3/31/2011

YLE: Köyhien määrä kaksinkertaistunut vuodesta 1995

YLE:
Köyhien määrä on noin kaksinkertaistunut viidessätoista vuodessa. Vuonna 1995 tilastokeskus arvioi, että Suomessa on noin 370 000 köyhää. Nyt heitä on lähes 700 000.

Samaa aikaan toimeentulotuen perusosa on pysynyt ennallaan. Se on jäänyt muusta ansiokehityksen tasosta parinkymmenen vuoden aikana jälkeen. Nyt toimeentulotuki on yli 40 prosenttia jäljessä ansiotulojen kehityksestä.

Aiheesta lisää TV2:n Silminnäkijä-ohjelmassa Elämää köyhänä. Ohjelma on katsottavissa YLE:n sivuilla 20.4. saakka.

3/30/2011

Taloussanomat: Suomen kestävyysvaje ei ole niin paha kuin valtiovarainministeriö sanoo

Taloussanomat kirjoittaa menoarvioiden ja valtion rahankäytön taustalla olevasta päätöksenteosta:

Suomi ei tarvitse niin isoja menoleikkauksia, joilla valtiovarainministeriö pelottelee kansaa. Tutkijan mukaan Suomen julkisen talouden tila ei nimittäin ole niin synkkä kuin ministeriö väittää. VM:n laskelmat kestävyysvajeen suuruudesta sisältävät runsaasti heikkouksia, tutkija huomauttaa. [...]

– VM on poliittisessa ohjauksessa, kuten mikä tahansa ministeriö, [erikoistutkija Heikki] Taimio sanoo.

– Ja se on ollut aika pitkälle [...] kokoomuksen ohjauksessa.

Puolueen ideologian mukaan julkista sektoria pitää kaventaa, yksityiselle liiketoiminnalle antaa tilaa ja veroja keventää.

– Julkisen sektorin kaventamista palvelee hyvin näkemys, että julkisessa taloudessa on voimakkaita säästö- ja leikkaustarpeita.
Kokoomus ei ole yksin tässä tavoitteessaan, vaan kyse on yksittäistä puoluetta laajemmasta ideologisesta lähtökohdasta jonka mukaan valtion varallisuuden käyttäminen esimerkiksi peruspalveluiden ja työllisyyden tukemiseen ja tulonsiirtoihin varakkaammilta köyhemmille on haitallista markkinoiden vapaalle toiminnalle.

Tietyssä mielessä tämä on totta: julkisten palvelujen tukeminen ja varallisuuden keskittymisen estäminen varallisuussiirroilla on haitallista markkinoiden keskeisille varallisuutta ja päätöksenteon keskittämistä suosiville rakenteille. Ylivoimaiselle enemmistölle väestöstä markkinoiden rakenteellisten vaikutusten "haittaamiseen" pyrkivistä toimenpiteistä on kuitenkin ratkaisevaa hyötyä esimerkiksi turvatun perustoimeentulon ja tasa-arvoisempien päätöksenteon lähtökohtien muodossa.


3/29/2011

TS: GE ei maksa lainkaan veroja USA:han

Taloussanomat:
Yhdysvaltain suurin yritys General Electric eli GE teki viime vuonna miljardivoitot, mutta ei maksanut niistä penniäkään veroja Yhdysvaltoihin.
Taloussanomien uutisessa viitattu alkuperäinen artikkeli New York Timesissa.

3/28/2011

Parecon Finland Kannelmäen kirjastossa ja Suomen sosiaalifoorumissa

Parecon Finland järjestää kevään aikana sarjan keskustelutilaisuuksia pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Alkavalla viikolla keskusteluun voi osallistua torstaina 31.3. klo 18 Kannelmäen kirjastossa.

Lisäksi osallisuustalouden mahdollisuuksista keskustellaan lauantaina 2.4. klo 12 Suomen sosiaalifoorumissa, jossa Parecon Finlandin paneelivieraana ja kommentaattorina on kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki.

Lähiaikoina pidettävät tilaisuutemme löydät kotisivujemme "Tilaisuudet" osiosta.

