11/30/2010

WSJ: Tasavertaisuus on ihmiselle tärkeämpää kuin raha

Wall Street Journal: 
For too long, our political conversation about taxes and wealth has been framed by a set of misguided assumptions. We've assumed that people always want to be wealthier than their peers, that higher taxes are an inevitable source of displeasure. But that's not the case. As the scientists note, culture and context play a decisive role, which is why different countries have such different tax structures, and why even America had a top marginal tax rate of 91% in 1960.
Wall Street Journal uutisoi tutkimuksesta, joka vahvistaa aiempia tutkimustuloksia siitä, että ihmiset saavat enemmän mielihyvää eriarvoisuuden vähenemisestä kuin lisätienestistä. Markkinatalouden kannustimet perustuvat oletukseen, että ihminen on taloustoiminnoissaan itsekäs ja saa motivaation kehittyä lisäansioiden toivossa. Useiden eri alojen tutkimukset ovat viime aikoina osoittaneet nämä oletukset harhaanjohtaviksi.

11/29/2010

Stiglitz: Pankkiirit heitettävä vankilaan

Taloustieteen Nobelin voittanut taloustieteilijä Joseph Stiglitz kritisoi Business Insiderin mukaan voimakkaasti talouskriisin jälkipuintia. Stiglitz huomauttaa, että pankkiirien rikoksilla on uhreja ympäri maailmaa, ja että järjestelmä on palkinnut väärintekijöitä ruhtinaallisesti. Sakot ovat olleet harvinaisia ja toteutuessaan sakkoja on joutunut maksamaan murto-osan kerättyihin voittoihin verrattuna.

Stiglitzin kuvaus tuhoisaan toimintaan ohjaavista kannustimista on tärkeä muistutus siitä, että talous ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa vaan muodostuu säännöistä, jotka yhteiskunnassa päätetään. Oleellista on, miten päätöksenteko tapahtuu ja minkälaiseen toimintaan talous ihmisiä kannustaa. Taloudessa päätöksenteko on nykyisellään valtaosalla osa-alueistaan kiistatta harvainvaltaa, ja voimakkaat valtakeskittymät vaikuttavat myös yhteiskunnan muiden osa-alueiden toimintaan. Stiglitz antaa useita esimerkkejä oikeuslaitoksesta, joka on Yhdysvalloissa ajanut suurpankkien etuja kansalaisten etujen vastaisesti.

11/26/2010

YLE: "Yliopistoihin virtaava raha uhkaa karsia humanistisia oppiaineita."

Yliopistoihin rahoittaminen yksityisellä pääomalla uhkaa humanistisia oppiaineita.
Filosofian lehtori Thomas Wallgrenin mukaan "on selvää, ettei elinkeinoelämän rahoja tulla yliopistoissa jakamaan tasan: Se tarkoittaa sitä, että rahan valta jyrää ja vanhat sivistysarvot jäävät heikommalle. Meillä on budjettileikkauksia ja vapaudenmenetyksiä, kun tämä uusi meininki tulee yliopistoihin.'"

Kuvio on oppikirjaesimerkki markkinalogiikan vaikutuksista ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymiseen. Yritysmaailman tarjoamat kannustimet ohjaavat yliopistoja suosimaan kaupalliseen soveltamiseen tähtäävää tiedontuotantoa tai yritysmaailmaa suoraan palvelevaa koulutusta.

Virallisen linjan mukaan lahjoittajat eivät saa päättää oppisisällöistä. "Varainkeruun sääntöjen mukaan lahjoittajat eivät saa ladella ehtoja, mutta erilaisia toiveita on satanut." Vaasan yliopiston varainkeruusta vastaava yhteiskuntasuhteiden johtaja Jouko Havunen painottaa "ettei toivomista ole kielletty." Kuitenkin Havunen sanoo, että "toiveita kunnellaan herkällä korvalla."

