12/21/2011

Talvitauko

Parecon Finlandin blogi siirtyy reiluksi viikoksi talvitauolle. Otamme nyös mielellämme vastaan linkkejä ja kommentteja toiminnastamme kuluneen vuoden aikana - nyt on hyvä aika esimerkiksi lukea alkuvuodesta kirjoitettua koontia järjestömme toiminnasta, jolloin jäsenemme Tuomas Salonen kirjoitti aiheesta englanniksi kansaiväliselle ZNet-sivustolle.

Lue: Tuomas Salonen - Campaigning for Participatory Economics in Finland

Kommentit, palautteet ja yhteistyöideat otetaan mielellään vastaan osoitteessa antti.jauhiainen@parecon.fi

Parecon Finlandin toiminta jatkuu uusin julkaisuin ja keskustelutilaisuuksin sekä myös erilaisin uusin tavoin ensi vuonna, kaikesta tästä lisää tietoa ensi vuonna blogissamme ja kotisivuillamme.

12/20/2011

TE: Itsemurhien määrä on noussut Kreikassa ennätyslukemiin talouskriisin myötä

Talouselämä referoi The Guardian lehden artikkelin synkkiä uutisia maailmanpankin ja EU:n sanelemien ankarien leikkaustoimien kohteena pitkään olleesta Kreikasta:
Raskailla säästötoimilla ja tiukalla taloustilanteella on järkyttäviä vaikutuksia Krekan väestöön. Maan terveysviranomaisten tilastot kertovat tammi-toukokuun aikana tehtyjen itsemurhien määrän kasvaneen 40 prosenttia viime vuoden vastaavalta ajanjaksolta.

Kreikan itsemurhien määrä suhteessa väestön kokoon oli Euroopan alhaisin ennen kolme vuotta sitten alkanutta talouskriisiä. Tuolloin 2,8 henkilöä 100 000 päätyi itsemurhaan. Nyt luku on lähes kaksinkertaistunut ja noussut maanosan suurimmaksi. Myös itsemurhayritysten määrä on lisääntynyt.
Taloustieteen professori Robin Hahnel varoitti ankaran leikkauspolitiikan seurauksista kesällä Parecon Finlandin tekemässä haastattelussa. Kreikan räjähdysmäisesti kasvavat itsemurhaluvut ovat yksi synkkä esimerkki tavoista, joilla julkisen sektorin kurittaminen ja yksilöiden perusturvan murentaminen vaikuttavat yhteiskunnassa.

Lue lisää: Robin Hahnel - Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu

12/19/2011

YLE: Joulu on vaikeaa aikaa köyhissä lapsiperheissä

YLE:
Pienituloisissa perheissä lähestyvä joulu tietää vaikeita aikoja. Kymmenissätuhansissa suomalaiskodeissa ei ole varaa jouluruokiin tai -lahjoihin ilman ulkopuolista tukea. Köyhyysrajan alapuolella elää 130 000 lasta.
Ainakin yli sadan tuhannen lapsen kärsimys kuristavassa köyhyydessä on todellisuutta myös Suomessa, jossa köyhyys on viime vuosina kasvanut ja tuloerot nousseet. Lasten köyhyys heikentää moninaisin tavoin heidän tulevia mahdollisuuksiaan toteuttaa itseään ja osallistua yhteiskuntaan. Samalla se kauaskantoisine seurauksineen sotii selkeästi useimpien arvostamaa lähtökohtien tasa-arvoisuutta vastaan.

Lue myös:

Historioitsija Howard Zinn palkitsemisesta
STT: Lapsiköyhyys kolminkertaistunut
HS: Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla
Tutkimus: Köyhyys voi tukahduttaa lapsen geneettisen potentiaalin
YLE: Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva

12/16/2011

LMD: OWS:llä merkittävä vaikutus julkisen keskustelun sisältöihin

Le Monde Diplomatique:
No headlines announced it. No TV pundits called it. But on the evening of November 8th, Occupy Wall Street, the populist uprising built on economic justice and corruption-free politics that’s spread like a lit match hitting a trail of gasoline, notched its first major political victory (...) in Ohio, when voters repealed Republican governor John Kasich’s law to slash bargaining rights for 350,000 public workers and gut what remained of organized labor’s political power.

This spring and summer (...) in Washington, the conversation, such as it was, concerned debt, deficit, and austerity. The discussion wasn’t about whether to slash spending, only about how much and how soon. A National Journal analysis in May found that the number of news articles in major newspapers mentioning "deficit" was climbing, while mentions of "unemployment" had plummeted. In the last week of July, the liberal blog ThinkProgress tallied 7,583 mentions of the word "debt" on MSNBC, CNN, and Fox News alone. "Unemployment"? A measly 427.

What a game-changing few months it’s been. Occupy Wall Street has inspired 750 events around the world (...) In so doing, the protests have wrestled the national discussion on the economy away from austerity and toward gaping income inequality (the 99% versus 1% theme), outsized executive compensation, and the plain buying and selling of American politicians by lobbyists and campaign donors.

Mentions of the phrase "income inequality" in print publications, web stories, and broadcast transcripts spiked from 91 times a week in early September to nearly 500 in late October, according to the website Politico — an increase of nearly 450%. In the second week of October, according to ThinkProgress, the words most uttered on MSNBC, CNN, and Fox News were "jobs" (2,738), "Wall Street" (2,387), and "Occupy" (1,278). (References to "debt" tumbled to 398.)

The way Occupy Wall Street, with next to no direct access to the mainstream media, commandeered the national political narrative represents something of a stunning triumph.
OWS:n kaltaisen liikkeen merkitys ja saavutukset ovat verrattavissa esimerkiksi ympäristöliikkeen saavutuksiin. Jatkuva ja väsymätön työ sekä kampanjointi on johtanut siihen, että ilmastonmuutoksen sekä ympäristön- ja eläintensuojelun kaltaiset kysymykset ovat ainakin pintapuolisesti esillä julkisessa keskustelussa. Ekologisesta ajattelusta on tullut arkipäivää monilla yhteiskunnan osa-alueilla sekä useiden ihmisten toimintaa ja ajattelua ohjaava perustavanlaatuinen arvo. Vaikka yhteiskuntamme ei edelleenkään ole ekologisesti kestävällä perustalla, on tämä silti tarvittava alku ja pohjustus. Jotta johonkin tavoitteeseen voidaan joskus päästä, on ensin laajamittaisesti tiedostettava sen olemassaolo ja tarpeellisuus, ennen kuin sitä kohti voitaisiin edes pyrkiä.

Samoin myös talouden alueella. OWS on onnistunut kääntämään julkisen keskustelun päälaelleen pois leikkauksista, budjettivajeista ja säästökuureista. Sen sijaan keskusteluun ovat nousseet työpaikat sekä varallisuuden ja vallan räikeän epätasa-arvoinen jakautuminen. Ja he ovat onnistuneet tässä vaikka - kuten artikkelissakin sanotaan - heillä ei ole konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia valtavirran uutisten sisältöihin. Mitä sen sijaan niillä tahoilla ja eturyhmillä nimenomaan on, joita keskustelu velkaantumisesta ja julkisen kulutuksen leikkaamisesta palvelee. Tämä ei todellakaan ole mikään mitätön saavutus, mikä tulisi pitää mielessä aina kun liikettä kritisoidaan sen vaikutusmahdollisuuksista tai tavoitteiden ja vaatimusten epämääräisyydestä.

12/15/2011

Taloussanomat: Tuloerot kasvavat kehittyneissä maissa

Taloussanomat:
Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on laajenemassa kaikkein kehittyneimmissä teollisuusmaissa, selviää yhteistyö- ja kehitysjärjestö OECD:n raportista. Tuloerojen kasvu on OECD:n mukaan seurausta siitä, että koulutetut työntekijät, ylin johto sekä pankkiirit hyötyvät eniten globaaleista työmarkkinoista.

Väestön rikkaimman kymmenyksen keskimääräinen tulo on nyt noin yhdeksän kertaa enemmän kuin köyhimmän kymmenyksen. Kuilu on kasvanut noin kymmenen prosenttia 1980-luvun puolesta välistä asti.

– Yhteiskuntasopimus on purkautumassa monissa maissa. Tämä tutkimus kumoaa olettamukset, että talouskasvun hedelmät automaattisesti valuvat heikompiosaisille ja että epätasa-arvoisuus edistää sosiaalista liikkuvuutta, sanoo OECD:n pääsihteeri Angel Gurria tiedotteessa.
Lisää aiheesta:

Maailma.net: Miksi tuotanto siirtyy halvan työvoiman maihin?
Wilkinson: Kuinka taloudellinen epätasa-arvoisuus vahingoittaa yhteiskuntia
YLE: Tuloerot ovat kääntyneet taas nousuun Suomessa

12/14/2011

Maailma.net: Yritysten veronkierto riistää kehitysmailta miljardeja

Maailma.net kirjoittaa eurooppalaisen velka- ja kehitysverkoston (Eurodad) yritysten "verosuunnittelua" käsittelevästä raportista.
Ylikansallisten yritysten veronkierto on pääsyy siihen, että kehitysmaat pysyvät riippuvaisina ulkopuolisesta avusta. Verotuloja menetetään vuosittain satoja miljardeja euroja. "Arvioidaan, että kehitysmaista katoaa vuosittain yli 750 miljardia euroa ja yli puolet siitä liittyy kansainvälisten yritysten toimintaan", raportin laadintaan osallistunut Marta Ruiz kertoo.

Eurodadin mukaan ylikansalliset yritykset siirtävät voittojaan maasta toiseen konsernin sisäisen siirtohinnoittelun avulla. "Tuotteita myydään toisessa maassa toimivalle tytäryhtiölle paljon markkinahintaa halvemmalla. Näin alkuperämaan voitot näyttävät mahdollisimman pieniltä", Ruiz selittää.
(...) Eurooppa tuo huomattavan osan banaaneistaan Englannin kanaalissa sijaitsevalta Jerseyn saarelta. Todellisuudessa banaanilaivat seilaavat Afrikasta tai Karibialta kohteisiinsa, mutta paperilla hedelmät käyvät veroparatiiseissa, joissa ne myydään edelleen tytäryhtiöille. Selvityksen mukaan jokaisesta Euroopan banaanikaupassa ansaitusta eurosta ilmoitetaan vain yksi sentti verotettavaksi voitoksi tuotantomaassa.
(...) Ongelma on maailmanlaajuinen, mutta kehitysmailta se estää kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen.
Teivo Teivainen kirjoitti Helsingin Sanomissa viime elokuussa kuinka
OECD:n uusimpien arvioiden mukaan jopa yli puolet maailmankaupasta käydään kansainvälisten konsernien eri maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden välillä. Siirtohinnoittelulla suuryritysten strategisen suunnittelun konttorit pyrkivät ohjaamaan voitot sinne, missä se on niille verotuksellisesti hyödyllisintä. Tällöin on vapaiden markkinoiden sijaan aiheellista puhua kapitalistisesta suunnitelmataloudesta.
Markkinointi & Mainonta -lehti taas, kirjottaessaan elokuussa Googlen veronkierrosta Suomessa, oli sitä mieltä, että
Verokikkailun ansiosta on jäänyt keräämättä kymmenien miljardien dollarien verot valtioihin, joilla olisi ollut verotuloille huutava tarve. Ja voitot jäävät yhtiöihin, joiden omistajina on maailman rikkaimpia miehiä.

12/13/2011

HS: Valtion ostaman työterveyshuollon hinta noussut rajusti

Helsingin Sanomat:
Valtion ostaman työterveyshuollon hinta on noussut rajusti usean vuoden ajan. Valtiokonttorin mukaan sen ostaman työterveyshuollon hinta kasvoi viime vuonna 13,9 prosenttia. (...) Vuonna 2005 hinta oli 325 euroa ja 2010 jo 523 euroa per potilas. Valtio osti viime vuonna ulkoistettua työterveyshuoltoa 86 000 ihmiselle.

Valtio ostaa työterveyshuoltoa yrityksiltä, jotka ovat olleet alunperin supisuomalaisia, mutta ovat nyt ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa. Esimerkiksi suomalaiset eläkeyhtiöt omistivat aiemmin Suomessa toimivia hoiva- ja lääkäriyhtiöitä, mutta niiden omistus ja valta on valunut ulkomaille.
YLE uutisoi viime tammikuussa, kuinka kansainväliset sijoittajat tahkoavat rahaa Suomen terveydenhoidossa.
Suomessa yksityinen ei aina ole aidosti yksitystä. Veronmaksajat tukevat terveysbisnestä: arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa ja Kela korvaa lääkärikuluja. Yritykset ja kunnat ulkoistavat työterveydenhuoltoaan.

