3/17/2011

YLE: Huono työ rassaa yhtä paljon kuin työttömyys

YLE uutisoi australialaisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin työn ja työttömyyden vaikutuksia mielenterveyteen tutkimalla seitsemän vuoden ajan 7000 työikäisen työoloja ja mielenterveyttä.
Ennakko-oletustensa mukaisesti tutkijat havaitsivat hyvissä työpaikoissa työskentelevien mielenterveyden paremmaksi kuin huonommissa töissä olevien. Työolot myös ennustivat myöhempää mielenterveyttä.

Työttömien mielenterveys oli keskimäärin heikompi kuin hyvissä työpaikoissa työskentelevien, mutta samaa tasoa tai jopa parempi kuin huonoissa paikoissa työskentelevien. Laaduttomimmissa työpaikoissa jatkaneiden mielenterveys ajan myötä myös heikkeni enemmän kuin työttömien.

Työt luokiteltiin hyviksi ja huonoiksi sen mukaan, millaisiksi työntekijät kokivat mahdollisuutensa vaikuttaa työhönsä ja kuinka stressaavaa ja vaativaa työ heistä oli. Myös työsuhteen varmuus ja palkkaus huomioitiin.
Osallisuustaloudessa tasapainotettujen työkokonaisuuksien avulla pyritään siihen, ettei edellisen kaltaista työn monotonisuutta esiintyisi, eivätkä työtehtävien positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kasautuisi ainoastaan tietyille henkilöille. Yhteisön huonoiksi ja hyviksi arvottamat työtehtävät pyritään jakamaan mahdollisimman tasan kaikkien kesken. Lisäksi osallisuustalouden päätöksentekomekanismit varmistavat, että kaikilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, työolosuhteisiin sekä palkkaukseen.


YLE-Uutiset 16.03.2011
Huono työ rassaa yhtä paljon kuin työttömyys


Työelämässä olevien mielenterveys on tutkimusten mukaan paremmalla tolalla kuin työttömien. Tämä kuitenkin koskee vain hyvissä työpaikoissa työskenteleviä. Stressaava, alipalkattu ja epävarma työ on mielenterveydelle työttömyyden veroinen tai jopa suurempi riski, australialaistutkijat ovat havainneet.

Tutkimuksessaan australialaiset selvittivät yli 7 000 työikäisen työoloja ja mielenterveyttä seitsemänä vuotena, ja havaitsivat työn psykososiaalisen laadun liittyvän voimakkaasti mm. masennus- ja ahdistusoireisiin.

Ennakko-oletustensa mukaisesti tutkijat havaitsivat hyvissä työpaikoissa työskentelevien mielenterveyden paremmaksi kuin huonommissa töissä olevien. Työolot myös ennustivat myöhempää mielenterveyttä.

Työttömien mielenterveys oli keskimäärin heikompi kuin hyvissä työpaikoissa työskentelevien, mutta samaa tasoa tai jopa parempi kuin huonoissa paikoissa työskentelevien. Laaduttomimmissa työpaikoissa jatkaneiden mielenterveys ajan myötä myös heikkeni enemmän kuin työttömien.

Tutkimuksessa paljastui lisäksi, että työllistyminen paransi mielenterveyttä ainoastaan siirryttäessä hyviin töihin. Huonoihin töihin joutuminen oli jopa vahingollisempaa kuin työttömyyden jatkuminen, tutkijat kirjoittavat.

Työt luokiteltiin hyviksi ja huonoiksi sen mukaan, millaisiksi työntekijät kokivat mahdollisuutensa vaikuttaa työhönsä ja kuinka stressaavaa ja vaativaa työ heistä oli. Myös työsuhteen varmuus ja palkkaus huomioitiin.

Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.