12/23/2010

Talvitauko

Parecon Finlandin blogi siirtyy reiluksi viikoksi talvitauolle.

Lahjakkuustutkija: Suomessa menestyvät vain oman edun tavoittelijat

Taloussanomat:
Kovien arvojen voittokulun kääntöpuoli on narsistinen tunnekylmyys ja piittaamattomuus toisista, sanoo Uusikylä Taloussanomien haastattelussa. Hänen mukaansa eriarvoisuus lisääntyy, mummot hylätään laitoksiin ja perheenjäsenet vieraantuvat toisistaan.
Lahjakkuustutkija Kari Uusikylän mukaan suomalainen yhteiskunta on kaupallistunut jo vaarallisen pitkälle, ja sosiaalinen pahoinvointi lisääntyy hurjaa vauhtia.
Erittäin huolissaan Uusikylä on tiedoista, joiden mukaan 740 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Myös se, että moni lapsikin kärsii masennuksesta ja nuoret aikuiset syövät jopa dementialääkkeitä jaksaakseen tehokkaita työpäiviä, on hänestä vakava oire. Hän huomauttaa, että meillä on myös 17 000 kodeistaan huostaan otettua lasta. 

12/22/2010

HS: Terveydenhuoltoyritykset käyttävät halpaa työvoimaa

Helsingin Sanomat:
Suuryritysten mahti on kasvanut ensihoidossa viime vuosina. Nyt työntekijät ovat levottomia, koska uusi terveydenhuoltolaki mullistaa alan asetelmat. Pirkanmaalla MedGroup-konsernin palveluksessa työskennellyt Tiina Mäkelä kertoo irtisanoutuneensa, koska hänen sanottiin olevan liian kallis sairaanhoitaja.
Yritysten voitontavoittelu ja kansalaisten etu ovat usein ristiriidassa, sillä yritysten pääasiallinen tehtävä on tehdä voittoa. Nämä rakenteelliset ristiriidat näkyvät erityisesti yhteiskunnan peruspalveluiden tuotannossa, joka on siirretty enenevässä määrin yksityiselle sektorille.

12/21/2010

Herbert Gintisin luento ihmisluonnosta



Professori Herbert Gintis esittelee Cambridgen yliopistossa pitämässään luennossa viimeaikaisen käyttäytymistieteellisen tutkimuksen tuloksia. Tutkimustulosten perusteella "ihmisluonto on itsekäs" -väite vaikuttaa epätieteelliseltä ja ideologiselta yksinkertaistukselta.

12/20/2010

Valtionyhtiöiden johtajien muhkeat bonukset

Taloussanomat uutisoi 15.6.2009 valtionyhtiöiden johtajien edellisen vuoden palkanlisäyksistä:
Erityisen reippaasti nousi lahjusepäilyjen vuoksi eroamaan joutuneen Patrian toimitusjohtajan Jorma Wiitakorven palkka. Viime vuonna hänen palkkansa oli 488 000 euroa, sen päälle hän sai vielä 279 000 euron kannustinpalkkiot. Kannustinpalkkion sai myös epäiltyjen väärinkäytösten vuoksi eroamaan joutunut Destian toimitusjohtaja Jukka Laaksovirta.
Johtajien palkat ovat nousseet maailmanlaajuisen trendin mukana Suomessakin palkansaajia voimakkaasti nopeammin. Uutinen koskee erityisesti valtion omistamien yhtiöiden johtajien palkkausta. Uutisen mainitsemat valtavat palkkiot ovat räikeitä esimerkkejä nykytalouden vinoutuneista palkitsemisperiaatteista ja osoittavat samalla, ettei valtion omistusosuus osakeyhtiössä takaa vastuullisempaa yhteiskunnallista toimintaa.

12/17/2010

HS: Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla

Helsingin sanomat kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta Suomalaisten hyvinvointi 2010 -raportista.
Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla.

Toimeentulotukea saavista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista. Heidän osuutensa on kasvanut 2000-luvulla.

Pelkän perusturvan varassa olevista työttömistä yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan.

Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet.
Raportti kertoo tuloksista, joita on saatu tutkittaessa koko väestön tasolla suomalaisten elämänlaatua WHO:n mittareilla. Tulokset ovat ennalta-arvattavia sen valossa, että Suomessa tuloerojen kasvu on ollut nopeinta kaikista OECD-maista. Veropolitiikka on ennemminkin edesauttanut tätä kehityskulkua kuin pyrkinyt sitä kääntämään.

12/15/2010

Tutkimus: Empatiakyky riippuu yhteiskunnallisesta asemasta

Tutkijaryhmän mukaan alempien yhteiskuntaluokkien jäsenet ovat kyvykkäämpiä tulkitsemaan toisten tunnetiloja kasvojen perusteella.
"In a series of experiments, the new study found that lower-class people were better at reading emotions on others' faces — one measure of what researchers call empathic accuracy — than people in the upper class. 'A lot of what we see is a baseline orientation for the lower class to be more empathetic and the upper class to be less [so],'"
Kun taas ylempiin yhteiskuntaluokkiin itsensä kokevat, suoriutuivat tehtävästä huomattavasti heikommin.
"students were asked to compare their own class status with either someone at the top of the socioeconomic ladder — or someone at the bottom. People who compared themselves with a lower-class person, which made them think of themselves as having a higher status, were less accurate at reading emotional expressions."
Michael Kraus:n mukaan empaattinen herkkyys on inhimillisen kanssakäymisen perusta.
"a person's ability to accurately read emotions that other people are feeling - is important because it is a key part of empathy itself: if you can't recognize what someone else is going through, it's hard to respond with kindness to their needs."
Tutkijakollegansa Dacher Keltner ottaa laajemman yhteiskunnallisen perspektiivin ja yhdistää huolestuneena tutkimustulokset jatkuvasti kasvaavaan eriarvoisuuteen.
"We are living in a period of historically high inequality. Health problems and psychological problems are correlated with inequality and we have rising inequality. People in positions of power are not going to see [the inequality]. They're going to be blind to it and that has enormous implications for how we educate leaders, why they may not see [what's] obvious [to everyone else] and why they may not even understand the suffering of the people below them."

12/13/2010

The Guardian: Britannia thatcherilaisempi kuin 80-luvulla

Kyselytutkimuksen mukaan brittiläisten asenteet varallisuuden uudelleenjakoa kohtaan ovat koventuneet 80-luvulta. Tällöin vielä 51% tuki varallisuuden uudelleenjakoon tähtäävää politiikkaa, kun luku nyt viimeisimmän tutkimuksen mukaan on 31%.Tutkimuksen tekijät selittävät asenteiden muutokset "merkittävällä muutoksella poliittisessa retoriikassa". Samankaltainen ilmiö on havaittu myös Yhdysvalloista, jossa kasautuva varallisuus on vaikuttanut merkittävästi varakkaiden väestöryhmien poliittiseen vaikutusvaltaan.

Kuitenkin samanaikaisesti brittiläiset ovat huolissaan kasvavasta eriarvoisuudesta. 78% väestöstä on sitä mieltä, että ero rikkaiden ja köyhien välillä on liian suuri. Tutkijat antavat tälle seuraavanlaisen selityksen:
[...] the difference between high levels of concern about that income gap and support for policies to redistribute wealth is explained by "self-interest" on the part of higher earners who do not want to lose money from their pay packets to support others and a perception of "laziness" among poorer people.
Tämänkaltainen näkemys on yhtenevä viimeaikaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan yhteiskunnallisten erojen kasvaessa toisistaan etääntyvien yhteiskuntaluokkien on yhä vaikeampaa asettua toisen asemaan. Tämä pätee etenkin hyvin toimeentuleviin. Tutkimukset jättävät myös hyvin vähän epäilyksenvaraa sille, etteikö kehitys asenneilmapiirissä seuraisi samaa kaavaa myös Suomessa tuloerojen jatkuvasti kasvaessa.

12/10/2010

"Koska korotus on kohtuuton, emme allekirjoita toistaiseksi sopimusta. Siitä ei ole neuvoteltu meidän kanssa kertaakaan, se on saneltu."

