1/18/2011

HS: Sianlihantuottajat mukaan mielikuvasotaan

Helsingin Sanomat uutisoi 23.12. sianlihan imagon huonontumisesta seuranneesta sianlihantuottajien imagokampanjasta. Uutisessa käsiteltiin ohimennen myös ruokatalojen suhtautumista eläinten hyvinvointiin.
"Noin kolmasosa kuluttajista sanoo, että vastuullisuudella on vaikutusta ostopäätökseen. Toinen kysymys on sitten, kuvastavatko vastaukset tutkimuksissa todellista käytöstä. Silti alan sisällä on ollut selvää, että meidän on pakko alkaa puhua eläinten hyvinvoinnista", Puisto [HK Ruokatalon brändijohtaja] sanoo.
Markkinat kannustavat kuluttajia valitsemaan halvan ruokatuotteen ja rankaisevat korkeammin hinnoin kuluttajia, jotka pyrkivät ottamaan ostospäätöksessään huomioon ympäristön hyvinvoinnin, tuotannon eettisyyden tai sosiaalisen hyvinvoinnin. Kuluttajien päätöksentekovalta jakautuu eriarvoisesti euro per ääni-periaatteella, minkä seurauksena useissa tapauksissa vain varakkaammilla on mahdollisuus ostaa kestävämmällä tavalla tuotettuja hyödykkeitä ja näin ollen tukea esimerkiksi tuotantoeläinten elinolosuhteiden parantamista.

"Vastuulliselta kuluttajalta" vaaditaan monesti myös erityistietoutta tuotannosta ja sen standardeista, kuten luomusta ja reilusta kaupasta, sekä valppautta tuottajien markkinoinnin kanssa, mikä entisestään vaikeuttaa "vastuullisen kuluttajan" asemaa.

HS 23.12.
Kutistunut kulutus sai sianlihan tuottajat mukaan mielikuvasotaan

Sianlihan imago on huono, suorastaan junttimainen.

Nämä ilmaukset olivat suuren sianlihan tuottajan, HK Ruokatalon, omien edustajien suusta, kun he esittelivät tiistaina Helsingissä uutuuden, jonka on tarkoitus mullistaa kuluttajien käsitykset sianlihan epäterveellisyydestä.

Uutuus on rypsiöljyllä terästetyllä rehulla ruokittu rypsiporsas, jossa kovan rasvan määrä on saatu tavalliseen sikaan verrattuna laskemaan 15 prosenttia, alle kolmasosaan sian kokonaisrasvasta. Rypsiporsaasta valmistettujen uutuustuotteiden pitäisi olla kaupoissa helmikuussa.

"Toivomme että sianlihan imago-ongelmat vähenevät", HK Ruokatalon ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen sanoi uutuustuotetta esitellessään.

Sianliha on ylivoimainen ykkönen suomalaisten lihansyönnissä. Vuonna 2009 suomalaiset söivät henkeä kohti lähes 74 kiloa lihaa, josta reilut 34 kiloa oli sianlihaa.

Suurin osa sianlihasta myydään kuitenkin makkaroissa ja leikkeleissä, ja sianlihan käyttö on laskussa. Vuonna 2008 neljä viidestä kotitaloudesta osti kuluttajapakattua tuoretta sianlihaa, viime vuonna enää 75 prosenttia.

Luvuista on jätetty pois jauheliha.

Viiden prosenttiyksikön pudotus voi kuulostaa pieneltä, mutta lihantuottajien näkökulmasta se on hälyttävä merkki, sillä suomalaiset ovat ruokakulutuksessaan konservatiivisia. Viime vuosina broilerinsuikaleet ja jauheliha ovat syöneet sianlihan asemia suomalaisten ruokapöydissä.

Sianlihan imagotaistelussa on toinenkin rintama, johon HK Ruokatalon tiedotustilaisuudessa viitattiin muutaman kerran ohimennen.

Viime vuoden lopulla Oikeutta Eläimille -järjestö toi julkisuuteen kuvamateriaalia, joka järjestön mukaan oli kuvattu kymmenillä suomalaisilla sikatiloilla ja kertoi eläinten olojen epäkohdista.

Vuoden takainen kohu ei kuitenkaan tuntunut sianlihan myynnissä, ja joulukinkut kävivät kaupaksi vanhaan tapaan.

"Suomalaiset kuluttajat ovat aika konservatiivisia. Negatiivisen julkisuuden vaikutukset ovat pitkäaikaisempia, eivät nopeasti näkyviä", lihajätti Atrian lihaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä arvioi.

Atria julkaisi keskiviikkona ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa, jossa puhutaan myös tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Perälä arvioi, että vain "hyvin pieni osa kuluttajista" ei hyväksy tuotantoeläinten nykyistä käyttöä.

Samaa mieltä on HK Ruokatalon brändijohtaja Anne Puisto.

"Noin kolmasosa kuluttajista sanoo, että vastuullisuudella on vaikutusta ostopäätökseen. Toinen kysymys on sitten, kuvastavatko vastaukset tutkimuksissa todellista käytöstä. Silti alan sisällä on ollut selvää, että meidän on pakko alkaa puhua eläinten hyvinvoinnista", Puisto sanoo.

Oikeutta eläimille -järjestön tiedottaja Anne Nieminen on samaa mieltä siitä, että kuluttajien puheiden ja tekojen välillä on ristiriita.

"Teoriassa olisi kiva, jos jotain oikeasti eettistä (lihaa) olisi tarjolla. Mutta kun sitä ei ole, kasvisruokaan siirtyminen on liian iso kynnys", Nieminen sanoo.

Nieminen uskoo, että suhtautuminen tehotuotettuun lihaan on sukupolvikysymys.

"Vanhemmat ovat konservatiivisia. Vaikka he ajattelisivat, että eläinten kohtelu on kauheaa, tottumusten muuttaminen on vaikeaa."