(...) Terveyspalveluihin kannattaa sijoittaa. Sairaudet eivät tästä maasta häviä ja väki harmaantuu. Tuotot ovat hyviä. Tilastokeskus arvioi, että terveyspalvelujen kate on 20 prosenttia tuotoista. Se on huomattavasti enemmän kuin palvelualoilla yleensä.
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Mehiläinen maksoi viime vuonna 40 miljoonan euron voitoistaan veroja Suomeen ainoastaan 340 000 euroa - eli alle prosentin.

12/12/2011

KU: Parecon rikkoo talouskeskustelun rajoja

Toimittaja Elias Krohn haastatteli Kansan Uutisten viikkolehteen Parecon Finlandin Antti Jauhiaista ja Joona-Hermanni Mäkistä järjestön toiminnasta ja osallisuustalouden esimerkistä.

Lisäksi lehdessä arvioitiin Parecon Finlandin artikkelisarjan ensimmäinen julkaisu, taloustieteen professori Robin Hahnelin artikkeli "Perusteet markkinoita vastaan":
Taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel perustelee artikkelissaan Perusteet markkinoita vastaan, miksi yhteiskuntaa ei tulisi rakentaa markkinoiden ehdoilla. [...] Hahnel repii kappaleiksi teoriat markkinajärjestelmän tehokkuudesta yhteiskunnan kannalta, kilpailun toimivuudesta ja markkinoiden tasapainohakuisuudesta.

Vaihtoehtoja Hahnel on esitellyt toisaalla. Tässä hän toteaa, että autoritäärisen suunnittelutalouden romahtaminen ei merkitse sitä, että myös demokraattinen suunnittelu olisi huono ajatus.
Mäkisen ja Jauhiaisen haastattelusta on julkaistu Kansan Uutisten sivuilla lyhennetty versio, ja se on luettavissa Parecon Finlandin blogissa kokonaisuudessaan. Koko aukeaman painettu versio artikkelista on alunperin julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 9. joulukuuta.

12/09/2011

Maailma.net: Miksi tuotanto siirtyy halvan työvoiman maihin?

Timo Mielonen, Maailma.net: 
Alhaisten työvoimakustannusten lisäksi tuotantoa siirretään halvan työvoiman maihin yrityksille tarjottujen etujen vuoksi. Muun muassa Kiina ja Intia ovat perustaneet niin kutsuttuja vapaatuotantoalueita, jota tarjoavat verohelpotusten ohella yrityksille joustoa maiden kansallisesta työlainsäädännöstä, sekä rajoituksia tai jopa täyskieltoja ammattiyhdistysliikkeen toiminnalle. 
Esimerkiksi Intian erityistalousalueilla toimivat yritykset pääsevät nauttimaan muun muassa täydellisestä verovapaudesta viiden ensimmäisen vuoden aikana sekä myyntiin ja liikevaihtoon perustuvien verojen ja tullimaksujen alennuksista. Nokian ja sen komponenttivalmistajien tehtaat Chennaissa toimivat eritystalousalueella.
[…] Globaalia työntekijöiden ja yritysten välistä epäsuhtaa vahvistaa se, että tavanomaisesti lainsäädäntö turvaa yritysten, mutta ei työntekijöiden asemaa. Työntekijöiden asemaa vahvistavan lainsäädännön toimeenpano on osoittautunut vaikeaksi. 
[…] Yrityksille suotuisan toimintaympäristön luomisen taustalla on kilpailu ulkomaisista investoinneista. Toisaalta kehitysmaat kamppailevat investoinneista toistensa kanssa ja toisaalta alueellisesti keskenään investoijien sijoittumisesta. Usein suurimman potin kuitenkin korjaavat investoiva yritys ja sen omistajat. 
Asteittain "vapautetun" kansainvälisen kaupan tuomat edut, taloustermein tuottavuuslisät, ovat jakautuneet erittäin epätasaisesti. Kansainvälinen kauppa on hyödyttänyt pääasiassa kehittyneitä maita, ja kaupan eduista vain pieni osa on jäänyt kehittyville maille. Seuraava yksinkertaistettu esimerkki kuvaa yhtä tärkeää syytä sille, miksi nykyisenkaltainen kansainvälinen kauppa suosii rikkaampia maita.

Pohjoiset kehittyneet maat ovat erikoistuneet koneiden ja välineiden tuotantoon, koska niiden valmistuksessa heillä on suhteellinen etu. Kehittyvät etelän maat ovat puolestaan erikoistuneet raaka-aineiden tuotantoon, jossa heillä on suhteellinen etu. Tämän erikoistumisen on oletettu johtavan tehokkuuslisään myös kehittyvissä maissa, mutta koska koneita on hyvin vähän tarjolla suhteessa työvoiman saatavuuteen, etelän tuottajat joutuvat kilpailemaan keskenään harvoista koneista ja tämä aiheuttaa kaupan ehtojen kääntymisen heidän etuaan vastaan.

Myös työntekijöiden järjestäytyminen vaikuttaa kaupan ehtoihin. Kehittyneissä maissa ammattiyhdistysliikkeet ovat perinteisesti olleet vahvempia kuin kehittyvissä maissa, ja esimerkiksi maailmanlaajuisten taloustaantumien aikana tämä tarkoittaa sitä, että kehittyvien maiden palkkataso laskee nopeammin, mikä puolestaan johtaa heikompiin kauppaehtoihin kehittyvien maiden kannalta.

On tärkeää huomata, että nykyiset kehittyneet taloudet ovat poikkeuksetta kehittäneet sisämarkkinansa ja teollisuutensa "vapaan" kansainvälisen kaupan ulkopuolella. Esimerkiksi Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Japani ovat pyrkineet koko 1900-luvun ajan suojelemaan tärkeitä teollisuudenalojaan voimakkaalla protektionismilla, kuten korkeilla tulleilla tuontitavaroille. Kehittyville maille tarjotut lainapaketit ovat sisältäneet voimakkaita rakenneuudistusohjelmia, jotka ovat sitoneet köyhemmät maat tiukemmin "vapaan" kansainvälisen kaupan ehtoihin. Kuten Mielosen artikkelissa todetaan, kansainvälisen kaupan "vapauttamisen" yksi keskeinen osa, eli tuotannon siirtäminen halvan työvoiman maihin, on hyödyttänyt erityisesti vauraissa maissa perustettuja suuryrityksiä ja niiden omistajia. Samalla taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut rikkaiden ja köyhien maiden välillä sekä rikkaiden ja köyhien maiden sisällä.

Kansainvälisen kaupan ongelmista ja mahdollisista lyhyellä aikavälillä toteutettavista korjaustoimenpiteistä voi lukea lisää muun muassa Robin Hahnelin teoksesta Poliittisen taloustieteen aakkoset. Tarkemmat tiedot löytyvät sivustomme Kirjat-osiosta.

12/08/2011

Tutkimus: Muiden rahallinen auttaminen tekee onnelliseksi

Taloussanomat:
Sosiaalipsykologi ja professori Elizabeth Dunn ja psykologi ja apulaisprofessori Michael Norton tutkivat reilun 600 amerikkalaisen onnen tuntemuksia rahankäytön yhteydessä. 
Ihmiset jotka käyttivät rahaa lahjojen ostamiseen toisille ja lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen olivat onnellisempia.
Ihmisen toimintaa tutkivat tieteenalat ovat viime aikoina laajentaneet ymmärrystä ihmisen toiminnan motiiveista. Oikeudenmukaisuuden ja reiluuden tajua on havaittu jo 15 kuukauden ikäisillä lapsilla.  Harvard Business Reviewssä tänä vuonna julkaistu artikkeli The Unselfish Gene kokosi viimeaikaisen evoluutiobiologian, psykologian, sosiologian, valtiotieteiden ja kauppatieteiden tutkimustuloksia ja päätyi siihen johtopäätökseen, että yleisesti toistettu käsitys ihmisestä oman materiaalisen edun ajajana on vähintäänkin harhaanjohtava.

Ihmisluontoa koskevaa akateemista keskustelua tärkeämpää on kuitenkin tarkastella, minkälaiseen toimintaan ihmisiä kannustetaan, sillä myös ympäristöllä on suuri merkitys ihmistoiminnan ohjaamisessa. Ahneuden ja kilpailun taloudessa instituutiot, kuten työmarkkinat ja yrityksen päätöksenteon hierarkiat, vaikuttavat luonnollisesti ihmisten toimintaan ja ajatteluun.

Osallisuustalouden visiossa kannustinjärjestelmät on pyritty rakentamaan niin, että ihmiset voivat edistää omaa etuaan vain auttamalla yhteistä etua – muun muassa tekemällä enemmän raskaiksi tai epämiellyttäväksi koettuja töitä. Ottamatta kantaa siihen, millainen "ihmisluonto" kokonaisuudessaan on, on järkevää kannustaa ihmisiä toisten huomioon ottamiseen, moniarvoisuuteen ja ahkeruuteen.

12/07/2011

Tutkimus: Huipputyöpaikat periytyvät

Business Insider:
While it's common for people to find employment through family and friends, there's a direct correlation between a father's income and the likelihood his son will work for the same employer, according to a report last year in the Journal of Labor Economics.
Uutinen viittaa Miles Corakin ja Patrizio Pirainon tutkimukseen, jonka mukaan Kanadassa erityisesti varakkaimpien perheiden lapset päätyvät töihin "isänsä firmaan".

Taloustieteen professori Corak kirjoittaa:
All parents want to help their children in whatever way they can. But top earners can do it more than others, and with more consequence: virtually guaranteeing, if not a lifetime of high earnings, at least a great start in life.
Aiemmin on ymmärretty, kuinka perintöjärjestelmä asettaa tulevan sukupolven voimakkaan eriarvoisiin lähtökohtiin talouden kilpajuoksuun lähdettäessä, sillä runsaan varallisuuden turvin esimerkiksi opiskeluun keskittyminen on helpompaa. Runsas varallisuus on myös työtä kevyempi tapa ansaita, sillä esimerkiksi sijoitustoiminnan verotus on Suomessa helppo kiertää. Pääomaverotus, jota ei onnistuta kiertämään, on työn verotusta kevyempää, eikä pääomatulojen verossa ole 1990-luvun verouudistuksen jälkeen ollut progressiota.

Pääomaverotuksen progression poistamisen ja kokonaisveroasteen laskemisen sijaan viime vuosikymmeninä olisi pitänyt laajentaa julkisten palvelujen verkostoa, lamojen aikana valtion olisi pitänyt valtavien leikkauslistojen sijaan luoda lisää työpaikkoja aloille, jotka työllistävät hyvin (kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen). Talouden päätöksentekoa olisi pitänyt myös uudistaa niin, että ihmiset pääsisivät vaikuttamaan työpaikoillaan erityisesti itseään koskeviin päätöksiin.

Corakin ja Pirainon tutkimus osoittaa, kuinka myös työpaikat perityvät erityisesti huippurikkaiden kohdalla ja näin ollen taloudellinen eriarvoisuus oletettavasti lisääntyy entisestään.

12/06/2011

Infografiikka Suomen rikkaimmista

Jens Finnäsin luoma infografiikka "The 100 richest people in Finland?" kuvaa, kuinka sadan rikkaimman suomalaisen joukosta yhdeksänkymmentäviisi (95) tienasi suurimman osan pääomatuloina. Tämä tarkoittaa, että suurimmalla osalla Suomen huippurikkaista on eri tuloryhmien vertailussa erittäin alhainen tulovero – keskimäärin 28 prosenttia.

Lisää aiheesta:

Kuntaliiton pääekonomisti: Tuloveron progressiivisuus on romahtanut

Tutkimus: Verotuksen korkeampi progressiivisuus lisää ihmisten hyvinvointia

M&M: Näin Google kiertää verot Suomessa

12/05/2011

YLE: Köyhä maksaa lainoistaan ja laskuistaan kovimman hinnan

YLE:
Pikavippi on nykyään köyhän ainoa keino saada lainaa. Pienituloiset maksavat lainastaan kovinta korkoa. Pankit eivät tarjoa vaihtoehtoja. Kuluttajavirasto ja oikeusministeriö vaativat muutosta: sosiaalisia luottoja koko maahan.
Uutisessa kuvataan, kuinka pikavippiyritysten poikkeuksellisen tuottoisa toiminta perustuu pienituloisten vähäisten vaihtoehtojen hyväksikäyttöön – tämän seurauksena pienituloiset maksavat lainoistaan suurimpia korkoja. Myös pankit ovat asettaneet asiakkaansa eriarvoiseen asemaan: maksuhäiriöiset maksavat enemmän laskuistaan, koska he eivät saa verkkopankkitunnuksia.