3/25/2011

Talouselämä: Rikkaat kiertäisivät korkeat pääomaverot

Talouselämä haastatteli Nordean sijoituspuolen johtajaa, ja kysyi pääomaveron mahdollisen kiristämisen seurauksista.
Populistinen kiristys ei kuitenkaan pysäytä tuloerojen kasvua.
Jos pääomatulojen verotusta kiristetään, varakkaat yksityishenkilöt todennäköisesti siirtyvät suorista osakesijoituksista vero-optimoituihin sijoitustuotteisiin.
Nordea Private Banking -toiminnossa työskentelevän johtaja Jussi Lahden mukaan pääomatulojen veronkiristys vaikuttaisi välittömästi siihen, mitä sijoitustuotteita pankki suosittaisi varakkaimmille asiakkailleen.
Markkinoiden aiheuttaman eriarvoisuuden korjaaminen riittävästi erilaisilla korjaustoimenpiteillä, kuten pääomaveron kiristämisellä, on vaikeaa, sillä markkinamekanismit suosivat rakenteellisesti niitä, jotka ovat onnistuneet keräämään itselleen muita enemmän tuottavaa omaisuutta. Nordean johtajan kommentti kuvastaa tätä ongelmaa hyvin, kun hän ilmoittaa että pääomatulojen verotuksen kiristyessä he yksinkertaisesti ohjaisivat suursijoittaja-asiakkaansa sellaisiin tuotteisiin, joista ei kiristynyttä veroa tarvitse maksaa.

Lyhyellä aikavälillä tarvitsemme kuitenkin uudistuksia, joilla nykyinen taloudellisen eriarvoisuuden kasvu voidaan pysäyttää. Pidemmällä aikavälillä taloutemme on järjestettävä kilpailuun ja vahvimman oikeuteen perustuvan markkinatalouden sijaan yhteistyöhön perustuvalla demokraattisella suunnittelulla.

3/24/2011

Keskisuomalainen: Yritysjohtajille huimat palkankorotukset

Keskisuomalaisen mukaan suurimpien kotimaisten pörssiyhtiöiden johtajien palkat nousivat viime vuonna valtavaa vauhtia.
Esimerkiksi Sammon konsernijohtajana huhtikuussa 2010 aloittaneen Kari Stadihghin palkka nousi 92,5 prosenttia vuodesta 2009. Sampo maksoi hänelle palkkaa palkkiota ja etuuksia viime vuonna reilut 2,3 miljoonaa euroa.
Köyhyyttä ja eriarvoistumista tutkinut Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo varoittaa, että rikkauksien keskittyminen pienen piirin käsiin kyseenalaistaa ennen pitkää markkinatalouden oikeutuksen tavallisten ihmisten silmissä.  
Yritysjohtajille maksettujen jättipalkkioiden seurauksena syntyvä varallisuuden keskittyminen voimistuu entisestään ajan myötä, kun varallisuus periytyy seuraaville sukupolville.