11/25/2010

YLE: Terveyskeskusmaksut karkottavat köyhiä

YLE uutisoi terveyskeskusmaksujen vaikutuksista köyhimpien tilanteeseen:
Kansainvälisesti Suomi on huonolla sijalla arvioitaessa terveyspalveluiden tasa-arvoisuutta. Suomessa parempiosaiset käyvät usein ja vaivatta lääkärissä, eivätkä maksa siitä käytännössä mitään. Köyhemmät taas jonottavat ja maksavat eivätkä sen vuoksi käy lääkärissä tarvittavaa määrää.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen terveysjärjestelmä tulisi nopeasti saada kuntoon, jotta eriarvoisuus ei kasvaisi.

11/24/2010

HS: Talouskriisejä on vaikea torjua

Helsingin Sanomat kyseenalaistaa väittämän etteivät Irlannin ja Kreikan kriisit olisi sukua toisilleen ja kirjoittaa, että molempien taustalla vaikuttaa "Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta käynnistyneet tapahtumat kesällä 2007."

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan, valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan talouskriisien taustalla vaikuttaa "lainarahan tarjonnan kasvu, jonka ulkomainen velanotto tai kevyt rahapolitiikka ovat tehneet mahdolliseksi."

"Valtioiden riippuvuus toisistaan on nykyään voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin", joten "häiriöt taloudessa leviävät rahoitusmarkkinoiden välityksellä nopeasti kaikkialle maailmaan kuten syksyllä 2008."

"Latinalaisen Amerikan kriisiä vuonna 1982 voidaan Tarkan mielestä pitää kolmen viime vuosikymmenen talouskriisien lähtökohtana. Se johtui maailmantalouden epätasapainosta aivan kuten Aasian kriisi 1997 ja nykyinen vuonna 2008 kärjistynyt kriisi. Epätasapaino syntyy, koska vaihtotaseet ovat joissakin maissa suuresti ylijäämäisiä ja toisissa maissa selvästi alijäämäisiä."

HS kirjoittaa, että "Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa kriisejä, koska se on tieteellisillä menetelmillä mahdotonta." Tarkan mielestä markkinoiden säätelyä kannattaa kuitenkin kehittää "Kyse on vähän samasta asiassa kuin insinööritieteissä. Ne eivät voi ennustaa tulipaloja, mutta pystyvät ennustamaan, millaisissa rakennuksissa tulipalot ovat todennäköisiä."

11/23/2010

Talouselämä: Eurooppa korjaa Irlannin purkalla ja klemmarilla

"Kreikan ja Irlannin saamat apupaketit ovat vain väliaikaisia pelastusrenkaita. Ne kasvattavat entisestään ylivelkaantuneiden maiden velkataakkaa. Eräpäivä vain siirtyy myöhemmäksi.

Viime kädessä kriisissä on kysymys valuuttaunionin perusongelmasta. Unioni on pakottanut yhteen hyvin erikuntoisia talousalueita saman valuutan alle. Valuuttaunionista kuitenkin puuttuvat yhteinen talouspolitiikka ja järkevät tulonsiirtomekanismit vahvojen ja heikkojen alueiden välillä.

Kreikan ja Irlannin kaltaiset lainapaketit eivät ole tälllaisia järkeviä tulonsiirtomekanismeja, vaan tällaiset purkka- ja klemmariratkaisut ajavat pitkällä aikavälillä heikkoja maita entistä syvempään ahdinkoon."

11/22/2010

HS: Valtion rahoitusvaje on poliittinen valinta

Tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas taustoittavat Helsingin Sanomien Vieraskynässä Kreikan ja Irlannin velkakriisejä.
Euroopan unionissa valtioiden suora keskuspankkirahoitus on kiellettyä ja keskuspankkirahan välitys on annettu rahoitusmarkkinoiden tehtäväksi. Valtion velkakirjojen hinnan alistaminen laajamittaiselle keinottelulle on kasvattanut rahoitusmarkkinoiden valtaa valtioihin nähden.

Viimeistään Kreikan velkakriisi toi näkyviin järjestelmän ongelmat. Jos julkisia menoja olisi eurojärjestelmässä rahoitettu suoraan keskuspankkirahalla, koko velkakriisiä ei olisi päässyt syntymään.