Lisää aiheesta:

Aamulehti: Pikavippiyritykset tekevät valtavia voittoja

12/02/2011

HS: Köyhimpien elinaika ei lisäänny

HS:
Kaikkein pienituloisimmat ovat jo pudonneet niiden suomalaisten joukosta, joilla odotettavissa olevat elinvuodet lisääntyvät.

Kuilu ylimmän ja alimman tuloryhmän välillä elinajanodotteessa on tuoreen tutkimuksen mukaan revähtänyt parissa vuosikymmenessä 35-vuotiailla miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen.

[...] Tuloerot vaikuttavat kuolleisuuserojen kasvuun vahvemmin kuin esimerkiksi koulutuserot tai ammattiryhmien väliset erot.
Lisää aiheesta:

Turun Sanomat: Rikkaiden ja köyhien väliset kuolleisuuserot Suomessa jyrkemmät kuin muissa Länsi-Euroopan maissa

YLE: Rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa länsimaiden jyrkimpiä

Tutkimus: Köyhyys voi tukahduttaa lapsen geneettisen potentiaalin

TS: Tuloerojen kasvu jakaa Suomen kahtia

12/01/2011

Parecon Finlandin tilaisuuksia joulukuussa

Parecon Finlandin järjestämä keskustelutilaisuuksien sarja pääkaupunkiseudun kirjastoissa jatkuu myös joulukuussa. Syksyn aikana useissa kirjastoissa järjestetyissä "Talouden myytit ja harhakäsitykset" -keskustelutilaisuuksissa on esitelty markkinatalouden keskeisiä ongelmakohtia, sekä osallisuustalousvision tarjoamia mahdollisuuksia.

Kysymme, miltä demokraattisten ihanteiden mukainen vaihtoehto kapitalismille ja keskusjohtoiselle suunnitelmataloudelle voisi näyttää? Mitkä piirteet markkinataloudessa aiheuttavat kriisejä ja epävakautta? Ovatko markkinat niin tehokkaita kuin väitetään? Lisäävätkö ne vapautta ja demokratiaa, ja miten markkinoiden "näkymätön käsi" toimii? Miten kuvailemamme rakenteelliset seikat näkyvät talouden nykyisessä epävakaudessa, ympäristötuhoissa ja ihmisten arkielämässä? Aikaa on varattu jokaisen tilaisuuden yhteydessä myös runsaasti yleisökysymyksille ja -keskustelulle.

Joulukuussa keskustelutilaisuuksia järjestetään vielä kahdesti, Kallion ja Jakomäen kirjastoissa:

Kallion kirjasto ti 13.12. klo 18
Jakomäen kirjasto ma 19.12. klo 17

Tervetuloa keskustelemaan!

Ajantasaista tietoa tilaisuuksistamme on myös kotisivuillamme.

11/30/2011

Taloustieteilijöiden julkilausuma Occupy Wall Street-liikkeestä



Sadat taloustieteilijät Yhdysvalloissa ovat tukeneet uudella julkilausumalla Occupy Wall Street-kansanliikkeen tavoitteita vapaammasta yhteiskunnasta. Julkilausumasta:
We support the efforts of the Occupy Wall Street movement across the country and across the globe to liberate the economy from the short-term greed of the rich and powerful one percent.
Monet taloustieteilijät ovat jo aiemmin kommentoineet Yhdysvalloissa nousseen kansanliikkeen työn tärkeyttä Yhdysvaltojen varallisuuden keskittymisen torjumiseksi ja sen ohessa kansalaisten heikkenevän omaehtoisuuden parantamiseksi.

Tämä koottu julkilausuma on merkittävä, sillä se nostaa esiin useiden taloustieteilijöiden turhautumisen alan yksinapaiseen keskusteluun koskien julkista taloutta sekä talouden suhdetta päätösvaltaan ja demokratiaan, josta toistuvasti kirjoitamme Parecon Finlandin blogissa. Samalla se on positiivinen esimerkki vastaavalle toiminnalle tulevaisuudessa. Julkilausumaa taustoittava video ohessa, sekä julkilausuma kokonaisuudessaan alempana.

11/29/2011

Aamulehti: Pikavippiyritykset tekevät valtavia voittoja

Aamulehti uutisoi pieniä, korkeakorkoisia luottoja tarjoavien pikavippiyritysten valtavista voitoista:
Suurimman alan yhtiön eli Tact Groupin liikevoittoprosentti oli peräti 72,3 eli liikevaihdosta lähes kolmeneljäsosaa oli puhdasta voittoa.

Tact Group eli entinen Vipster sai aikaa lähes 11 miljoonan euron liikevaihdon ja liikevoittoa komeat lähes 8 miljoonaa euroa. Ferratum Finland keräsi puolestaan 10,5 miljoonan euron liikevaihdolla 4 miljoonan euron voitot puolentoista vuoden tilikaudella.
Yritysten toimintaa on aiemmin kommentoinut inhimillisten seurausten osalta myös diakonia ja yhteiskuntatyö -yksikön johtaja Heikki Hiilamo:
"Kauppa- ja teollisuusministeriön tuore tutkimus kertoo, että pikavippejä käyttävät kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat kansalaiset. Lainsäätäjien pitäisi asettua ennen muita näiden ihmisten puolelle. Pientenkin summien lainaamiseen on laadittava reilut, kohtuulliset ja oikeudenmukaiset pelisäännöt", totesi Hiilamo.
Karjalainen-lehti on myös äskettäin uutisoinut samojen yritysten tavoista kiertää korkojen ilmoittamista ja asiakkaiden totuudenmukaista informoimista koskevaa lakia:
Lehden tekemän selvityksen mukaan jopa puolet pikavippifirmoista johtaa asiakasta harhaan ilmoittamalla lainan todellisen vuosikoron pienemmäksi kuin se on oikeasti.

Esimerkiksi kahdeksi viikoksi otetun sadan euron lainan vuosikoroksi saatettiin ilmoittaa vain 300 prosenttia, kun lainan kulut olivat noin 20 euroa. Todellisuudessa kulut ovat huomattavasti suuremmat.
Esimerkit ovat yksittäisiä, mutta esimerkiksi lainsäädännön kiertäminen ja piittaamattomuus kaupankäynnin vaikutuksista ihmisiin ovat piirteitä, jotka ovat jäljitettävissä myös rakenteellisiin seikkoihin. Näitä ovat esimerkiksi markkinatalouden taipumus kannustaa voitontavoitteluun kaikin mahdollisin, myös yhteiskunnallisesti haitallisin, keinoin, sekä diakonia ja yhteiskuntatyö -yksikön johtajan kommentissa esiintuleva kaupankäynnin seurausten näkymättömyys.

Korjaavien ratkaisujen, kuten juuri lainsäädännön, kehittäminen auttaa tähän talouden tehokkuutta heikentävään ongelmaan välillisesti, mutta oleellista on tarkastella myös sitä, voiko taloudessa itsessään olla rakenteita jotka kannustavat tällaiseen haitalliseen toimintaan, ja sitten miettiä miten näitä voitaisiin muuttaa.

Lue lisää: Robin Hahnel - Perusteet markkinoita vastaan

11/28/2011

Richard Wilkinson: Kuinka taloudellinen epätasa-arvoisuus vahingoittaa yhteiskuntia



Lähtökohtien eriarvoisuus on useimpien mielestä ei-toivottava piirre yhteiskunnassa, ja vastaavasti yhteiskunnan tasa-arvoisuus on toistuvasti toivottavana nähty piirre. Nämä yleisesti jaetut käsitykset saavat oheisessa Richard Wilkinsonin luennossa perustavanlaatuista tutkimusdataa tuekseen.

Käydessään läpi nykyisten markkinatalouksien ongelmia suhteessa tasa-arvoisuuteen Wilkinson osoittaa miten runsaslukuisin tavoin epätasa-arvoisuus rapauttaa kaikkia yhteiskunnan osa-alueita terveydenhuollosta yleiseen turvattomuuteen ja luottamuksen puutteeseen.

Onkin oleellista tunnistaa elementtejä, jotka kasvattavat eriarvoisuutta. Näitä ovat esimerkiksi terveyspalvelujen ja koulutuksen jakaminen varallisuuden mukaan, valtavat erot eläkkeiden kaltaisissa tuki- ja palkitsemisjärjestelmissä tai tuottavan omaisuuden perimisellä mahdollistettavat valtavat erot varallisuudessa.

Richard Wilkinsonin luennossa Yhdysvallat nousee kaikkein varoittavimmaksi esimerkiksi markkinayhteiskunnasta, jossa markkinatalouden taipumusta epätasa-arvoisuuden kasvattamiseen sekä vallan ja varallisuuden keskittämiseen ei ole kyetty torjumaan yhteiskunnallisin järjestelyin edes välttävästi, vakavin seurauksin. Myös Suomessa tasa-arvoisia peruspalveluja on purettu kiivaalla tahdilla. Samalla tuloerot ovat kasvaneet Suomessa jatkuvasti, jopa OECD-maiden nopeinta vauhia.

11/25/2011

IMF: Islanti teki oikein antaessaan pankkien ja sijoittajien kärsiä

Kepa:
Islanti hoiti kriisiään toisin kuin perinteiset opit olisivat velvoittaneet: hyvinvointi säilytettiin ja sitä jopa vahvistettiin. Talous lähti nousuun, vaikka kaikki valtavirran talousopit sanoivat, että sen olisi pitänyt lähteä laskuun.

Islanti teki oikein, kun se päätti vuonna 2008 antaa kriisipankkien kaatua eikä suostunut sosialisoimaan niiden tappioita. Vahvasti elvyttävä talouspolitiikka oli oikea ratkaisu, samoin kuin pääomaliikkeiden vahva kontrolli.

Näin totesi kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Islannin edustaja Franek Rozwadowski konferenssissa, jonka IMF järjesti 27. lokakuuta Reykjavikissa yhdessä maan hallituksen kanssa.
IMF:n perinteinen resepti - nk. rakennesopeutusohjelma - on sisältänyt normaalisti vaatimuksen julkisen kulutuksen leikkaamisesta, verotuksen nostamisesta, keskuspankkien rahahanojen kiristämisestä sekä kansainvälisen kaupan ja sijoituksien rajoitusten höllentämisestä.

Rakennesopeutusohjelma yleensä vain pahentaa kriisin aiheuttamaa taantumaa, koska julkisen kulutuksen leikkaaminen sekä verotuksen nostaminen vähentää kokonaiskysynnän määrää ja täten vähentää tuotantoa ja työllisyyttä. Rahahanojen kiristäminen nostaa korkoja ja ajaa täten heikoilla olevia kotimaisia yrityksiä konkurssiin, vähentää kotimaisten sijoitusten kysyntää ja täten vähentää entisestään kokonaiskysyntää, työllisyyttä ja tuotantoa.

Ohjelmien tarkoitus ei olekaan kohentaa kansalaisten taloudellista asemaa vaan varmistaa valtion velanmaksukyky ulkomaisille velkojille. Tavoitteena on muuntaa valtiot velanmaksukoneiksi, joiden tappiolliset budjetit käännetään pikaisesti voitollisiksi, joilla kansainvälinen velka sitten maksetaan takaisin.

Aiheesta lisää: Robin Hahnel - Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu

11/24/2011

Talouselämä: Korkea älykkyys antaa suuren etulyöntiaseman kilpailussa menestyksestä

Talouselämä:
Professori David Z. Hambrick ja Elizabeth J. Meinz kirjoittavat, että todellisuudessa raa'an työn merkitystä on ylikorostettu ja että korkea älykkyys antaa suuren etulyöntiaseman ihmisille kilpailussa menestyksestä.

He kirjoittavat Vanderbiltin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa (...) selvisi, että 0,1 prosenttiin älykkäimmistä kuuluvat ihmiset menestyivät myöhemmin elämässään jopa kolmesta viisi kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka kuuluivat vain 0,9 prosenttiin älykkäimmistä.
New York Times:
A high level of intellectual ability gives you an enormous real-world advantage. In our own recent research, we have discovered that “working memory capacity,” a core component of intellectual ability, predicts success in a wide variety of complex activities.

It would be nice if intellectual ability and the capacities that underlie it were important for success only up to a point. In fact, it would be nice if they weren’t important at all, because research shows that those factors are highly stable across an individual’s life span.
Kannustavan, motivoivan ja reilun palkkauksen tulisi perustua tekijöihin, joihin ihminen voi itse vaikuttaa. Yhden ihmisen tekemän työn tuottavuutta on äärimmäisen vaikea mitata tarkasti, koska onnistuminen ja tehokas työ on niin monen tekijän summa. Kuitenkin, jos yllä mainittujen tutkijoiden esittämät väittämät väitteet pitävät paikkaansa, perustuu ihmisten tuottavuus voimakkaasti älylliseen kyvykkyyteen.