3/23/2011

Taloussanomat: Kodinkoneet kestävät kaksi vuotta

Taloussanomien artikkelissa selvitetään kodin elektroniikan ja muun käyttötavaran oletettua kestoa, ja mitä oikeuksia Suomessa ja Euroopan Unionissa kuluttajansuoja tarjoaa kuluttajalle. Artikkelissa päädytään siihen lopputulokseen, että jääkaappien, televisioiden ja digiboksien oletetaan kestävän noin kaksi vuotta.
Kun pesukone ja kännykkä hajoavat kahden vuoden käytön jälkeen, niin onko se normaalia vai ovatko ne maanantaikappaleita? Kodinkoneet ja muu elektroniikka eivät monen mielestä kestä enää yhtä kauan kuin ennen. Onko ne tehty tarkoituksella hajoamaan nopeasti?
Kodin elektroniikan tuotantoa ohjaavat nykyisellään markkinatalouden kannustimet, joiden viesti on selvä: yrityksen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa omistajilleen voittoa. Yrityksen liikevoittoa voi lisätä tehostamalla tuotantoa, kuten esimerkiksi kehittämällä uusia nopeampia tai vähemmän resursseja vaativia tapoja tuottaa. Tuotannon kehittäminen on usein yhteiskunnalle hyödyllistä toimintaa, koska sen seurauksena tuotantoon vaadittuja työtunteja tai siihen tarvittavien luonnonvarojen määrää voidaan usein vähentää. Markkinoiden kannustimet ohjaavat kuitenkin yrityksiä tekemään myös yhteiskunnallisesti haitallisia ratkaisuja:
  1. Liikevoittoa voi lisätä myös ulkoistamalla tuotannon haitallisia ulkoisvaikutuksia, kuten ilmansaasteita, muiden maksettavaksi.
  2. Liikevoittoa voi lisätä luomalla keinotekoisesti enemmän kysyntää lyhentämällä tuotteiden elinikää.  
Kodin elektroniikan kestävyyttä on tutkittu vähän, mutta moni kuluttaja on huomannut, kuinka esimerkiksi uudet polkupyörät ja kodinkoneet kestävät murto-osan siitä käytöstä, mitä vastaavat laitteet ovat ennen kestäneet. Tuotteiden elinkaaren lyhentyminen aiheuttaa suuren mittakaavan tehottomuutta, koska ehtyviä luonnonvaroja ja tuotantoon vaadittavaa energiaa käytetään tuhlaavasti.

3/22/2011

Taloussanomat: Nordea nostaa eniten köyhien maksuja

Taloussanomat uutisoi Nordean palvelumaksujen korotuksista.
Nordea jakaa asiakkaansa yhä enemmän jyviin ja akanoihin. Pankin useimpiin palvelumaksuihin tulee jopa neljänneksen hinnankorotus kesäkuussa. Eniten hinnat nousevat niillä asiakkailla, joilla on vähiten rahaa ja pankin tuotteita käytössään. Heidän maksunsa ovat jo ennestään suurimmat.
Pankkien palvelumaksut ovat vain yksi esimerkki siitä, kuinka markkinamekanismit palkitsevat toistuvasti tuottavaa omaisuutta keränneitä vähävaraisten kustannuksella.

3/21/2011

Taloussosiologi: Suomi on luokkayhteiskunta

YLE uutisoi taloussosiologian professorin Pekka Räsäsen huomioista suomalaisen yhteiskunnan jakautumisesta.
Ero rikkaiden ja köyhien välillä näkyy yhä jyrkemmin varsinkin eläkeläisten elämässä. Myös muiden ryhmien väliset erot ovat kasvaneet, ja Suomi on yhä luokkayhteiskunta, sanoo taloussosiologian professori Pekka Räsänen.
Räsäsen mukaan eläkeläiset jakautuvat selvästi kahteen kastiin, mikä perustuu varallisuuden ja koulutuksen kasvaneisiin eroihin.

Taustalla vaikuttaa muun muassa vuonna 1993 toteutettu verouudistus, jonka seurauksena suomalaisen yhteiskunnan vaurain prosentti on rikastunut säännönmukaisesti ennennäkemätöntä vauhtia samalla, kun yhteiskunnan huono-osaisten taloudellinen asema on heikentynyt entisestään.


3/18/2011

Taloussanomat: Tuloerot tulevat kasvamaan jatkossakin

Taloussanomat kirjoittaa Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksesta, jossa Suunnittelija Pekka Ruotsalainen ennustaa, että sekä tuloerot että pienituloisten määrä kasvavat jatkossakin. Taloussanomien haastattelemat kansantaloustieteilijät lehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta ja vanhempi tutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ovat samoilla linjoilla.
Riihelä perustelee tulevaisuudenkuvaa parikymmentä vuotta kasvaneiden tuloerojen kasvun syillä. Jo ennestään hyvin ansainneiden tulot ovat kasvaneet eniten, mikä selittyy Riihelän mukaan etenkin pääomatulojen kasvulla. Sen taustalla on veropäätös:1980-luvun lopussa ansiotuloverotus eriytettiin pääomaverotuksesta. 
Pienituloisimman tulokymmenyksen reaalitulot ovat miltei polkeneet paikallaan, mutta suurituloisimman prosentin reaalitulot ovat kasvaneet huimasti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2007 ne olivat 2,4 kertaa niin suuret kuin 12 vuotta aiemmin.
Taloussanomien mukaan Pekka Ruotsalainen kirjoittaa raportissaan tuloerojen kasvun olevan markkinavoimien aiheuttama ilmiö.
Tanninen muistuttaa, että samaan aikaan, kun johtajien palkat kannustinpalkkioineen ovat kohonneet, työvoimaa on alettu käyttää yhä joustavammin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kaupoissa on paljon osa-aikaisia, joiden kokonaistulot jäävät niukoiksi.