11/19/2010

TS: Työssäkäyvät köyhät juurtuivat Suomeen

Sosiaalivirastojen mukaan Suomeen on juurtunut työtätekevien köyhyys. Erityisesti valmiiksi heikossa asemassa olevilla ihmisillä ei ole kunnollista mahdollista vaikuttaa työtehtäviensä määrään. Heille on tarjolla niin vähän töitä, etteivät he tule työnsä ansiolla turvatusti toimeen.

11/18/2010

Taloustutkija: Velkakriisi setvittävä IMF:n johdolla (YLE)

Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professorin Pertti Haaparannan mukaan vapaa kaupankäynti sijoituksilla ja lainoilla tarvitsee maailmanlaajuisia ratkaisuja vapaiden markkinajärjestelyjen kiihdyttämien, yhä uhkaavampien talouden epävakaisuuden seurausten estämiseksi.

"sijoittajat ovat nyt hyötyneet tästä tilanteesta, jossa korot ovat hyvin alhaiset. Ne ovat saaneet halvalla rahaa ja ihan suoraan pelaavat näillä mailla, joista tulee nyt hyvää tuottoa. Kunnollista velkaongelmien hoitojärjestelmää tarvitaan, koska [tämä on] sijoittajien sosiaaliturvaa"

11/17/2010

100000 osoitti Saksassa mieltään tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta

Lauantaina 13.11. noin 100000 ihmistä osoitti mieltään Saksassa vaatien tasa-arvoisempaa yhteiskunnallista järjestystä, varallisuudesta riippumattomien peruspalvelujen turvaamista ja eturyhmien vaikutusvallan vähentämistä päätöksenteossa.

HS: Lähes 100 000 marssi Saksassa ennen Merkelin puolueen kokousta
The Local.de: 100,000 march against social service cuts

11/16/2010

Englanti: Köyhät töihin palkatta

Englannin hallitus suunnittelee pitkäaikaistyöttömien pakottamista töihin.
Jos työtön kieltäytyy työstä, hän menettää viikoittaisen 65 punnan eli 75 euron työttömyyskorvauksen jopa kolmen kuukauden ajaksi.

11/15/2010

Simo ja Eeva Ristan valokuvia Helsingistä

Tasa-arvoisempi yhteiskunta on historiallisesti syntynyt usein kansalaisten eriarvoisuuden purkamiseksi tekemän periksiantamattoman työn ja vaatimusten tuloksena. Valokuvaajat Simo ja Eeva Rista ovat kuvanneet arkea ja kamppailua paremmasta yhteiskunnasta Helsingissä vuosikymmenten ajalta. Heidän töitään vuosilta 1969-85 on esillä Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa sekä internetissä.

Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvila
Kuvia mielenosoituksista "Asfalttia ja auringonkukkia" -verkkonäyttelyssä

11/13/2010

Eläkevaikuttaja: Eläkejohtajien palkat moraalinen ongelma

Tunnettu eläkevaikuttaja Tarmo Pukkila pitää Taloussanomien haastattelussa eläkejohtajien valtavia palkkioita moraalisena ongelmana.


11/12/2010

Verotutkija: Työn verotuksen vähentämisellä pyritään lisäämään tuloeroja

Verotutkija Matti Tuomala varoitti Helsingin Sanomien uutisessa 4.11., että kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vahvasti ajama verotuksen muutos johtaa tuloerojen kasvuun. Tuomalan mukaan puheet työn verottamisen alentamisen työllistävästä vaikutuksesta ovat hämäystä. Uutisen mukaan lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat puhuneet vastaavasta verouudistuksesta.

Kun työn verottamisesta siirrytään kuluttamisen verotukseen, verotuksen progressiivisuus vähenee ja taloudellinen eriarvoisuus kasvaa entisestään.