Älykkyys on tekijä, johon ihminen ei juurikaan voi vaikuttaa. Se perustuu vahvasti sattumaan, mitä tulee niin perimään kuin kasvuympäristöönkin. Toisissa tutkimuksissa on havaittu, että köyhyyden aiheuttama stressi vaikuttaa negatiivisesti niiden aivojen alueiden kehitykseen, jotka ovat vastuussa nimenomaan muistista ja oppimisesta. Talouselämän ja New York Timesin siteeraamat tutkijat sanovat älyllisten kykyjen myös pysyvän samanlaisina pitkin yksilön elämän, joten vaikuttaisi olevan vähän mitä ihminen voi niiden eteen tehdä. Täten palkittaessa ihmisiä tuottavuuden perusteella ei palkitseminen ole kannustavaa eikä reilua, koska se asettaa ihmiset eri viivalle eikä perustu tekijöihin, joihin ihminen voi halutessaan vaikuttaa.

11/23/2011

Kauppalehti: "Ensin pitää luopua pelolla johtamisesta"

Kauppalehti:
S-ryhmän ex-pääjohtaja Arto Hiltunen vaatii vanhojen johtamismallien romuttamista Suomessa. (...) Hiltusen mukaan hyvän johtamisen tiellä ovat vieläkin monet feodaaliyhteiskunnan arvot: valtaapitävien voima ja heikkojen sortaminen. Ensimmäiseksi pitäisi tehdä päätös luopua pelolla johtamisesta.

(...) Tulevaisuuden sankarijohtaja on Hiltusen mukaan  johtaja, joka saa yrityksensä ihmiset ponnistelemaan yhdessä samaan suuntaan.  Ilman hyvää johtamista ei synny hyvää osaamistakaan. (...) Jos johtaja haluaa saada ihmiset ohjautumaan yrityksessä johtajan tahdon mukaiseen suuntaan, siihen tarvitaan muita välineitä kuin jalkaväen ohjesääntö.
Johtamiseen vaikuttaa muukin kuin feodaaliyhteiskunnasta periytyvät arvot. Jo pelkkä kielenkäyttö paljastaa selkeästi ajattelun taustalla vaikuttavan ideologian, joka juontaa juurensa kauempaa kuin feodaaliyhteiskunnasta periytyviin yhteiskunnan valta- ja omistussuhteisiin. Ajatus johtamisesta kuvastaa työn organisoimista tavalla, jossa omistava vähemmistö viime kädessä määrää mitä työtä tehdään, missä, milloin ja kenen ehdoilla sitä tehdään ja kuinka sen hedelmät jaetaan. Tällöin kuvaan astuu kysymys kuinka taivutella työtätekevä väestö tekemään työnsä mahdollisimman tehokkaasti.

Esimerkiksi omavaraistalouteen perustuvassa viljely-, metsästys- tai keräily-yhteiskunnassa olisi täysin absurdia puhua johtamisesta samaan tyyliin, kuin siitä yhteiskunnassamme puhutaan. Kun resursseja - viljelymaata sekä metsästys ja keräilyalueita - ei siinä merkityksessä kun me sanan ymmärrämme omista kukaan, niiden käyttöoikeuden määrää usein yhteiset sopimukset tai perinteisen elämäntyylin tai esi-isien sanelema järjestys. Tämänkaltaisessa yhteisössä työtä ei myöskään tarvitse mennä erikseen tekemään paikkaan, jota kutsutaan työpaikaksi, vaan se on saumaton osa ihmisen koko elämää, persoonaa ja roolia sekä perheensä että koko yhteisönsä jäsenenä.

Kun työn organisoimisen, työtehtävien, eri roolien sekä työstä saatavien hedelmien jaon määrittää perhe-, sukulais- ja ystävyyssuhteet sekä perinteiseen elämänmuotoon ja kulttuuriin perustuva yhteisön elämän ylläpitoon tähtäävä toiminta, ajatus "johtamisesta" on lähestulkoon merkityksetön kysymys. Kun metsästys tai viljely tähtää välittömästi perheen ja yhteisön hyvinvointiin, kun ne ovat ihmisille tapoja toteuttaa itseään ja kun menestyksekkäät metsästäjät tai viljelijät nauttivat suurta arvostusta yhteisönsä piirissä, on täysin käsittämätön ajatus, että tarvittaisiin johtajia saamaan heidät tekemään "työnsä" hyvin.

Näin myös osallisuustalous perustuu ajatukseen, "jonka mukaan esimiehiä ei tarvita, sillä työtiimi pystyy jaettua johtajuutta käyttämällä johtamaan itse itseään". Työpaikkoja, tehtaita, viljelysmaata tai muita hyödynnettäviä luonnonvaroja ei erikseen omistaisi kukaan, vaan yhteisö neuvottelisi osallistuvassa suunnittelussa niiden käytöstä yhdessä. Tasapainotettujen työkokonaisuuksien periaatteen mukaisesti työnsä jakavat työpaikat sopisivat demokraattisesti itse työn tekemisestä ja jakaisivat sen hedelmät ahkeruuteen perustuvan palkkauksen mukaisesti. Työpaikat olisivat vastuussa työn toteuttamisesta sekä ensisijaisesti itselleen että toiseksi muulle yhteisölle pyrkimällä pitämään lupauksensa hyödyntää heidän käyttöönsä luovetut resurssit mahdollisimman tehokkaasti, osallistuvassa suunnittelussa itse esittämällään tavalla.

11/22/2011

Talouselämä: Itsekkyyden myytti murtuu

Talouselämä kirjoittaa oman edun ajamista koskevien myyttien oleevan murtumassa. Esimerkkeinä esiin nostetaan internet-tietosanakirja Wikipedia, käyttäjien tuottamiin ravintola-arvioihin perustuva Yelp sekä samalla idealla toimiva matkailuopas TripAdvisor, joiden toimintatapa on
...täysin käsittämätön liiketoimintamalli maailmassa, jossa uskotaan omaa etua ajavaan rationaalisuuteen. (...) Näiden organisaatioiden toimintatapa lyö korvalle olettamusta, jonka mukaan ihmiset ovat itsekkäitä olioita. Näemme kaikkialla ympärillämme ihmisten toimivan yhteistyössä ja tekevän oikeita asioita. Samalla kun monilla aloilla on omaksuttu yhteistyöjärjestelmiä, sosiaali- ja käyttäytymistieteiden tutkijat ovat alkaneet uudestaan kiinnostua yhteistyön mekaniikasta. Monen tutkijan työ on avannut silmämme näkemään useilla tiedonaloilla osoituksia siitä, että ihmiset ovat tosiasiassa yhteistyöhenkisempiä ja epäitsekkäämpiä kuin otaksuimme.

Porkkanoilla ja kepeillä ei enää pystytä tuloksellisesti motivoimaan ihmisiä. Tarvitsemme sitoutumiseen ja yhteiseen tavoitteeseen nojaavia järjestelmiä. Useimmat organisaatiot pärjäisivät paremmin auttamalla meitä panemaan peliin ja hyväksymään yhteistoimintahenkiset ja epäitsekkäät tunteemme kuin otaksumalla meidän toimivan pelkästään oman etumme ajamiseksi.
Perustaen useilla ihmistieteiden aloilla saatuihin ihmisten yhteistötutkimusten tuloksiin Talouselämän artikkelissa nostetaan esiin
...muutamia vipuja, jotka saattavat motivoida ihmiset puhaltamaan yhteiseen hiileen sen sijaan että he ajaisivat omia etujaan ryhmän kustannuksella. (...)

EMPATIA JA SOLIDAARISUUS. Mitä enemmän empatiaa ja solidaarisuutta tunnemme toisia kohtaan, sitä todennäköisemmin otamme huomioon heidän etunsa. Vastaavasti ryhmään kohdistuva solidaarisuus tekee meidät alttiimmiksi uhraamaan oman etumme yhteisen edun vuoksi. (...)

OIKEUDENMUKAISUUS JA MORAALISUUS. Ihmiset haluavat yleensä itselleen oikeudenmukaisen osuuden yhteistyön tuottamista eduista. Markkinatalousyhteiskunnissa tehtyjen kokeiden perusteella näyttää siltä, että useimmat pyrkivät noudattamaan tasajaon normia, ellei ole erityistä syytä poiketa siitä. (...) Jos jotkut pelaajat poikkeavat liikaa normista, toiset rankaisevat heitä, vaikka näin tekemällä kärsisivät itsekin menetyksiä.

PALKINNOT JA RANGAISTUKSET. Yhteistyön edistämiseksi on ratkaisevan tärkeää luoda järjestelmiä, jotka vetoavat osallistujien luontaisiin motivaatiotekijöihin eli siihen, mitä he sisimmässään haluavat tehdä – ei siis järjestelmiä, jotka perustuvat ihmisten valvontaan ja palkitsemiseen tai rankaisemiseen sen mukaan, miten he käyttäytyvät. (...) Rahalliset kannusteet ja aineelliset palkinnot voivat syrjäyttää luontaisen motivaation tehdä yhteistyötä tai käyttäytyä empaattisesti.
Talouselämän artikkeli käsittelee yhteistöperiaatteiden mukaisesti organisoitua työtä omistavan ja koordinaattoriluokan näkökulmasta - oman edun ajamista koskevien myyttien murtaminen on tärkeää,  "jotta pystyisimme määrittelemään uusien kilpailijoiden aiheuttamat liiketoimintariskit". Työn organisoiminen yhteistyöperiaatteiden mukaisesti saattaa johtaa parempiin kilpailuasemiin - mikä tarkoittaa suurempia voittoja omistajille - joten se on kannatettavaa.

Kuitenkin artikkelin esittämät tekijät näkyvät selkeästi myös osallisuustalouden keskeisissä arvoissa sekä instituutioissa. Sen kehittelyn taustalla vaikuttaakin sekä sitoutuminen aidosti demokraattisen, tasavertaisen ja solidaarisen yhteiskunnan ihanteeseen että Talouselämän artikkelin kanssa samankaltaisiin tutkimuksiin perustuva näkemys ihmisten organisoitumisesta, yhteistyöstä ja perimmäisistä motivaatioista.

11/21/2011

HS: Terveyskeskusmaksujen poistamisen "hyödyt haittoja suuremmat"

Helsingin sanomat:
Terveyskeskusmaksun poisto ei ajaisi kuntia taloudellisiin vaikeuksiin eikä ruuhkauttaisi terveyskeskuksia. Näin arvioivat HS:n haastattelemat terveysalan asiantuntijat. Keskeisiä perusteluita maksuttomuuteen on kaksi: pienituloisten kynnys hakeutua hoitoon madaltuisi, ja väestön terveyserot kapenisivat.

"Hyödyt olisivat ilman muuta haittoja suuremmat", sanoo Helsingin terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila.

Maksu otettiin tauon jälkeen käyttöön vuonna 1993. Kysymys oli rahasta: elettiin laman jälkeistä alkaa, ja julkinen talous oli kuralla. Nyt maksua peritään kaikissa kunnissa. (...) Saadut tuotot ovat kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne riitä maksun perusteeksi, sanoo esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markku Pekurinen.

"Maksujen keräämisen kustannukset ovat hyvin lähellä maksuista saatavaa tuottoa", Pekurinen sanoo viitaten esimerkiksi perinnästä ja kirjanpidosta aiheutuviin kustannuksiin.

Helsingissä terveyskeskusmaksuilla saadaan kerättyä vuosittain noin neljä miljoonaa. Siitä noin 1,3 miljoonaa euroa kuluu maksujen perimiseen. Maksujen poisto jättäisi siis alle kolmen miljoonan euron loven kaupungin kukkaroon. Runsaan neljän miljardin euron budjetissa kyse on pikkurahasta.
Aikaisemmin olemme blogissamme nostaneet esiin kuinka Suomessa terveyserot rikkaiden ja köyhien välilla ovat korkeammat kuin muissa Länsi-Euroopan maissa, ja että rikkain väestönosa elää Suomessa 12 vuotta pidempään kuin köyhin. Yksi syy terveyseroihin on myös lääkärissäkäymisen tiheys. Monelle yksi merkittävä este useammin lääkärissä käymiselle on nimenomaan terveyskeskusmaksut.

11/18/2011

TS: Väitöskirja suosittelee tasavertaista päätöksentekoa työpaikalla

Taloussanomat:
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tarkastetaan ensi viikon perjantaina 25.11. väitöskirja, jonka mukaan esimiehiä ei tarvita, sillä työtiimi pystyy jaettua johtajuutta käyttämällä johtamaan itse itseään.

