritisoi pelkkien numeroiden tuijottamista, yksilöiden mittaamista rahassa ja nuorten kohtelemista pelkkänä potentiaalisena työvoimana.
– Näen asian inhimillisen puolen, eli nuorten näköalattomuuden, toivottomuuden ja syrjäytymisen vaikutukset ihmisen elämänkulkuun ja myös sen merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Tätä on vaikea laskea rahassa. Erot hyvä- ja huono-osaisten välillä ovat kasvaneet. Siitä todella pitää olla huolissaan
Markkinatalous sulkee suurimman osan ihmisistä taloudellisen päätöksenteon ulkopuolelle. Alati voimistuva kilpailu ja pääoman vapaa liikkuvuus kannustaa yrityksiä suosimaan osa- ja määräaikaista työvoimaa, jota on helppo palkata ja irtisanoa suhdanteiden mukaan. Nämä olosuhteet jättävät osan ihmisitä kuin kaarnalaivat ulapalle, vailla todellisia mahdollisuuksia kontrolloida omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan.

Epävarmuus talouden tulevaisuudesta heijastuu eri tavoin nopeasti eriarvoistuvan suomalaisen yhteiskunnan eri ryhmiin. Varakkaampien ja korkeammin koulutettujen perheiden lapset saavat paremmat eväät työpaikkakilpailuun, positiivisemman uskon tulevaisuuteensa sekä lähipiirinsä kautta varmemman turvaverkon, minkä turvin sietää epävarmuutta omasta tulevaisuudesta ja toimeentulosta.


Taloussanomat 18.04.2011
Nuori putoaa putkesta – lasku 1,2 miljoonaa


Erot hyvä- ja huono-osaisten nuorten välillä ovat kasvaneet. Kaikki nuoret eivät päädy työelämään tai opiskelemaan. Osa syrjäytyy, mutta osa jättäytyy tarkoituksella sivuun. Syrjäytymisellä on kuitenkin kova hinta sekä nuorelle että yhteiskunnalle. Lue miten tunnistat alkavan syrjäytymisen varoitusmerkit.

”Työuria on pidennettävä.”

”Ikäluokat on saatava kokonaisuudessaan töihin.”

”Ne, jotka eivät halua käyttää yhteiskunnan koulutus- ja työmahdollisuuksia, heidän ei pidä myöskään yhteiskunnalta pyytää.”

Yhteiskunnan vaatimukset kuulostavat jyrkiltä sellaisen nuoren korvaan, jolla ei ole vielä aavistustakaan siitä, mitä hän haluaisi tehdä. Suurin osa jatkaa opiskelujaan peruskoulun jälkeen. Mutta kaikki eivät siihen pysty tai halua sitä tehdä.

Nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt. 8 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta ja nuorisotyöttömyys kasvaa. Neljäsosa työvoimaan kuuluvista nuorista on työttöminä, kun opiskelijoita ei lasketa mukaan.

Kallis syrjäytyminen

Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

– Syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, mutta tässä on myös työvoiman saatavuusnäkökulma. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että saadaan koko ikäluokalle valmiudet työelämään. Työikäisen väestön määrä vähenee seuraavat vuosikymmenet, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Markku Koponen.

Koponen ehdottaa selkeää vastuunjakoa: kunnat osoittavat koulutus- tai työpaikan perusopetuksen päättäville nuorille. Koulutuksen keskeyttäneille ja muille työttömille työnhakijoille paikan osoittaa työ- ja elinkeinotoimisto.

Yhteiskunta pyörii euroilla, mutta tutkija näkee ihmiset numeroiden takana. Rahojen laskeminen ei pelkästään miellytä nuorisotutkimuksen professori Helena Helveä.

– Näen asian inhimillisen puolen, eli nuorten näköalattomuuden, toivottomuuden ja syrjäytymisen vaikutukset ihmisen elämänkulkuun ja myös sen merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Tätä on vaikea laskea rahassa. Erot hyvä- ja huono-osaisten välillä ovat kasvaneet. Siitä todella pitää olla huolissaan, sanoo Helve.