Hän huomauttaa, että nykyisin yritysjohto ja eliittiin kuuluvat sopivat keskenään palkkatasonsa. Ongelmana on, että he sen enempää kuin poliittinen eliittikään eivät enää kohtaa muita kuin samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvia.
Riihelä kyseenalaistaa väittämän, jonka mukaan tuloerojen pitää kasvaa, jotta talous pysyisi elinvoimaisena. Hänen mukaansa mikään tutkimustulos ei yksiselitteisesti tue tätä näkemystä.
Vaikka talouskasvun kiihtyminen Riihelän mukaan todennäköisesti laajentaa tulojakaumaa jälleen, kyse ei ole mistään hallitsemattomasta ilmiöstä.

– Toisin kuin poliitikot usein väittävät, tämä ei ole vääjäämätön kehityskulku.

Riihelä korostaa, että tuloeroihin voidaan vaikuttaa. Hänen mukaansa verotus ja yhteiskunnan tuet ovat merkittäviä tekijoitä.
Markkinoiden säätelyn purkaminen ja verotuksen alentaminen on saattanut Suomessa alkuun kehityskulun, joka on aikaansaanut OECD-maiden kovimman tuloerojen kasvun. Samalla köyhyyden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Tuloerojen kasvun myötä Suomi jakautuu entistä voimakkaammin yhteiskuntaluokkiin, jotka eivät enää kohtaa toisiaan kuten Tanninenkin sanoo. Näin yhteiskuntaluokkien erkaantuminen on omiaan ruokkimaan tuloerojen kasvua, koska kuten Riiheläkin sanoo, tuloerojen kasvu ei ole luonnonlaki vaan ilmiö on riippuvainen harjoitetusta politiikasta.

3/17/2011

YLE: Huono työ rassaa yhtä paljon kuin työttömyys

YLE uutisoi australialaisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin työn ja työttömyyden vaikutuksia mielenterveyteen tutkimalla seitsemän vuoden ajan 7000 työikäisen työoloja ja mielenterveyttä.
Ennakko-oletustensa mukaisesti tutkijat havaitsivat hyvissä työpaikoissa työskentelevien mielenterveyden paremmaksi kuin huonommissa töissä olevien. Työolot myös ennustivat myöhempää mielenterveyttä.

Työttömien mielenterveys oli keskimäärin heikompi kuin hyvissä työpaikoissa työskentelevien, mutta samaa tasoa tai jopa parempi kuin huonoissa paikoissa työskentelevien. Laaduttomimmissa työpaikoissa jatkaneiden mielenterveys ajan myötä myös heikkeni enemmän kuin työttömien.

Työt luokiteltiin hyviksi ja huonoiksi sen mukaan, millaisiksi työntekijät kokivat mahdollisuutensa vaikuttaa työhönsä ja kuinka stressaavaa ja vaativaa työ heistä oli. Myös työsuhteen varmuus ja palkkaus huomioitiin.
Osallisuustaloudessa tasapainotettujen työkokonaisuuksien avulla pyritään siihen, ettei edellisen kaltaista työn monotonisuutta esiintyisi, eivätkä työtehtävien positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kasautuisi ainoastaan tietyille henkilöille. Yhteisön huonoiksi ja hyviksi arvottamat työtehtävät pyritään jakamaan mahdollisimman tasan kaikkien kesken. Lisäksi osallisuustalouden päätöksentekomekanismit varmistavat, että kaikilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, työolosuhteisiin sekä palkkaukseen.