Väitöskirja osoittaa, että johtamisen voi siirtää esimiehiltä tiimin itse tehtäväksi ja jakaa jopa koko tiimin kesken. Tällöin tiimi valtuutetaan huolehtimaan omasta johtamisestaan.
Olemme myös aikaisemmin käsitelleet työpaikkojen erilaisia ongelmia sekä esimerkiksi työmotivaatiota koskevaa tutkimustietoa havainnollistavasti. Taloussanomien uutisoiman väitöskirjan havainnot tukevat osaltaan osallisuustalouden esittelemää ajatusta tasapainotetuista työkokonaisuuksista.

Tasapainotetut työkokonaisuudet ja osallisuustalouden esimerkki katsovat kuitenkin työpaikkaa laajasti ihmisten omaehtoisuuden, tasavertaisuuden ja myös tehokkuuden näkökulmasta. Pyrkimyksenä on antaa yleisluontoisia vastauksia kysymykseen siitä, millaisin järjestelyin työpaikka voisi toimia tavalla, joka takaisi kaikkien osallisuuden ja yhteisen, demokraattisten ideaalien mukaisen päätöksenteon.

11/17/2011

YLE: Asunnottomien tilanne kurjistui Helsingissä

YLE:
Uutta asunnottomuutta syntyy pelottavaa tahtia, sanovat helsinkiläisten asunnottomien parissa työskentelevät. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta huolimatta jonot pienasuntoihin, solutukiasuntoihin ja tukikoteihin ovat pisimmät yli kymmeneen vuoteen.
Lue myös:

YLE: Vuokrat nousevat rytinällä pääkaupunkiseudulla
YLE: Viidennes helsinkiläisistä elää köyhyysrajan alapuolella
HS: Leipäjonot kasvavat joka puolella Suomea
Taloussanomat: Jo 20 000 taloutta elää ilman tuloja

Näiden vakavien ongelmien taustalla on lukuisia syitä. Muutamia perustavia, taloustieteellisiä seikkoja jotka osaltaan vaikuttavat tähän, käsitellään myös Parecon Finlandin ensimmäistä kertaa suomeksi julkaisemassa Robin Hahnelin tekstissä "Perusteet markkinoita vastaan".

11/16/2011

Parecon Finlandin julkaisu: Perusteet markkinoita vastaan

Parecon Finlandin käännösartikkelien julkaisusarjan aloittaa taloustieteen professori Robin Hahnelin artikkeli Perusteet markkinoita vastaan. Julkaisussa esitetään teoreettisia perusteluja sille, miksi markkinat kohdentavat resursseja tehottomasti, miksi markkinat kannustavat taloustoimijoita yhteiskunnalle haitalliseen toimintaan ja miksi markkinoilla valta sekä tuotannosta koituvat hyödyt jakautuvat epäoikeudenmukaisesti.

Julkaisu on ladattavissa PDF-muodossa sivuiltamme.

Lue myös julkaisun lehdistötiedote: "Perusteet markkinoita vastaan – Parecon Finland avaa julkaisullaan keskustelua talouskriisin juurista"

11/15/2011

George Monbiot: The 1% are the very best destroyers of wealth the world has ever seen

Kolumnisti ja kirjailija George Monbiot The Guardianissa:
If wealth was the inevitable result of hard work and enterprise, every woman in Africa would be a millionaire. [...]

The findings of the psychologist Daniel Kahneman, winner of a Nobel economics prize, are devastating to the beliefs that financial high-fliers entertain about themselves. He discovered that their apparent success is a cognitive illusion. For example, he studied the results achieved by 25 wealth advisers across eight years. He found that the consistency of their performance was zero. "The results resembled what you would expect from a dice-rolling contest, not a game of skill." Those who received the biggest bonuses had simply got lucky. [...]

Between 1947 and 1979, productivity in the US rose by 119%, while the income of the bottom fifth of the population rose by 122%. But from 1979 to 2009, productivity rose by 80%, while the income of the bottom fifth fell by 4%. In roughly the same period, the income of the top 1% rose by 270%.

In the UK, the money earned by the poorest tenth fell by 12% between 1999 and 2009, while the money made by the richest 10th rose by 37%.
Monbiot'n havainnot palkitsemisen vinoumista ovat samansuuntaisia kuin esimerkiksi historioitsija Howard Zinnin, ja tukevat palkitsemista ja kannustavuutta koskevaa tutkimustietoa. Monbiot'n esimerkit varallisuuden keskittymisestä ovat merkillepantavia, ja köyhyyden lisääntyminen ja varallisuuden keskittyminen on valitettavaa todellisuutta myös Suomessa.

11/14/2011

Taloussanomat: "Ihmisarvo mitataan vain työn tuottamalla voitolla"

Taloussanomat uutisoi Helsingissä jo lähes kuukauden jatkuneesta, Yhdysvaltojen mielenosoittajia tukevasta ja Suomen talouden ja demokratian epäkohtia muuttamaan kutsuvasta Occupy Helsinki-liikkeestä.
Pieni Occupy Helsinki -liike vastustaa nykyisiä globaaleja politiikan ja talouden rakenteita. [...]

Helsingissä Sanomatalon ja Musiikkitalon välimaastoon Kansalaistorille on rakentunut mielenosoittajien leiri Occupy Wall Street -liikkeen hengessä.[...]

– Tiedostamme, että vallitsevat rakenteet vievät meitä kohti maailmanlaajuista yhteiskunnallista, taloudellista, poliittista ja ekologista katastrofia, kerrotaan Torikokouksen uudessa manifestissa.

Torikokous-liikkeen mukaan tämä katastrofi on maailma, jossa työllä ei tule toimeen, jossa ihmiset eivät pääse vaikuttamaan asioihinsa, jossa rikkaimmatkin maat kaatuvat velkaan ja jossa ihmisarvo mitataan vain työn tuottamalla voitolla.
Parecon Finland vieraili luennoimassa Helsingissä sijaitsevassa leirissä osallisuustalouden esimerkistä 1.11., ja Yhdysvaltojen valtausliikkeestä olemme kirjoittaneet aiemminkin.

Työ demokraattisemman talouden ja yhteiskunnan puolesta vaatii kaikkien moninaista osallisuutta, ja Suomessa torikokous-liike on ajanut viime aikoina tätä tavoitetta poikkeuksellisen avoimella ja osallistavalla tavalla - suosittelemme lämpimästi esimerkiksi Helsingin leirissä vierailua ja mielenosoittajien ajatuksiin ja toimintaan tutustumista.

11/11/2011

YLE: Nykyinen ilmastonmuutos on poikkeuksellinen


YLE:
Lundin yliopisto geologi Svante Björck on koonnut yhteen maapallon ilmaston vaihteluista kootut tiedot jääkauden jälkeiseltä ajalta. Tutkimus ulottui siis noin 20 000 vuoden ajalle. 
Björck totesi, että aina, kun toisella pallonpuoliskolla ilmasto on lämmennyt, toisella puoliskolla se on viilentynyt tai pysynyt samana. Tällä hetkellä ilmasto lämpenee kaikkialla. 
[…] Björk toteaakin, että geologisessa mielessä ilmaston nykyinen lämpeneminen on ainoalaatuinen tapahtuma. Ulkopuolinen seikka, joka nyt vaikuttaa ilmastoon globaalisti, on ihmisten toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen määrän nopea kasvu.

11/10/2011

Paul Krugman: Here Comes The Sun

Paul Krugman, New York Times:

This has already led to rapid growth in solar installations, but even more change may be just around the corner. If the downward trend continues — and if anything it seems to be accelerating — we’re just a few years from the point at which electricity from solar panels becomes cheaper than electricity generated by burning coal. 
And if we priced coal-fired power right, taking into account the huge health and other costs it imposes, it’s likely that we would already have passed that tipping point.
Taloustieteen nobelisti Paul Krugman kirjoittaa kolumnissaan, kuinka aurinkoenergian hinnat alkavat vihdoin lähestyä hiilivoiman hintoja, ja tämä mahdollistaa aurinkoenergian laajemman käyttöönoton. Krugman arvioi myös, että jos hiilivoiman todelliset kustannukset, kuten merkittävät terveyshaitat ja ympäristöhaitat, olisi huomioitu energiahinnoissa, tämä muutos olisi jo kenties tapahtunut. Aurinkoenergian yleistyminen voi Krugmanin mukaan kohdata vielä poliittisia esteitä, jolla hän oletettavasti viittaa suurten energiayhtiöiden lobbausvaltaan.

Aurinkoenergian yleistymisen mahdollisuuksista on esitetty eriasteisia spekulaatioita. Taloustieteilijä Robin Hahnel spekuloi Green Economics –kirjan johdannossa, mitä olisi tapahtunut, jos hiilelle olisi asetettu oikea hinta noin 250 vuotta sitten. On ymmärrettävää, ettei kukaan käsittänyt aikanaan, kuinka fossiiliset polttoaineet tulisivat horjuttamaan hiilen kiertokulun tasapainoa ja kuinka kasvihuonekaasujen laajenevat keskittymät ilmakehässä uhkaisivat aiheuttaa kataklysmisiä muutoksia maapallon ilmastossa. Jälkiviisaana voidaan kuitenkin todeta, että hiilipäästöille olisi pitänyt asettaa verot jo, kun markkinasysteemit ottivat ensimmäisiä askeliaan.

Hahnel kirjoittaa, että kun hiili- ja aurinkoenergian teknologian kehitystä vertaillaan historiallisesti, huomataan, että aurinkoenergian keksinnöt eivät olleet suuresti hiilivoimaa jäljessä. Suuret hiiliesiintymät löydettiin Yhdysvalloissa 1750-luvulla ja vasta sata vuotta myöhemmin hiilikaivosten toiminta oli merkittävällä tasolla. Vasta kun hiili oli halpaa ja sitä oli helposti saatavilla rautateiden avulla, Thomas Edisonin keksimät hiilikäyttöiset sähkövoimalat alkoivat ensimmäistä kertaa luoda sähköä kotitalouksille – tämä tapahtui vuonna 1882. Hahnel esittää vertailtavaksi toisen aikajanan. Vuonna 1816 Robert Stirling rakensi aurinkovoimalla toimivan sähkölämmityslaitteen, jota Kelvin käytti luentotiloissaan. Vuoteen 1860 mennessä August Mouchet ja Abel Pifre olivat kehittäneet aurinkokäyttöisiä moottoreita lukuisiin käyttötarkoituksiin, ja vuonna 1883 Charles Fritts rakensi ensimmäisen todellisen aurinkokennon.

Jo tämä lyhyt ja pinnallinen katsaus kahden energiatuotannon muodon kehityksen historiaan antaa ymmärtää, että hiilen ylivoima ei ollut teknologisesti välttämätöntä. Jos hiilivoiman tuotannon hinnat olisivat vastanneet lähellekään todellisia kustannuksia tai jos samanaikaisesti oltaisiin kehitetty ja pidetty yllä useita eri energiantuotannon vaihtoehtoja ja näin ollen vältetty riippuvuus yhdestä ainoasta ratkaisusta, energiatuotanto olisi voitu järjestää nykyään hyvinkin eri tavalla. Vuonna 2007 hiilivoimalla tuotettiin 48,5 prosenttia Yhdysvaltain sähköntuotannosta ja aurinkoenergialla vain 0,015 prosenttia.


11/09/2011

YLE: Vuokrat nousevat rytinällä pääkaupunkiseudulla

YLE:
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat jatkavat hurjaa nousuaan eteenkin Vantaalla. Myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vuokrataso on kohonnut muuta maata ripeämmin. 
[…] Vantaalaisesta 50 neliön vuokra-asunnosta joutuu nyt maksamaan keskimäärin 630 euroa. Espoossa ja Kauniaisissa samankokoisen asunnon saa vuokrattua hieman yli 700 eurolla. Helsingissä 50 neliön asunnon keskimääräinen vuokra on 770 euroa. Kehyskunnissa samankokoisesta vuokra-asunnosta joutuu maksamaan 570 euroa.
Vuonna 1995 purettiin vuokrasäännöstely, jolla pyrittiin pitämään vuokra-asuntojen helposti kuumenevia hintoja maltillisina. Säännöstelyn tavoitteena oli huolehtia siitä, että pienituloisten asuinmenot pysyisivät jossain määrin kohtuullisella tasolla. Vuoden 1995 jälkeen vuokrat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla 60 prosenttia – samalla, kun muut hinnat ovat nousseet noin 14 prosenttia. Helsingissä 70 000 joutuu hakemaan toimeentulotukea kyetäkseen maksamaan vuokransa.