11/11/2010

HS: Suomen tuloerot kasvavat nopeiten

Helsingin Sanomien uutisen mukaan Suomessa vähiten ansaitsevien tulot kasvoivat vuosittain nopeammin kuin rikkaimpien tulot vielä vuosina 1966–1990, jonka jälkeen kehitys on ollut päinvastaista. 2000-luvulla tuloerot kasvoivat Suomessa nopeammin kuin yhdessäkään toisessa OECD-maassa. Tähän on eniten vaikuttanut pääomatuloverotuksen muutos.

Sosiaalietuudet, julkiset palvelut ja palkat ovat siis 1990-luvun jälkeen polkeneet paikallaan tai heikentyneet, mutta rikkaiden tulot ja varallisuus ovat kokeneet voimakasta kasvua. Suomi lähestyy OECD-maiden vertailussa nopeimmin Yhdysvaltojen yhteiskuntamallia.

11/10/2010

HS: Eläkejohtajien palkat nousevat entisestään

Helsingin Sanomat: 
Ilmarisen uusi bonusjärjestelmä lupaa eläkejohtajille maksimissaan 15–30 prosenttia peruspalkasta, eli vanhojen bonusten kanssa yhdistettynä se merkitsee jopa 65–130 prosentin palkanlisää vuodessa.
Pelkästään vanha bonusjärjestelmä on tuottanut Ilmarisen Harri Sailakselle sadan tuhannen euron ja Varman Matti Vuorialle parin sadan tuhannen euron vuosittaisia palkanlisiä.
Varallisuuden ja taloudellisen päätäntävallan keskittyminen heikentää entisestään suomalaisten tasavertaista mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Eläkeyhtiöiden toimitusjohtajat ovat jo korkean asemansa perusteella lähempänä poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon ydintä kontaktiensa ja oleellisen informaationsa avulla. Tämän lisäksi vaikutusmahdollisuuksien tasa-arvoa heikennetään lisääntyvillä tulo- ja varallisuuseroilla, jotka lisääntyvät rakenteellisesti pidemmällä aikavälillä perimisjärjestelmän kautta.

Aiheeseen liittyvää: Palkkauksen periaatteet ja mekanismit pareconissa


11/09/2010

New York Timesin kolumni: Yhdysvaltojen tuloerot banaanitasavaltojen luokkaa

Nicholas Kristof esittää kolumnissaan hätkähdyttäviä lukuja Yhdysvaltojen tuloerojen räjähdysmäisestä kasvusta. Vuosien 1980-2005 välillä 80% prosenttia tulojen kasvusta meni rikkaimmalle prosentille. Suomesta vastikään julkaistut lukuisat raportit osoittavat, että kuljemme saman kehityksen mukana. Kristofin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rikkaiden varallisuuden lisääminen ole edes nykykapitalismin edun mukaista. Oleellisempaa on kuitenkin räikeiden tuloerojen moraalinen oikeutus. Millä perustein prosentti väestöstä on oikeutettu 24 prosenttiin kaikista tuloista?

11/07/2010

New York Timesin kolumni: Kasautuva varallisuus ja politiikka

Bob Herbert kuvailee kolumnissaan yhteiskuntatietelijöiden Jacob Hackerin ja Paul Piersonin julkaiseman “Winner-Take-All Politics: How Washington Made the Rich Richer — and Turned Its Back on the Middle Class.” -kirjaan perustaen kuinka Yhdysvaltain sisäpolitiikka on 70-luvulta alkaen muuttunut yhä enemmän superrikkaita suosivaksi.
Those changes were the result of increasingly sophisticated, well-financed and well-organized efforts by the corporate and financial sectors to tilt government policies in their favor, and thus in favor of the very wealthy.
Tätein usein syntipukiksi asetetun globalisaation sijaan massiivisen varallisuuden uusjaon taustalla olisivatkin
(...) the ways in which government has shaped the economy over this period through deregulation, through changes in industrial relations policies affecting labor unions, through corporate governance policies that have allowed C.E.O.’s to basically set their own pay (...)
Herbert näkee alati tiheämmin keskittyvän vaurauden olevan itseään ruokkiva ilmiö, joka rapauttaa vakavasti demokratiaa.
This hyperconcentration of wealth and income, and the overwhelming political clout it has put into the hands of the monied interests, has drastically eroded the capacity of government to respond to the needs of the middle class and others of modest income.