3/16/2011

HS: Luomuviljely voisi tuplata sadon köyhissä maissa

Helsingin Sanomat uutisoi Olivier De Schutterin YK:n alaisuudessa toimittamasta raportista. Raportti kyseenalaistaa usein kuullun väittämän, jonka mukaan luonnonmukaiset viljelymenetelmät ovat kalliimpia ja tehottomampia kuin tehomaatalouden keinot. Päinvastoin, tuoreen raportin mukaan luomuviljelyyn siirtymällä ruoantuotanto voitaisiin monissa köyhemmissä maissa jopa kaksinkertaistaa.
YK:n mukaan köyhissä maissa menestyvät parhaiten pienet, luonnonmukaisia menetelmiä käyttävät maatilat, jotka viljelevät monipuolisesti erilaisia kasveja.

Yhteensä 57 maassa toteutetuissa ekoviljelyprojekteissa huomattiin, että sadot kasvoivat keskimäärin 80 prosenttia, kun viljelijät ryhtyivät käyttämään luonnonmukaisia keinoja maaperän muokkaamiseen ja tuholaisten torjuntaan.

Kun synteettisten väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä vähennettiin, maanviljelijöiden kulut laskivat, ympäristön saastuminen väheni ja maaperä sai toipua.
YK:n lehdistötiedotteen voi lukea täältä ja itse raportin täältä.

3/15/2011

YLE: Koulupudokkuus ruokkii rikollisuutta

YLE-Uutisten mukaan merkittävimmät tekijät nuorten aikuisten rikollisuuden taustalla ovat koulupudokkuus, työttömyys ja köyhyys. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Mikko Aaltosen mukaan edellä mainitut osatekijät löytyvät rikollisuuden selitykseksi usein tarjotun syrjäytymisen taustalta, ja näistä kolmesta merkittävin on koulupudokkuus.
- Koulutus erottelee parhaiten nuoria sen suhteen, syyllistyykö hän myöhemmin rikoksiin, jos koko sitä ryhmää, joka on suorittanut jonkun toisen tai kolmannen asteen koulutuksen, verrataan pelkän peruskoulun käyneisiin, siinä merkittäviä eroja rikoslajien läpi, että se ei rajoitu pelkästään omaisuusrikoksiin vaan myös ja esimerkiksi rattijuopumusrikoksiin

Nuoret aikuiset rikoksentekijät, joilla on pelkkä peruskoulupohja, tekevät yli puolet pahoinpitelyistä ja omaisuusrikoksista vielä suuremman osan.

- Ammattitaidottomalle tai kouluttamattomalle työvoimalle on paljon vähemmän kysyntää kuin aikaisemmin. Jos henkilö jää ilman koulutusta nykyisin, se on aivan eri tavalla ongelmallinen asia kuin vaikka 20-30 vuotta sitten, jolloin se oli vielä aivan normaalia. Ne joilla ei pätevyyksiä ole, ovat koko ajan heikommassa ja heikommassa asemassa.

3/14/2011

Taloussanomat: Köyhät jakautuvat kahteen kastiin

Taloussanomat kirjoittaa artikkelissaan suomalaisten köyhien jakautumisesta kahteen luokkaan. Heidän mukaansa esimerkiksi köyhiksi laskettujen opiskelijoiden tilanne on erilainen verrattuna pitkäaikaistyöttömiin, koska edellisten köyhyys on vain väliaikaista.
Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan huonoimmin menee sairailla ja eläkeläisillä, jotka eivät voi tehdä asemalleen mitään.

Pulassa ovat myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistyminen vaikeutuu entisestään työttömyyden pitkittyessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalaisen mukaan.
– Pelkän sosiaaliturvan varassa elävät ovat olleet häviäjiä, sillä niiden tasot ovat olleet pari vuosikymmentä käytännössä jäädytetyt
Karjalainen mainitsee kaksi suurinta syytä köyhyystilastojen rumentumiseen.
Ensimmäinen on se, että matalan koulutustason duunarityöpaikkoja ei enää ole. Se on lisännyt rakenteellista työttömyyttä.

Toinen on perusturva, joka on jäänyt yleisestä ansiokehityksestä jälkeen.