11/08/2011

HS: Talvivaaran jätteet muuttivat järviveden merivedeksi

Helsingin sanomat:
Talvivaaran kaivoksen jätevesien mukana on kulkeutunut lähivesistöihin niin paljon natriumsulfaattia, että läheisen Salmisen erämaajärven vesi on muuttunut suolaiseksi merivedeksi. Sulfaatti on kuluttanut myös veden happipitoisuutta ja tuonut hajuhaittoja.
Sekä kaivosyhtiö Talvivaara että sen asiakkaat ovat hyötyneet ympäristöhaittojen ulkoistamisesta. Mitä enemmän yritys voi maksattaa tuotannon haittoja ja kustannuksia muilla, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on kasvattaa liikevoittoaan. Kaivosyhtiön asiakkaat nauttivat alhaisista hinnoista, koska osa mineraalien ja metallien tuotannon todellisista kustannuksista on pystytty jättämään kaupankäynnin ulkopuolelle. Jo yksinkertaiset kustannus- ja hyötylaskelmat voivat osoittaa yrityksille, että vaikka ympäristön turmelemisesta jäätäisiin kiinni, mahdollisesti maksettavat sakot jäävät yleensä kerättyä hyötyä selvästi alhaisemmiksi. Markkinalogiikan mukaisesti tällaisessa tapauksessa kaivosyrityksen kannattaa edelleen laskea jätevedet lähivesistöihin.

Blogissamme on kirjoitettu kaivosyhtiö Talvivaaran tapauksesta aiemminkin:

11/07/2011

Video: Econ 4 – Introduction



Econ 4 – Introduction on taitavasti animoitu lyhyt video, jossa summataan nykytalouden suurimpia rakenteellisia ongelmia. Videon kuvaamat säätelemättömien markkinoiden ongelmat, kuten tuloerojen vääjäämätön kasvu ja tuotannon negatiivisten ulkoisvaikutusten aiheuttamat ympäristökatastrofit, ovat saaneet merkittävästi huomiota myös blogissamme.

11/04/2011

YLE: Wahlroosin puolustus Nordean pääjohtajan eduista närkästyttää

YLE:
Nordea on ostanut konsernijohtajansa käyttöön 22,5 miljoonalla kruunulla eli noin 2,5 miljoonalla eurolla ylellisen asunnon Tukholman Östermalmilta. Wahlroosin mukaan investointi vastaa arvoaan ja raha on hyvin käytetty.

SVT:n mukaan Clausenin eläkesopimus takaa hänelle 100 miljoonaa kruunua eli noin 11 miljoonaa euroa, jos hän haluaa jäädä eläkkeelle tehtävästään. Sanomalehti Svenska Dagbladet kertoo, että Nordea maksoi Clausenille viime vuonna palkkaa ja bonuksia 10 miljoonan kruunun eli hieman yli miljoonan euron edestä.

Samaan aikaan Nordea suunnittelee vähentävänsä työvoimaansa 2 000 työntekijää neljässä maassa.
Työtätekevän suomalaisen keskipalkka on 35760 euroa vuodessa ja suomalaisten keskiansiot kasvoivat esimerkiksi vuosina 2009-2010 2,6 %.

Suuryritysten (valtio-omisteiset suuryritykset yhtenä räikeänä esimerkkinä) johtajien palkkausta perustellaan usein kannustavuudella, Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin sanoin "arvoaan vastaavana investointina".

Johtajien toistuvat ja huomattavat palkankorotukset ovat todennäköisimmin seurausta johtajien huomattavan voimakkaasta neuvotteluasemasta, sekä mahdollisesti uskosta myytteihin jotka liittyvät palkitsemisen tuomiin tuottavuuslisiin. Tapauksia on käsitelty Parecon Finlandin blogissa myös aiemmin.

Jos palkkausta haluttaisiin kuitenkin kehittää mahdollisimman tuottavaan suuntaan, tulisi palkankorotukset taloustieteellisen tutkimustiedon mukaan keskittää yksinkertaista ja toistuvaa, rutiininomaista työtä tekeville, joiden kohdalla palkankorotukset tuottavat tutkitusti suurimman tehokkuuslisän.

Viime vuonna Parecon Finlandin blogissa linkitetty, englantilaisen RSA Animaten havainnollistava video antaa ytimekkään yleiskuvan tuoreimmasta palkitsemista ja motivaatiota koskevasta tutkimustiedosta.

Aiheeseen liittyvää: omistussuhteet ja palkitseminen osallisuustalouden esimerkissä.

11/03/2011

YLE: "Professori: Sosiaalisäästöt järjettömiä"

YLE:
Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies arvostelee voimakkaasti kuntien säästölinjaa. Esimerkiksi Kokkolassa säästöt uhkaavat lakkauttaa neuvolan perhetyön. Matthiesin mukaan maailmassa rahaa kyllä on, mutta se menee väärään paikkaan, muun muassa lääkärien palkkakilpailuun.
Peruspalveluja tuottavan julkisen sektorin työpaikkojen ja rahoituksen leikkaaminen ei ole Suomeen rajoittuva ilmiö. Kyse on laajemmasta ideologisesta lähtökohdasta jonka mukaan valtion varallisuuden käyttäminen esimerkiksi peruspalveluiden ja työllisyyden tukemiseen ja tulonsiirtoihin varakkaammilta köyhemmille on haitallista markkinoiden vapaalle toiminnalle.

Tietyssä mielessä tämä on totta: julkisten palvelujen tukeminen ja varallisuuden keskittymisen estäminen varallisuussiirroilla on haitallista markkinoiden keskeisille varallisuutta ja päätöksenteon keskittämistä suosiville rakenteille. Ylivoimaiselle enemmistölle väestöstä markkinoiden rakenteellisten vaikutusten "haittaamiseen" pyrkivistä toimenpiteistä on kuitenkin ratkaisevaa hyötyä esimerkiksi turvatun perustoimeentulon ja tasa-arvoisempien päätöksenteon lähtökohtien muodossa.

Järjestömme julkaisi kesäkuussa 2010 taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnelin haastattelun, joka on edelleen ajankohtaista luettavaa. Haastattelussa käsitellään myös julkisen sektorin leikkausten seurauksia erityisesti Portugalissa ja Kreikassa. Hahnel avaa haastattelussaan selkokielisesti syitä siihen, miksi julkisen sektorin leikkaukset ovat nykyisessä taantumassa järjetöntä ja tuhoisaa talouspolitiikkaa.

11/02/2011

YLE: Tuloerot ovat kääntyneet taas nousuun

Tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet Suomessa OECD:n maiden nopeinta vauhtia. Tuoreimmat tiedot viittaisivat siihen, että tämä kehitys jatkuisi.

YLE:
Tuloerot ovat kääntyneet uudelleen nousuun.

Pääomatulojen voimakas kasvu viittaisi siihen, että tuloerojen pari viime vuotta jatkunut lasku olisi jälleen pysähtynyt. Tuloerot olivat suurimmillaan edellisen kerran vuonna 2007.

- Jos pääomatulot kasvavat voimakkaasti niin se kasvu kertyy kaikista suurituloisimpaan väestön osaan, prosenttiin tai promilleen, Ilpo Suoniemi sanoo.

Heikointa tulokehitys oli kaikkein pienituloisimpien joukossa johon kuuluvat mm. eläkeläiset.
Samaan aikaan kaikkein heikoimpien asema heikkenee monin eri tavoin, joista olemme nostaneet aiemmin esiin useita selkeitä esimerkkejä.

Tämänkaltainen lähtökohtien eriarvoisuus on useimpien mielestä ei-toivottava piirre yhteiskunnassa, ja vastaavasti yhteiskunnan tasa-arvoisuus on toistuvasti toivottavana nähty piirre.

Onkin oleellista tunnistaa elementtejä, jotka kasvattavat eriarvoisuutta ja heikentävät ihmisten lähtökohtia kykyjensä ja mahdollisuuksiensa toteuttamiseen. Näitä ovat esimerkiksi terveyspalvelujen ja koulutusmahdollisuuksien jakaminen varallisuuden mukaan, valtavat erot eläkkeiden kaltaisissa tuki- ja palkitsemisjärjestelmissä tai tuottavan omaisuuden perimisellä mahdollistettavat valtavat erot varallisuudessa.

Eriarvoisuus ei rajoitu ainoastaan erilaisiin yksittäisiin alueisiin kuten terveyteen tai koulutustasoon, vaan se kytkeytyy ratkaisevasti myös päätöksentekovaltaan. Mitä enemmän yksittäiselläkin ihmisellä on varallisuutta, sitä enemmän hänellä on päätäntävaltaa yhteiskunnan asioista sellaisen talouden kautta, jossa varallisuus on yksi keskeisistä päätösvaltaa määrittävistä tekijöistä.

Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, miksi huomattavat tulo- ja varallisuuserot, sekä niiden seurauksena nopeasti voimistuva, huomattava lähtökohtien epätasa-arvoisuus nähdään niin usein aivan perustellusti negatiivisina seikkoina. Esimerkiksi demokraattisten ihanteiden, kuten ihmisten yhtälaisten osallistumismahdollisuuksien ja lähtökohtien tasa-arvon, kannalta katsottuna kasvavista tuloeroista onkin syytä olla huolissaan.

11/01/2011

Parecon Finland Vuosaaren kirjastossa 10.11.

Parecon Finlandin järjestämä keskustelutilaisuuksien sarja pääkaupunkiseudun kirjastoissa jatkuu. Syksyn aikana viidessä eri kirjastossa järjestettävissä "Talouden myytit ja harhakäsitykset" -keskustelutilaisuuksissa esitellään markkinatalouden keskeisiä ongelmakohtia, sekä osallisuustalousvision tarjoamia mahdollisuuksia.

Kysymme, miltä demokraattisten ihanteiden mukainen vaihtoehto kapitalismille ja keskusjohtoiselle suunnitelmataloudelle voisi näyttää? Mitkä piirteet markkinataloudessa aiheuttavat kriisejä ja epävakautta? Ovatko markkinat niin tehokkaita kuin väitetään? Lisäävätkö ne vapautta ja demokratiaa, ja miten markkinoiden "näkymätön käsi" toimii? Aikaa on varattu jokaisen tilaisuuden yhteydessä myös runsaasti yleisökysymyksille ja -keskustelulle.

Tietoa tilaisuuksista ja kaikkien syksyn kirjastoesitysten ajat myös kotisivuillamme.

Keskustelutilaisuuksien sarja jatkuu ensi viikolla Vuosaaren kirjastossa torstaina 10.11. klo 18 järjestettävällä tilaisuudella, tervetuloa!

10/31/2011

Anders Sandström: "Vad är en rättvis lön?"

Parecon Finland tekee läheistä yhteistyötä ruotsalaisen Parecon Sverige järjestön kanssa. Osallisuustaloudesta kiinnostuneille Parecon Sverigen kotisivut tarjoavat runsaasti ruotsinkielistä materiaalia aiheesta.

Parecon Sverigen perustaja Anders Sandströmin Fria Tidningen-lehteen kirjoittama puheenvuoro oikeudenmukaisesta palkitsemisesta on esimerkiksi suositeltavaa ruotsinkielistä luettavaa siitä, miten ristiriitaisia ja ongelmallisia monet nykyisistä palkitsemiskäytännöistä ovat. Sandström tarjoaa myös suuntaviivoja onnistuneemmille ja huomattavasti paremmin laaja-alaiseen kannustavuuteen tähtääville palkitsemisen tavoille.

Aiemmin olemme julkaisseet myös historijoitsija Howard Zinnin puheenvuoron aiheesta. Osallisuustalouden ehdotukset palkitsemisen järjestämisestä voi lukea lyhyesti kotisivuiltamme ja jäsennellymmin aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.

10/28/2011

Veroprofessori: Hallituksen linja edistää tasaverokehitystä

YLE:
Hallituksen veropolitiikka vie Suomea kohti tasaverotusta ja kasvattaa tuloeroja, toteaa Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas. Hän arvioi asiaa maanantain A-studiossa. 
- Se on kansainvälinen kehitys ja se näyttää jatkuvan edelleen tästä eteenpäin, Niskakangas sanoo. 
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on korottamassa niin sanottuja syntiveroja. Niihin lasketaan polttoaine-, alkoholi-, tupakka-, virvoitusjuoma- ja makeisverot.
Usein yritysjohtajien jättipalkkioita ja omistajien suurosinkoja oikeutetaan sillä, että tulojen eteen on tehty poikkeuksellisen paljon töitä – tai työpanos on ollut poikkeuksellisen tuottava. Perustelut ontuvat monesta suunnasta, mutta seuraava on selvää: markkinoilla ihmisten palkkioihin vaikuttavat useat sellaiset ominaisuudet, joihin he eivät itse voi täysin vaikuttaa – esimerkiksi koulutustaso, tuottavan omaisuuden omistaminen, yksilöllinen ja kollektiivinen neuvotteluasema, vaikutusvaltaiset tuttavaverkostot ja silkka onnekkuus auttavat korkeamman tulotason saavuttamisessa. On luonnollista, että ihmistä kuuluisi palkita sellaisista asioista, joihin hänellä itsellään on suora mahdollisuus vaikuttaa. Tästä syystä osallisuustalouden palkitsemisperiaatteiden lähtökohtana on työtehtävien epämiellyttävyys ja raskaus sekä tehdyn työn määrä.