Otsikon lainaus on Veli-Martti Kauhajärveltä, joka on yhden Helsingin kaupungin korkeimmillaan 18-kertaisia vuokrakorotuksia vastustavan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Asuntojen vähyydestä kärsivässä pääkaupungissa kaupungin johto aikoo nostaa huomattavasti asuntojen tonttivuokria, joka heikentää kasvavan vähävaraisten joukon asumisen mahdollisuuksia alueella.

Kapungin asuntopolitiikan kohtuullistamista vaativan kansalaisliikkeen perustelut korotusten alentamisesta eivät ole saaneet kannatusta kaupungin poliittiselta johdolta. Technopolis-kiinteistösijoitusyhtiön pyyntö saada alennus omiin tonttivuokriinsa puolestaan hyväksyttiin kaupunginvaltuuston toimesta aiemmin.

12/09/2010

Tutkimus: Elintarvikeketjun jätteiden jalostus hillitsisi ilmastonmuutosta

Helsingin sanomat 2.12.2010:
Elintarvikeketjun jätteenä syntyvien biomassojen hyödyntäminen energiaksi tai lannoitteiksi hillitsisi ilmastonmuutosta ja vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi se loisi uusia työpaikkoja, arvioi Tekesin ja useiden tutkimuslaitosten yhteinen tutkimus.

"Suurin haaste on toiminnan saaminen kannattavaksi"; erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo.
Ympäristön jatkuvuuden tehokas varmistaminen joutuu usein ristiriitaan kannattavan liiketoiminnan tavoitteiden kanssa. Hinnat ja kustannukset eivät ota järjestelmällisesti huomioon kauppatapahtumien ulkoisvaikutuksia. Ympäristön säilyvyyden varmistamiseksi tarvittavat lisäinvestoinnit voidaan jättää hoitamatta niin kauan kuin liiketoiminta vain on kannattavaa, ja seuraukset jäävät toisten maksettavaksi useimmiten joko verorahojen tai hoitamattomien ympäristötuhojen muodossa.

12/08/2010

TS: Tuloerojen kasvu jakaa Suomen kahtia

Taloussanomat:
"Tilastokeskuksen mukaan keski- ja pienituloisten välistä tuloeroa kuvaava pienituloisuusaste nousi vuosina 1997–2008 Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlanti, Ranska, Kreikka, Itävalta ja Portugali ovat onnistuneet alentamaan pienituloisuusastettaan."
Tulo- ja varallisuuserojen kasvu heijastuu suoraan myös vaikutus- ja päätöksentekomahdollisuuksiin. On tutkimustietoa siitä, että tuloerojen kasvaessa varakkaampi väestönosa pystyy käyttämään ja käyttää varallisuutensa suomia mahdollisuuksia asemansa etabloimiseen ja parantamiseen entisestään. Näin epätasa-arvoinen kehitys kärjistyy, markkinamekanismien ollessa kykenemättömiä vaikuttamaan tasa-arvoistavasti vaurauden tuoman poliittisen päätöksenteon etulöyntiaseman korjaamiseen.

Lue myös aiempi kirjoitus:
New York Timesin kolumni: Kasautuva varallisuus ja politiikka

12/07/2010

TS: Irlanti voi vielä kieltäytyä hätäluotoista

Talousasiantuntijat neuvovat Irlantia kieltäytymään maksamasta irlantilaisten pankkiirien toiminnan kustannukset julkisen sektorin leikkauksia ja maan veropolitiikkaa sanelevilla, kohtuuttomilla hätälainoilla.

Kalifornian yliopiston taloustieteen professori Barry Eichengreenin kommentit Taloussanomien artikkelista:
"[...]Oikeudenmukaisinta Irlannin kansaa kohtaan olisi kaataa liian suurten luottoriskien aiheuttamat tappiot niiden taakaksi, jotka ovat noita luottoriskejä ottaneet.

Irlannin tapauksessa oikea osoite ovat Saksan, Ranskan ja Britannian ja muiden EU-maiden pankit.