– Pitkäaikaistyöttömät ovat ilman muuta sellainen ryhmä, jolla menee huonosti. Ryhmä on taas kasvussa. Jos työttömyys pitkittyy todella moneksi vuodeksi, niin kyllä sieltä on todella vaikeaa päästä työmarkkinoille

– Meillä on iso rakenteellisen työttömyyden ongelma, siitä ei pääse mihinkään.
Suomessa vähiten ansaitsevien tulot kasvoivat vielä vuosina 1966–1990 vuosittain nopeammin kuin rikkaimpien tulot. 2000-luvulla tuloerot kasvoivat Suomessa nopeammin kuin yhdessäkään toisessa OECD-maassa ja samalla köyhien asema on huonontunut merkittävästi. Edellä kuvatun rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden ja siitä aiheutuvan köyhyyden ongelma koskettaa joidenkin arvioiden mukaan noin puolta työttömistä työnhakijoista eli 150 000 ihmistä.

3/11/2011

YLE: Lääketeollisuuden ja tutkijoiden kytkökset usein hämärän peitossa

YLE uutisoi lääkealan suuryritysten keinoista tutkimustulosten vääristämiseksi:
Lääketeollisuuden rahoittamat lääketutkimukset päätyvät usein firman kannalta suotuisiin tuloksiin. Tämän takia rahoituksesta ja tutkijoiden muista sidonnaisuuksista on mainittava tutkimuksissa. Uuden selvityksen perusteella nämä sidonnaisuudet kuitenkin sivuutetaan, kun lääketutkimuksista tehdään meta-analyysejä, monen tutkimuksen aineistot yhdistäviä katsaustutkimuksia.
Oikeus terveyteen ja valtiovallan velvollisuus sen toteutumisen varmistamiseen on kirjattu niin YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen kuin Suomen perustuslakiinkin. Markkinamekanismien kasvava eriarvoistava vaikutus terveydenhuoltoalalla vaikeuttaa luotettavien tutkimustulosten saamisen lisäksi näiden olennaisten sitoomuksien täyttämistä.

3/10/2011

Taloussanomat: "SAK tutki: Kansalaiset kiristäisivät hyvätuloisten verotusta"

Taloussanomat:
Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että verotuksen tulisi määräytyä nykyistä enemmän veronmaksukyvyn mukaan.
86% on enemmän kuin kokonaisäänestysprosentti yksissäkään eduskuntavaaleissa Suomen historiassa.

3/09/2011

Maailman suurimman rahoitusyhtiön toimitusjohtaja: Sijoittajat suosivat totalitaarisia hallituksia

Maailman johtaviin rahoituspalvelujen tarjoajiin kuuluvan BlackRock-yhtiön toimitusjohtaja Larry Fink kommentoi yhteiskuntajärjestyksiä markkinatalouden ja sijoittajien mieltymysten näkökulmasta viime viikolla. Finkin summaus on yksinkertainen:
Markets like totalitarian governments.
Finkin, jonka yrityksen piirissä on kaikkiaan 9 biljoonan dollarin arvosta omistuksia, arvion mukaan sijoittajat suosivat totalitaarisia hallintomuotoja. Sijoittajien mielipiteillä on huomattavaa valtaa, sillä jo muutamien suursijoittajien päätösten kautta tapahtuva markkinoiden liikehdintä voi vaikuttaa nykytaloudessa huomattavan kauaskantoisin tavoin ja laajimmillaan jopa miljardeihin ihmisiin.

Usein toistettu myytti on, että markkinatalous edistäisi demokratiaa "luontaisesti". Fink on eri mieltä, ja tämä yleinen mutta äärimmäisen yksinkertaistava näkemys tuntuisi olevan vähättelevä sitä työtä kohtaan, mitä ihmiset ja kansalaisliikkeet ovat historiassa tehneet yleisen äänioikeuden, fasismin kaatamisen, ydinaseiden vähentämisen tai tasa-arvoisemman perusturvan eteen.