Hyvinvointivaltioissa pyrittiin korjailemaan markkinoiden epäoikeudenmukaista palkitsemisjärjestelmää erilaisin tulonsiirroin, jotta seuraavan sukupolven ihmiset olisivat keskenään edes suhteellisen tasavertaisessa asemassa.

Aalto-yliopiston vero-oikeuden professorin mukaan tasaverokehitys jatkuu myös tämän hallituksen aikana. Tämä tarkoittaa tuloerojen kasvua entisestään ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymistä yhteiskunnassamme.

10/27/2011

Attac TV: Michael Albertin haastattelu



Michael Albert, toinen osallisuustalouden kehittäjistä, kiersi tässä kuussa Eurooppaa puhumassa osallisuustalouden visiosta, mediasta ja kansalaisyhteiskunnan strategioista. Albert käsittelee lyhyesti Attac TV:n tekemässä haastattelussa samoja teemoja.

10/26/2011

Tiede: Jo vauvat tajuavat mikä on reilua

Tiede:
Vasta 15 kuukauden ikäiset taaperot ymmärsivät eron reilun ja epäreilun ruoan jakamisen välillä. Reiluudelle herkkä pienokainen antoi myös auliimmin toisen käyttää suosikkileluaan, osoitti Washingtonin yliopiston ja Max Planck –instituutin tutkimus. 
"Reiluuden ja epäitsekkyyden normit kehittyvät aiemmin kuin olemme uskoneet", sanoo apulaisprofessori Jessica Sommerville Washingtonin yliopistosta.
Markkinoiden erinomaisuutta kuulee edelleen perusteltavan sillä, että ihmiset ovat luonnollisesti itsekkäitä ja siitä syystä tarvitsemme markkinat, jotka ohjaavat automaattisesti talouteen osallistuvien ihmisten itsekkäät pyrkimykset niin, että lopulta kaikki hyötyvät. Blogissamme on käsitelty lukuisissa kirjoituksissa laajalle ulottuvia markkinatalouden negatiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka osaltaan osoittavat, että ihmisten ja yritysten itsekkäät pyrkimykset eivät johdakaan markkinoilla aina tehokkaimpaan ja kaikkia hyödyttävään lopputulokseen.

Blogissamme on myös tuotu esiin useita tutkimuksia, jotka asettavat markkinainstituutioiden oletuksen ihmisen toiminnan motiiveista vähintäänkin kyseenalaiseen valoon. Nämä tutkimukset väittävät esimerkiksi seuraavaa:


Tiede-lehden uutisoiman uusimman tutkimuksen mukaan käsitys reiluudesta syntyy ihmislapselle jo 15 kuukauden ikäisenä. Väittelyt ihmisluonnosta ovat kiinnostavia, mutta talouden suhteen usein harhaanjohtavia. Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että ihmiseen on sisäänrakennettu jonkinasteinen empatiakyky ja tarve auttaa muita ihmisiä. Oleellista onkin, minkälaiseen toimintaan talouden rakenteet kannustavat ihmisiä. Tässä mielessä talouden voi nähdä kouluna – ihmisiä palkitaan tietynlaisesta toiminnasta ja rangaistaan toisenlaisesta. Markkinat tukevat pahantahtoisia ihmisten kanssakäymisten muotoja ja vaikuttavat empaattisia kanssakäymisen muotoja vastaan.

10/25/2011

Lyhytdokumentti Wall Streetin valtauksen tunnelmista




Wall Streetin valtauksesta tehty lyhytdokumentti Right Here All Over kuvaa pysähdyttävällä tavalla tunnelmia New Yorkin kunnianhimoisesta valtauksesta.

10/24/2011

Kansan Uutiset: Wall Street -valtaajien ohjelmajulistus

Kansan Uutiset:
Mitä ajattelevat jo lähes neljä viikkoa Zuccottin puistossa New Yorkissa leiriä pitävät Vallatkaa Wall Street -aktiivit? Yhden vastauksen tähän antaa seuraavassa julkaistava Wall Streetin valtaajien ”virallinen” ohjelmajulistus.

Sana ”virallinen” on lainausmerkeissä valtaajien omassakin tiedotteessa – protestiliikkeellähän ei ole virallista organisaatiota eikä virallisia johtajia.

Lausuma on tiedotteen mukaan hyväksytty yksimielisesti valtaajien kokouksessa torstaina 29. syyskuuta.
New Yorkin valtaajien yleiskokouksessaan hyväksymä julistus sisältää kattavan listauksen ahneuteen ja itsekkyyteen perustuvan nykytalouden epäoikeudenmukaisuuksista. Julistuksessa kuvataan selkokielisesti, mitä karmaisevia haittoja markkinoiden rakenteelliset ongelmat, kuten esimerkiksi markkinoiden palkitsemisjärjestelmät ja tuotannon negatiiviset ulkoisvaikutukset, ovat aiheuttaneet Yhdysvalloissa ja maailmanlaajuisesti.

On ihailtavaa, kuinka Wall Streetillä tavalliset ihmiset ovat kyenneet järjestäytymään väkivallattomasti ja osallistuvan demokratian periaatteiden mukaisesti huolimatta siitä voimakkaasta vastustuksesta, jota he ovat saaneet kokea muun muassa New Yorkin poliisin ja kaupunginhallinnon taholta.

10/21/2011

Talouselämä: Loppukäyttäjien palaute voi tehostaa työntekoa enemmän kuin omat päälliköt

Talouselämä:
Yhä useammissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että loppukäyttäjät – asiakkaat, päämiehet, potilaat ja muut yrityksen tuottamien tavaroiden ja palvelusten hyödyntäjät – pystyvät yllättävän voimakkaasti motivoimaan ihmisiä tekemään työnsä ahkerammin, älykkäämmin ja tuloksellisemmin.

(...) Innostamisen ulkoistaminen loppukäyttäjille keskittää työntekijöiden huomion suoranaisesti siihen, miten heidän tuottamansa tavarat ja palvelukset viime kädessä vaikuttavat.
Talouselämän artikkelin mukaan johtajien yrittäessä innostaa työntekijöitä reagoivat he siihen epäluuloisesti, luullen johtajan vain yrittävän hiostaa heitä. Innostamisen ulkoistaminen loppukäyttäjille on havaittu tehokkaaksi monissa tapauksissa, ja ilmiön taustalla tutkijat näkevät kolme perusmekanismia.
(...) Ensimmäinen niistä on työn vaikutus: Työntekijät näkevät itse, miten heidän työnsä hyödyttää toisia.

(...) Toinen mekanismi on arvostus: Työntekijät saavat tuntea loppukäyttäjien pitävän heitä arvossa.

(...) Kolmas mekanismi on empatia: Työntekijät oppivat ymmärtämään syvemmin loppukäyttäjien ongelmia ja tarpeita ja paneutuvat samalla entistä lujemmin auttamaan heitä.
Useat motivaatiotutkimukset viestivät, että raha ei todellakaan ole tärkein ihmisiä kannustava tekijä eikä korkeampi palkka enää tietyn rajan jälkeen paranna merkittävästi elämänlaatua. Monet valitsisivat korkeamman palkan sijaan mahdollisuutta joustaa työajoissa, lisää vapaa-aikaa, työpaikan pysyvyyttä ja mielenkiintoista työtä. Tietyn palkkatason jälkeen työmotivaatiota ja -tehokkuutta lisää ensisijaisesti mahdollisuus parantaa omaa osaamistaan sekä se, että kokee työnsä merkittäväksi.

10/20/2011

Talouselämä: Vihreä energia tuplaa sähkölaskun

Talouselämä:
Kotitalouksien maksaman sähkön hinta voi nousta jopa yli 100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos uusiutuvat energialähteet muodostavat tuollion suuren osan energiantuotannosta. Hinnat nousisivat vähemmän, jos energia tulisi osin ydinvoimasta ja fossiilisista polttoaineista.
Kuten jo eilen nostimme esiin, fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima ovat halvempia suhteessa uusiutuviin myös siksi, koska niiden tuotannossa osa kustannuksista siirtyy kolmansien osapuolten - tulevien sukupolvien ja kaikkien, jotka ilmastonmuutoksesta kärsivät - maksettavaksi. Täten nämä ulkoisvaikutukset eivät näy tuottajien ja kuluttajien välisessä hinnassa. Yksinkertaistaen voidaan väittää sähkön hinnan olevan nyt "liian halpaa" ja nousevan tulevaisuudessa kohti kestävää ja realistista tasoa.

Pitkällä tähtäimellä siirtymä ilmaston kannalta kestävämpään energiantuotantoon koituu kaikkien hyödyksi. Kuitenkin markkinat vaikeuttavat tätä siirtymää tarjoten vain vähän kannustimia ensinnäkin kuluttajille puhtaamman energian kysynnän ilmaisemiseen ja toiseksi tuottajille ulkoisvaikutuksen sisällyttämiseksi energian hintaan. Kyseessä on oppikirjaesimerkki markkinoiden tehottomuudesta. Käsitys markkinoiden tehokkuudesta perustuu oletukseen, että koska yksittäiset taloudelliset toimijat pyrkivät aina tavoittelemaan kannaltaan mahdollisimman kustannustehokasta ratkaisua, saa vapaa markkintalous aikaan tehokkaan lopputuloksen myös laajemmassa mittakaavassa. Kuitenkin käsiteltävissä olevassa esimerkissä yksittäisten toimijoiden ja yhteisön hyödyt laajemmassa mittakaavassa ovat selkeästi ristiriitaiset. Näin tavoitellessaan henkilökohtaista etuaan toimivat yksittäiset toimijat tavalla, joka ei ole yhteisön kannalta optimaalinen ja tämä aiheuttaa suurta tehottomuutta talouteen.

10/19/2011

Talouselämä: Jos muut eivät tee mitään ilmastolle, miksi EU:nkaan pitäisi?

Talouselämä kirjoittaa Wall Street Journalin uutisesta, joka koskee EU:n energiapolitiikkaa.
Lehden haltuunsa saaman EU-komission energiaosaston muistion luonnoksen mukaan EU:n tulisi harkita ilmasto-ohjelmansa painopisteen muuttamista maailmanlaajuisen ilmastonmuutosohjelman puutteen vuoksi.

”Jos suurien pelurien kesken epäonnistutaan muodostamaan koordinoituja toimenpiteitä seuraavien vuosien aikana, herää kysymys, miten kauan EU:n kannattaa jatkaa hiilidioksidipäästöihin keskittyvän energiapolitiikan tiellä”, todetaan luonnoksessa.
Wall Street Journal:
"It has to be seen clearly that there are risks associated to unilateral EU action," the commission says in its draft. "There is a trade-off between climate-change policies and competitiveness. Europe cannot act alone in an effort to achieve global decarbonization," the paper says.

The commission is particularly worried that EU industry would lose competitiveness in the battle for global markets against companies from other parts of the world as its costs would be higher. EU companies would likely pay higher electricity prices because clean power production would be more expensive, while some would also have to pay for their own CO2 emissions, or face big investments to reduce them.
Päästöjen vähentämisen takia EU:n kilpailuasemien heikkeneminen suhteessa kilpailijoihin johtuu siitä, että EU:ssa sisällytettäisiin hintoihin sellaisia ulkoisvaikutuksia, jotka muut maat jättävät huomiotta. Taloudellisella toiminnalla - tässä tapauksessa energiantuotannolla - on aina vaikutuksia kolmansiin osapuoliin eli muihin kuin tuottajaan ja kuluttajaan. Ottamatta huomioon ympäristölle aiheutuvat kustannukset energiaa voidaan tuottaa halvemmalla kuin sisällyttämällä nämä kustannukset energian hintaan. Täten sekä energian ostajalle että myyjälle on edullista yrittää jättää nämä kustannukset huomiotta. Talousalueella, jossa energiantuotantoon eivät sisälly nämä kustannukset, on tuottajille tarjolla suhteessa halvempaa energiaa, koska osa tuotannon kustannuksista lankeaa kolmansien osapuolten - kaikkien, jotka saastumisesta ja ilmastonmuutoksista kärsivät - maksettavaksi. Ulkoisvaikutusten ongelma markkinataloudessa on todennäköisesti valtava ja se aiheuttaa suurta tehottomuutta, koska se tarjoaa yksittäisille taloudellisille toimijoille kannustimia omaksua strategioita, jotka ovat kaikkien yhteisen hyödyn kannalta haitallisia.