Nopeasti töihin

Pidennetty työura tarkoittaa eläkeiän nostamisen ohella nuorten nopeaa valmistumista ja siirtymistä työelämään. Jotta tämä onnistuu, haluaa elinkeinoelämä remontoida koulutusjärjestelmää.

– Puhutaan sellaisista kysymyksistä kuin miten opiskelijavalintoja tulisi kehittää, miten vähennetään välivuosien pitämistä ja miten opinnot suoritetaan tehokkaasti loppuun. Onko rohkeutta puuttua opintotukijärjestelmään ja ottaa opintomaksuja käyttöön? Näitä asioita ratkotaan vaalien jälkeen, linjaa Markku Koponen.

Porkkanaksi Koponen tarjoaa suurempia opintolainoja, jotta vähävaraisemmatkin selviäisivät opintomaksuista ja muista opiskelun kustannuksista sekä mahdollisia verohelpotuksia ripeästi suoritettujen opintojen jälkeen.

Kaikki eivät halua hypätä yhteiskunnan tarjoamaan uraputkeen. On ihmisryhmä, joka on astunut suosiolla sivuun. Toisin kuten syrjäytyneet, he ovat valinneet oman polkunsa ja ovat valintaansa tyytyväisiä. Koulutus- ja uraputken tilalle valitaan jotain ihan muuta.

– Monille nuorille pätkätyöt näyttävät soveltuvakin. Se liittyy elämänvaiheeseen, jossa ei haluta sitoutua ja epävarmuus tulevaisuudesta varmaankin vaikuttaa siihen. Työn ei tarvitse olla koko elämänura, se voi olla tässä ja nyt, toteaa Helve.

Kiireellä kortistoon

Samaan aikaan kun nuorisotyöttömyys on korkeaa, elinkeinoelämä hoputtaa nuoria töihin ja sanoo tarvitsevansa ikäluokkia kokonaisuudessaan.

– Se on hirveän ristiriitaista. Se on fakta, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Mutta kukaan ei tiedä, mihin talous on menossa ja milloin tulee lama. Toisaalta pitäisi saada nuoret koulutukseen, mutta jos se ei tuota työpaikkaa alalta, johon on kouluttauduttu, koulutuksen arvostus vähenee, Helve spekuloi.

Jos koulutuksen ja työn arvo vähenevät epävarmuuden myötä, tilalle nousee uusia asioita. Ne voivat olla ystäviä, harrastuksia, matkailua ja muuta.

– Se on psykologinen keino selviytyä, että löytää elämälleen muut kuin työn kautta tulevat arvot, kun kerran työtä ei kaikille ole, Helve kommentoi.

 Syrjäytymisen varoitusmerkit:

    * Nuoren heikko koulumenestys.
    * Persoonallisuustekijät. Sosiaalisuus, positiivisuus ja iloinen mieli nostavat kouluarvosanoja.
    * Yksinäisyys koulussa.
    * Sukupuoli. Toisin kuin tytöillä, pojilla positiiviset luonteenpiirteet eivät nosta arvosanoja. Lisäksi pojat tuntevat olonsa useammin yksinäiseksi.
    * Kiusaaminen koulussa tai internetin sosiaalisessa mediassa.
    * Epärealistiset hakutoiveet peruskoulun jälkeen.
    * Kaupungissa tai taajamassa asuminen. Kun koulutustarjonta on laajaa, ongelmat peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä ovat suurempia.
    * Yksilöllistetyn oppimäärän suorittaminen eli tuettuna opiskeleminen.
    * Maahanmuuttajatausta. Kieli- ja kulttuuriongelmien myötä riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle on kolme kertaa suurempi kuin suomea puhuvilla.
    * Äidin koulutustaso. Syrjäytymisriski on suurempi, mikäli äidin koulutustaso on alhainen.

Lähteet, Nuorisotutkimuksen professori Helena Helve ja  (toim.), Krister Karppinen, Liisa Keltikangas-Järvinen, Hannele Savioja: Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma, Sitran raportteja 75.