11/06/2010

Osmo Soininvaara: Rikkaimpien vaurastuminen ei hyödytä muita

Osmo Soininvaara summaa Helsingin Sanomien kysymyksen ("Hyödyttääkö Suomen rikkaimpien vaurastuminen kaikkia suomalaisia?") vastauksessaan keskeisiä argumentteja tasa-arvoiseen tulonjakoon perustuvan yhteiskunnan puolesta. Soininvaaran blogissa keskustelua aiheesta.

Soininvaara mainitsee vain välillisesti päätöksentekoon liittyvän perustavanlaatuisen seikan, joka seuraa tuloerojen kasvusta: varallisuuserojen myötä myös erot päätöksenteon mahdollisuuksissa kasvavat. Kaikkein vähäosaisimmilta mahdollisuudet oman tilanteensa parantamiseen päätöksenteon kautta katoavat, ja varakkaammat käyttävät päätöksenteon kasvavan epätasa-arvon suomat mahdollisuudet oman asemansa pönkittämiseen. Tutkimusten mukaan varakkaiden kiinnostus alempien tuloluokkien kurjuudesta, ja sen mukaisesti avunanto, vähenee tuloerojen kasvaessa. Tämä luo voimistuvan vaikutuksen noidankehän.

Tarkemmin tätä kehitystä avaa esimerkiksi kahdeksan OECD-maan tilannetta vuosikymmenten ajalta tarkkailevassa tutkimuksessaan sosiologian professorit Lane Kenworthy ja Leslie McCall.

Kenworthy, McCall: Inequality, public opinion and redistribution

(linkki englanniksi)

11/05/2010

YLE: 57 prosenttia lääkäreistä tinkinyt hoidosta

Viestintätoimisto Kaufmann Agencyn ja Suomen Lääkäriliiton kanssa tekemästä tutkimuksesta tulee ilmi, että kaikkiaan 57 prosenttia suomalaisista lääkäreistä kertoo joutuneensa tinkimään potilaan kannalta ihanteellisesta hoidosta terveydenhuollon kustannuspaineista takia. Tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä 72 prosenttia oli huolissaan tai erittäin huolissaan kuntien terveydenhuollon rahoituksen riittävyydestä.

11/02/2010

YLE: Köyhien asema on huonontunut

EU:n ja OECD:n määritelmän mukaisia köyhiä on Suomessa 600 000 -700 000. Suurin ryhmä ovat työttömät, joiden tulot ovat pysyneet ennallaan muiden väestöryhmien tulojen kasvaessa. Tuloerokuilu ei kasva ainoastaan köyhien ja rikkaiden välillä, vaan myös köyhien työssäkäyvien ja työttömien välillä. YLE-uutisten haastatteleman, valtiotieteen tohtori, dosentti Jouko Kajanojan mukaan kehitys on huolestuttavaa. "Ihmiset ovat yhä etäänpänä toisistaan, tulee erilaisia empatiaongelmia, ei enää tunneta miten toiset elävät."

HS: Vuoden 2009 verotuslistat julki

Vuonna 2009 eniten ansiotuloja keräsi Jorma Ollila, joka ansaitsi 6 092 341 euroa. Näihin lukemiin Ollilan tulot putosivat edellisvuoden 7,8:sta miljoonasta. Sadan eniten ansiotuloja keränneen joukossa on neljä naista, eniten ansiotuloja tienannut nainen on tulolistan sijalla 40. Eniten pääomatuloja vuonna 2009 ansaitsi Aatos Erkko, jonka pääomatulot vuodelta 2009 olivat 16 539 405 euroa. Hänenkin tulonsa laskivat vuonna 2008 ansaitsemastaan 18 380 538 eurosta.

Suomalaisen palkansaajan keskiansiot vuonna 2009 olivat noin 35 000 euroa vuodessa, miehillä lukema oli melkein 39 000 ja naisilla vajaat 32 000 (Uusi Suomi, 21.8.2009).