Jos pankkien pääomat eivät kestä Irlannista koituvia tappioita, Eichengreenin mielestä on ennemmin Saksan, Ranskan ja Britannian veronmaksajien asia vahvistaa omien pankkiensa pääomia kuin sälyttää lasku irlantilaisten kontolle niin kuin EU:n "pelastuspaketti" tekee."

12/06/2010

HS: Suomalaisten verotus hiipii kohti tasaveroa

Helsingin Sanomat:
"Köyhät osallistuvat yhteisiin menoihin yhä suuremmalla osuudella tuloistaan ja lähestyvät rikkaiden veroastetta", suomentaa kehityksen kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta.

"Ilmeisesti nyt on hyväksytty se, että tulontasauksesta luovutaan. Tai tehdään sitä vain tulonsiirtojen kautta. Ymmärtävätkö äänestäjät tämän", Jäntti kysyy.

Jäntti muistuttaa kansalaisten pääsääntöisesti olevan huolissaan eriarvoisuudesta.
Kasvavat tuloerot keskittävät varallisuuden lisäksi myös vaikutusmahdollisuuksia, ja rikkovat yleisesti ihanteellisen yhteiskunnan kulmakivenä pidetyn mahdollisuuksien tasa-arvon periaatetta. Verotuksen progressio on yksi työkalu vaurauden keskittymisen tuomien haittavaikutusten (päätöksenteon ja mahdollisuuksien epätasa-arvo yhtenä) korjaamiseen.

Aiheeseen liittyvää: Omistussuhteet ja palkitseminen osallisuustalouden esimerkissä.

12/03/2010

Tutkimus: Amerikkalaiset haluavat ottaa rikkailta ja antaa köyhille

Michael I. Norton & Dan Ariely:
While liberals and the poor favored slightly more equal distributions than conservatives and the wealthy, a large majority of every group we surveyed — from the poorest to the richest, from the most conservative to the most liberal — agreed that the current level of wealth inequality was too high and wanted a more equitable distribution of wealth. In fact, Americans reported wanting to live in a country that looks more like Sweden than the United States.
Harvardin ja Duken yliopiston tutkijat Norton ja Ariely teettivät kyselytutkimuksen, jonka tuloksien mukaan yhdysvaltalaiset haluavat vähentää voimakkaasti tuloeroja. Yhdysvaltalaiset arvioivat vastauksissaan vallitsevat tuloerot reilusti alakanttiin, mikä entisestään vahvisti tutkijoiden näkemystä siitä, että kansalaiset haluavat "ottaa rikkailta ja antaa köyhille."

12/02/2010

Tutkija: Kansalaiset maksavat Irlannin rahoitussektorin huimat velat



Valtiotieteen professori Leo Panich toteaa Real Newsin haastattelussa, että Irlanti ei aiheuttanut itse velkakriisiään. Irlannin ongelmat perustuvat Yhdysvaltojen rahoitussektorin aiheuttaman kriisin jälkiseurauksiin. Panichin mukaan irlantilaiset pankit pelasivat uhkapeliä luomalla asuntomarkkinakuplan, ja kun uhkapeli epäonnistui, valtio lupautui kuittaamaan jättimäiset velat valtion kassasta. Irlantilaiset joutuvat maksamaan jättimäiset kustannukset pankkikriisistä, jonka syntymiseen heillä ei ollut osuutta. Kriisin seurauksena Irlanti asetetaan talouskuurille, jonka seurauksena muun muassa julkisia palveluja ollaan leikkaamassa tuntuvasti.


12/01/2010

HS: Suomi takaa tukilainoja Irlannille 333 miljoonalla eurolla

Helsingin Sanomat:
Suomi ei lainaa suoraan rahaa Irlannille, mutta se takaa Irlannin tukemiseksi otettavia lainoja. Suomen hallitus tulee hakemaan eduskunnalta oikeuttaa ottaa takausvastuita vajaan 500 miljoonan euron arvosta, Kataisen esikunnasta kerrottiin.
Suomi takaa lainoja Irlannin pankkisektorille 333 miljoonalla eurolla.