Lisää aiheesta Susan Weberin ylläpitämässä, erinomaisessa "Naked capitalism" blogissa: "Guest Post: Head of World’s Largest Asset Manager Says “Markets Like Totalitarian Governments”"

3/08/2011

MT: Ihmiskauppa leviää maaseudulle Suomessakin

Maaseudun tulevaisuus uutisoi tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan suora ihmiskauppa lisääntyy Suomessa:
Suomen marja- ja puutarhatiloilla on töissä ihmisiä, jotka asuvat ahtaasti, tekevät pitkiä päiviä nälkäpalkalla ja ovat riippuvaisia työnantajistaan.
Tutkijat antavat kapean listauksen ihmiskaupan tuntomerkeistä, joka sopii moniin, mahdollisesti useimpiin, työsuhteisiin maailmassa.
Työnantaja käyttää hyväkseen työntekijän turvatonta asemaa. Turvaton tila voi johtua ulkomaalaisuudesta, nuoresta iästä, päihteistä tai sosiaalisesta asemasta.

Työntekijä on riippuvainen työnantajasta. Riippuvuus voi johtua veloista, sukulaisuudesta tai työsuhdeasunnosta.

Työnantaja johtaa työntekijää harhaan antamalla vääriä tietoja työsuhteesta.

Työnantaja maksaa palkkion turvattomia työntekijöitä kauppaavalle välittäjälle.

Myös palkkion vastaanottaminen on ihmiskauppaa.
Heikkenevän perusturvan ja kasvavan köyhyyden myötä kuvaus sopii myös kasvavaan määrään työsuhteita Suomessa.

3/07/2011

TE: Takana kevein verovuosi vuoden 1987 jälkeen

Talouselämä uutisoi kokonaisveron olleen viime vuonna keveimmillään sitten 1980-luvun lopun. Varallisuuden yhä epätasaisempi jakautuminen näkyy esimerkiksi verotulojen ja julkisten palvelujen rahoituksen suhteessa, ja sen kautta myös tasavertaisesti kaikille saatavilla olevien julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemisenä. Tämän vaikutukset tuntuvat vakavimmin kaikkein heikoimpien ja vähäosaisimpien kohdalla. Esimerkiksi köyhyysrajan alapuolella eläviä verotetaan (eri tavoin, kuten ruoan hinnassa tai tukia vähentämällä) osin - suhteellisesti tai suoraan - jo ankarammin kuin arvopaperikauppaa keskimäärin.

3/04/2011

Kuntaliiton pääekonomisti: Tuloveron progressiivisuus on romahtanut

Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila päätyy väitöskirjassaan siihen johtopäätökseen, että Suomen verotuksen progressiivisuus on romahtanut.
Turkkilan laskelmat osoittavat, että vuoden 2008 asteikon mukaan samoista reaalituloista määrättiin tuloveroa vain noin kolmasosa siitä, mitä vuoden 1988 asteikolla olisi määrätty. Ja kun valtion tulovero on ainoa progressiivinen vero, on progression osuus vähentynyt samalla merkittävästi.
[...] – Tuloveroasteikkojen merkittävästä keventämisestä huolimatta suuria tuloja ansaitsevien pyrkimys muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi ei ole vähentynyt, koska suuria pääomatuloja verotetaan keveämmin kuin suuria ansiotuloja, Turkkila sanoo.
Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on perustunut valtion vahvaan otteeseen markkinoista. Taustalla on ollut ajatus siitä, että markkinamekanismit eivät jaa taloustuotannon hedelmiä oikeudenmukaisesti, eivätkä markkinat ota lähes lainkaan huomioon esimerkiksi tuotannon negatiivisia ulkoisvaikutuksia ympäristöhaittojen muodossa. Näin ollen ympäristölainsäädäntö, vahvat tulonsiirrot, laaja julkinen palveluverkosto ja valtio turvallisena sekä osittain demokraattisessa valvonnassa toimivana työnantajana ovat kaikki olleet osa suomalaisen yhteiskunnan tukipilareita.