Tapaus ilmentää myös markkinatalouksille ominaista vapaamatkustaja-ongelmaa. Julkisille hyödykkeille - kuten tässä tapauksessa ilmastolle - on ominaista se, ettei ketään voi estää käyttämästä niitä. Täten markkinapaikalla kannattaa odottaa, että muut "ostavat" tätä hyödykettä, koska silloin pääsee hyötymään siitä ilman, että joutuu itse maksamaan. Ja taas päinvastoin: kenenkään ei kannata "ostaa" tätä hyödykettä, koska silloin saattaa tulla hyväksikäytetyksi muiden vapaamatkustajien toimesta. Vapaamatkustaja-ongelman takia markkinoilla on aina todellista kysyntää vähemmän tilausta julkisille hyödykkeille, mikä aiheuttaa suuren vääristymän kysynnässä sekä paljon tehottomuutta.

Lyhyen tähtäimen taloudellisen edun ja kilpailukyvyn näkökulmasta EU:n ei kannata omaksua päästövähennyksiä, koska se joutuu silloin maksumieheksi, muiden alueiden vapaamatkustaessa mukana. Tämä johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen suhteessa niihin, jotka jättävät EU:n huomioimat ulkoisvaikutukset huomiotta. Kuitenkin on itsestään selvää, että kaikkien toimijoiden kannattaisi pitkällä tähtäimellä omaksua päästövähennyksiä, ja jos valinta tapahtuisi pelkästään ilmastoa rasittamattoman ja rasittavan energian välillä, valtaosa ihmisistä todennäköisesti valitsisi ilmastoystävällisemmän energiamuodon. Kuitenkin markkinat tarjoavat voimakkaat kannustimet toimia ilmastoa rasittavammalla tavalla ja voimakkaan rakenteellisen vääristymän puhtaamman energian kysynnän ilmaisemiseksi.

10/18/2011

YLE: Rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa länsimaiden jyrkimpiä

YLE:
Suomea pidetään edelleen terveyserojen luokkayhteiskuntana. Terveyspalveluiden käyttö eri sosiaaliryhmien välillä on vieläkin samalla tasolla kuin reilu parikymmentä vuotta sitten. Parempituloiset suomalaiset käyvät edelleen tiuhempaan lääkärissä, ovat terveempiä ja elävät vanhemmiksi kuin alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvat toverinsa. Suomi on tässä suhteessa OECD-maiden kärkeä.
- Voidaan sanoa, että eriarvoisuus ei ole muuttunut vuosien 1987 ja 2009 välillä. Se on aika pysyvä ilmiö, joka liittyy tähän meidän järjestelmäämme, sanoo tutkimusprofessori Unto Häkkinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Eriarvoisuudesta syytetään muun muassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, joka näyttäisi ylläpitävän ellei jopa lisäävän terveyseroja. Terveyskeskuksiin jonottavat ilmaisen työterveyshuollon ulkopuolelle jäävät työttömät, kotiäidit ja eläkeläiset, joiden talous on muutenkin tiukalla.
Yle uutisoi noin vuosi takaperin siitä, kuinka terveyskeskusmaksut karkottavat köyhiä.
Kansainvälisesti Suomi on huonolla sijalla arvioitaessa terveyspalveluiden tasa-arvoisuutta. Suomessa parempiosaiset käyvät usein ja vaivatta lääkärissä, eivätkä maksa siitä käytännössä mitään. Köyhemmät taas jonottavat ja maksavat eivätkä sen vuoksi käy lääkärissä tarvittavaa määrää.
Tulotason ja terveyden välillä vallitsee selkeä yhteys ja eriarvoisuus varallisuudessa näkyy selkeästi terveyseroissa eri väestönosien välillä. Köyhempi väestönosa vanhenee nopeammin, rikkaampi väestönosa elää Suomessa 12 vuotta pidempään, erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat myös tässä suhteessa Suomessa korkeammat kuin muissa Länsi-Euroopan maissa ja esimerkiksi sydäntautiriski pysyy köyhällä väestönosalla korkeampana elintavoista huolimatta.

10/17/2011

Parecon Finland Tikkurilan kirjastossa 19.10.

Parecon Finland jatkaa keskustelutilaisuuksien järjestämistä pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Syksyn aikana viidessä eri kirjastossa järjestettävissä "Talouden myytit ja harhakäsitykset" -keskustelutilaisuuksissa esitellään markkinatalouden keskeisiä ongelmakohtia, sekä osallisuustalousvision tarjoamia mahdollisuuksia.

Kysymme, onko markkinataloudelle tai keskusjohtoiselle suunnitelmataloudelle löydettävissä järkevää vaihtoehtoa? Mitkä piirteet markkinataloudessa aiheuttavat kriisejä ja epävakautta? Ovatko markkinat niin tehokkaita kuin väitetään? Lisäävätkö ne vapautta ja demokratiaa, ja miten markkinoiden "näkymätön käsi" toimii? Aikaa on varattu jokaisen tilaisuuden yhteydessä myös runsaasti yleisökysymyksille ja -keskustelulle.

Keskustelutilaisuuksien sarja jatkuu tällä viikolla Tikkurilan kirjastossa keskiviikkona 19.10. klo 18 järjestettävällä tilaisuudella, tervetuloa!

10/15/2011

TE: Tekeydy ulko­maalaiseksi, vältä verot

Talouselämä uutisoi veronkiertoa Suomessa käsittelevästä Tilastokeskuksen raportista. Artikkeli kuvailee taas yhtä tapaa, jolla jo ennestään varakkaan on mahdollistaa kasvattaa omaisuuttaan nopeasti huomattavissa määrin - kiertämällä julkisten palveluiden maksamiseen käytettävän verotuksen osuus sijoitusvoitoista.
Harmaa talous on ongelma ravintola- ja rakennusalalla - mutta ehkä vielä suurempi ongelma se on sijoittajien keskuudessa.

Yksi keskeinen ongelma on, että Suomessa sallitaan sijoittajien nimettömyys hallintarekisterin muodossa. Ulkomaalaiset omistajat voivat omistaa suomalaisyhtiöitä hallintarekisterin kautta - eikä kukaan voi tietää, keitä nuo omistajat oikeasti on.

"Suomalainen voi hankkiutua hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajaksi esimerkiksi ottamalla yhteyttä ulkomaisiin sijoituspalveluyrityksiin henkilökohtaisesti tai internetin välityksellä. Useilla suurilla ulkomaisilla pankeilla on suomalaista henkilökuntaa palvelemassa suomalaisia sijoittajia, ja nämä pankit ovat myös ilmoittaneet hallintarekisteröivänsä kaikki, myös suomalaiset sijoittajat."

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan suomalaiset yksityishenkilöt jättivät vuonna 2008 vähintään 700 miljoonaa euroa ulkomailta saatuja pääomatuloja ja ulkomaisten etävälittäjien kautta tehdyistä kaupoista saatuja myyntivoittoja verotuksen ulkopuolelle.
Julkisen sektorin rahoitus kärsii lukuisista erilaisista ongelmista ja rakenteellisista heikkouksista - muutamia Euroopan kriisiä nyt syventäviä piirteitä on esimerkiksi käsitelty Parecon Finlandin haastattelussa taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnelin kanssa.

Omistuksen kasautuessa vaikkapa Talouselämän artikkelissa kuvailtujen kehityssuuntien ja verotuksen aukkojen kautta ei ainoa vaikutus ole se, että ennestään rikkaat rikastuvat - kun julkisen sektorin rahoituksen pohja murenee, heikkenee peruspalveluiden varassa olevien ihmisten asema jatkuvasti.

Keväällä Parecon Finlandin blogissa nostettiin aiheeseen liittyen esiin myös Suomen Attacin kommentit sijoitusrahastojen omistussuhteiden salaamisen suunnitellusta laajentamisesta.

10/13/2011

YLE: Raha saa kiertämään vastuun laivojen romutuksesta

YLE:
...suomalaisyritykset kiertävät ympäristösäännöksiä myymällä laivoja romutettavaksi kansainvälisten kauppiaiden kautta [...]

Kansainväliset sopimukset kieltävät jätteiksi luokiteltavien laivojen dumppaamisen Euroopan ulkopuolelle, mutta romutuksia seuraavan ranskalaisjärjestön mukaan suomalaiset varustamot kiertävät sopimukset välikäsien avulla.[...]

- Omistajat tienaavat paljon rahaa, kun he lähettävät laivansa romutettavaksi Aasiaan, [ympäristöjärjestö Robin des Boisin edustaja Jacky Bonnemains] jatkaa. [...]

Aasian romutushietikoilla työntekijöiden turvallisuus on huono eikä ympäristöstä juuri välitetä.
Global Freighterin entinen omistaja, Powerline-varustamo ei kerro, oliko sillä tieto, että alus on päätymässä romuttamolle.

- Varustamon ja ostajan väliseen sopimukseen kuuluu, että me emme kommentoi asiaa, johtaja Jussi Koskinen Powerlinesta sanoo.
Ympäristön jatkuvuuden tehokas varmistaminen joutuu usein ristiriitaan kannattavan liiketoiminnan tavoitteiden kanssa. Hinnat ja kustannukset eivät ota järjestelmällisesti huomioon kauppatapahtumien ulkoisvaikutuksia. Ympäristön säilyvyyden varmistamiseksi tarvittavat lisäinvestoinnit voidaan jättää hoitamatta niin kauan kuin liiketoiminta vain on kannattavaa, ja seuraukset jäävät toisten maksettavaksi useimmiten joko verorahojen tai hoitamattomien ympäristötuhojen muodossa.

Ne ihmiset, joihin ostajien ja myyjien (uutisen esimerkissä suomalaisyrityksen ja kansainvälisten kauppiaiden) välinen kauppatapahtuma vaikuttaa suuresti esimerkiksi vakavien terveyshaittojen ja jopa kuolemantapausten muodossa, eivät voi vaikuttaa markkinoilla ostopäätökseen millään suoralla tavalla. Koska vaikutuskeinoja ei ole, muodostuu näistä haitoista itse asiassa yksi mahdollinen tapa tehdä liiketoiminnasta kannattavampaa.

Markkinatalouden tavassa kohdentaa tuotantoa ja määrittää hintoja ei olekaan rakenteellista keinoa ottaa tuotteen tai tuotannon negatiivisia ulkoisvaikutuksia lähes lainkaan huomioon, ja tämä vääristää usein tuotteiden markkinahintoja kauas niiden todellisista kustannuksista. Valvonta jää valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kuluttajien tehtäväksi.

10/12/2011

YLE: Valtio nipistää roimasti homekoulujen korjauksesta

YLE:
Koko maassa uusiin koulurakentamis-hankkeisiin varataan ensi vuonna viisi miljoonaa euroa. Hallituksen budjettiesityksen summa riittää vain muutaman home- tai kosteusvauriosta kärsivän koulun remontointiin. Ongelmia aiheutunee ainakin pienille kunnille.
YLE uutisoi koulujen homeongelmien viivästymisestä julkisen sektorin rahoituksen tiukentuessa. Monien mielestä tämä olisi todennäköisesti viimeisiä toivottuja säästökohteita. Tämänkaltaiset vaikeat valinnat kertovat osaksi myös demokratiavajeesta, kuten esimerkiksi tutkija Anne Luomala on työssään selvittänyt.

10/11/2011

TS: Siivousalan työolot katastrofaaliset

Taloussanomat:
Kun työehtosopimuksen täyttäminen jää laillisestikin toimivissa yrityksissä Jenun mukaan usein puolitiehen, ei laittomalla puolella huolehdita työntekijöiden oikeuksista juuri lainkaan.

– Laittomasti maassa oleskelevat työntekijät ovat täysin haavoittuvaisessa asemassa. Työnantajat kiristävät heitä ilmiannon uhalla, Jenu sanoo.

Jenu muistuttaa, että myös laillisesti maassa oleskelevia voidaan kiristää uhkaamalla jättää oleskelulupa uusimatta, jos työntekijä ryhtyy hankalaksi. Seurauksena on jatkuva pelkotila.
Taloussanomien artikkeli listaa kattavasti esimerkkejä siivousalalta liittyen työntekijöiden puuduttaviin ja raskaisiin olosuhteisiin. Erityisesti eri tavoin heikossa asemassa olevat ryhmät, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, nuoret tai maahanmuuttajat ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa suhteessa työnantajaan, kuten olemme aiemmin nostaneet esiin.

Taloussanomien artikkeli nostaa esiin harmaan talouden siivousalalla. Elokuussa kirjoitimme myös miten Googlen kaltaiset yleensä lainmukaisina toimijoina nähdyt suuryritykset kierrättävät vastaavasti valtaosia voitoistaan harmaasti, verotuksen ulottumattomissa. Tämä kehitys puolestaan vahvistaa entisestään yksityisiä markkinatoimijoita, perustellusti jopa suoraan julkisen sektorin ja tasa-arvoisten peruspalveludien kustannuksella.