Viime aikoina on julkistettu lukuisia tutkimuksia, jotka ovat kertoneet 1980-luvulla tehtyjen talouspoliittisten päätösten tuhoisista seurauksista. Pääomaverotuksen progression poistamisen ja kokonaisveroasteen laskemisen sijaan viime vuosikymmeninä olisi pitänyt laajentaa julkisten palvelujen verkostoa, laman aikana valtion olisi pitänyt valtavien leikkauslistojen sijaan luoda lisää työpaikkoja aloille, jotka työllistävät suhteellisen hyvin (kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen) ja talouden päätöksentekoa olisi pitänyt uudistaa niin, että ihmiset pääsisivät vaikuttamaan työpaikoillaan erityisesti itseään koskeviin päätöksiin.

Tämän kaiken sijaan valtaosa Suomen talouden lisääntyneestä tehokkuudesta siirtyi suoraan rikkaimmalle väestönosalle.

3/03/2011

THL: Perusturva ei riitä edes minimikulutukseen

Helsingin sanomat uutisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä selvityksestä, jossa kartoitettiin ensimmäisen kerran perusturvan riittävyyttä Suomessa.
Useimpien perusturvan varassa elävien yksin asuvien käytettävissä olevat tulot asumismenojen jälkeen ovat jopa laskeneet. Pahimmillaan heillä on käytössään kohtuullisten asumismenojen jälkeen vain reilu viidennes keskipalkkaisen tuloista.
[...] Toissa vuonna noin 150 000 suomalaisen kotitalouden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista. Näiden talouksien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.
Selvityksen mukaan perusturva ei riitä edes minimikulutukseen, ja siitä huolimatta turva on jopa heikentynyt aiemmasta. Perusturvan varassa elävien määrä on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Selvitys lisää musertavaa todisteiden määrää taloudellisen epätasavertaisuuden hälyttävästä kasvusta Suomessa.

3/02/2011

HS: Yksityiset sairausvakuutukset yleistyvät pääkaupunkiseudulla

Helsingin sanomien mukaan yksityiset sairauskuluvakuutukset yleistyvät pääkaupunkiseudulla nopeaa vauhtia.
Yhä useammat vanhemmat ottavat lapselleen yksityisen sairauskuluvakuutuksen. Sitran mukaan pääkaupunkiseudulla jo 60 prosentilla alle 20-vuotiaista on yksityinen sairauskuluvakuutus.
Vakuutusyhtiöiden mukaan sekä lasten että aikuisten vakuutusten määrä kasvaa hyvää vauhtia. Ifin mukaan kasvu on keskimäärin seitsemän prosentin luokkaa vuodessa.
Kelan kehittämispäällikön Yrjö Mattilan mukaan puhdaspiirteinen julkinen terveydenhuolto on supistumassa.
Julkisen terveydenhuollon annetaan vähitellen näivettyä vähäisten resurssien takia, ja yksityiset terveydenhuoltoyritykset hoitavat lyhyissä jonoissaan halvat ja helpot sairastapaukset keräten valtavia voittoja – ja valtion tukemana.

Tämän kehityksen suurin epäkohta on, että ihmiset asetetaan eriarvoisiin lähtökohtiin niinkin perustavanlaatuisen ihmisoikeuden kuin terveydenhuollon suhteen.

3/01/2011

Tutkimus: 1990-luvulla rikkaimman prosentin tulot lisääntyivät räjähdysmäisesti

Kansan Uutiset uutisoi professori Matti Tuomalan, erikoistutkija Marja Riihelän ja erikoistutkija Risto Sullströmin tutkimuksesta, joka selvitti Suomen ylimmän tuloluokan viime vuosikymmenen tulokehitystä ja verotusta. Tutkimuksen tuloksista selviää vuonna 1993 toteutetun verouudistuksen todelliset seuraukset:
Vuosina 1990 – 2002 reaalitulot kasvoivat Suomessa keskimäärin 19 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samaan aikaan 44 prosenttia, mutta todellinen kehityksen kuva aukeaa vasta ensi viikolla julkaistavasta tutkimuksesta, jossa tarkastellaan erikseen myös suurituloisimman prosentin, noin 50 000 rikkaimman, tulokehitystä. Heidän reaalitulonsa kasvoivat 122 prosentilla.