12/23/2010

Talvitauko

Parecon Finlandin blogi siirtyy reiluksi viikoksi talvitauolle.

Lahjakkuustutkija: Suomessa menestyvät vain oman edun tavoittelijat

Taloussanomat:
Kovien arvojen voittokulun kääntöpuoli on narsistinen tunnekylmyys ja piittaamattomuus toisista, sanoo Uusikylä Taloussanomien haastattelussa. Hänen mukaansa eriarvoisuus lisääntyy, mummot hylätään laitoksiin ja perheenjäsenet vieraantuvat toisistaan.
Lahjakkuustutkija Kari Uusikylän mukaan suomalainen yhteiskunta on kaupallistunut jo vaarallisen pitkälle, ja sosiaalinen pahoinvointi lisääntyy hurjaa vauhtia.
Erittäin huolissaan Uusikylä on tiedoista, joiden mukaan 740 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Myös se, että moni lapsikin kärsii masennuksesta ja nuoret aikuiset syövät jopa dementialääkkeitä jaksaakseen tehokkaita työpäiviä, on hänestä vakava oire. Hän huomauttaa, että meillä on myös 17 000 kodeistaan huostaan otettua lasta. 

12/22/2010

HS: Terveydenhuoltoyritykset käyttävät halpaa työvoimaa

Helsingin Sanomat:
Suuryritysten mahti on kasvanut ensihoidossa viime vuosina. Nyt työntekijät ovat levottomia, koska uusi terveydenhuoltolaki mullistaa alan asetelmat. Pirkanmaalla MedGroup-konsernin palveluksessa työskennellyt Tiina Mäkelä kertoo irtisanoutuneensa, koska hänen sanottiin olevan liian kallis sairaanhoitaja.
Yritysten voitontavoittelu ja kansalaisten etu ovat usein ristiriidassa, sillä yritysten pääasiallinen tehtävä on tehdä voittoa. Nämä rakenteelliset ristiriidat näkyvät erityisesti yhteiskunnan peruspalveluiden tuotannossa, joka on siirretty enenevässä määrin yksityiselle sektorille.

12/21/2010

Herbert Gintisin luento ihmisluonnosta



Professori Herbert Gintis esittelee Cambridgen yliopistossa pitämässään luennossa viimeaikaisen käyttäytymistieteellisen tutkimuksen tuloksia. Tutkimustulosten perusteella "ihmisluonto on itsekäs" -väite vaikuttaa epätieteelliseltä ja ideologiselta yksinkertaistukselta.

12/20/2010

Valtionyhtiöiden johtajien muhkeat bonukset

Taloussanomat uutisoi 15.6.2009 valtionyhtiöiden johtajien edellisen vuoden palkanlisäyksistä:
Erityisen reippaasti nousi lahjusepäilyjen vuoksi eroamaan joutuneen Patrian toimitusjohtajan Jorma Wiitakorven palkka. Viime vuonna hänen palkkansa oli 488 000 euroa, sen päälle hän sai vielä 279 000 euron kannustinpalkkiot. Kannustinpalkkion sai myös epäiltyjen väärinkäytösten vuoksi eroamaan joutunut Destian toimitusjohtaja Jukka Laaksovirta.
Johtajien palkat ovat nousseet maailmanlaajuisen trendin mukana Suomessakin palkansaajia voimakkaasti nopeammin. Uutinen koskee erityisesti valtion omistamien yhtiöiden johtajien palkkausta. Uutisen mainitsemat valtavat palkkiot ovat räikeitä esimerkkejä nykytalouden vinoutuneista palkitsemisperiaatteista ja osoittavat samalla, ettei valtion omistusosuus osakeyhtiössä takaa vastuullisempaa yhteiskunnallista toimintaa.

12/17/2010

HS: Suomalaislapsia nyt köyhyysrajan alapuolella yhtä paljon kuin 70-luvulla

Helsingin sanomat kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta Suomalaisten hyvinvointi 2010 -raportista.
Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla.

Toimeentulotukea saavista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista. Heidän osuutensa on kasvanut 2000-luvulla.

Pelkän perusturvan varassa olevista työttömistä yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan.

Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet.
Raportti kertoo tuloksista, joita on saatu tutkittaessa koko väestön tasolla suomalaisten elämänlaatua WHO:n mittareilla. Tulokset ovat ennalta-arvattavia sen valossa, että Suomessa tuloerojen kasvu on ollut nopeinta kaikista OECD-maista. Veropolitiikka on ennemminkin edesauttanut tätä kehityskulkua kuin pyrkinyt sitä kääntämään.

12/15/2010

Tutkimus: Empatiakyky riippuu yhteiskunnallisesta asemasta

Tutkijaryhmän mukaan alempien yhteiskuntaluokkien jäsenet ovat kyvykkäämpiä tulkitsemaan toisten tunnetiloja kasvojen perusteella.
"In a series of experiments, the new study found that lower-class people were better at reading emotions on others' faces — one measure of what researchers call empathic accuracy — than people in the upper class. 'A lot of what we see is a baseline orientation for the lower class to be more empathetic and the upper class to be less [so],'"
Kun taas ylempiin yhteiskuntaluokkiin itsensä kokevat, suoriutuivat tehtävästä huomattavasti heikommin.
"students were asked to compare their own class status with either someone at the top of the socioeconomic ladder — or someone at the bottom. People who compared themselves with a lower-class person, which made them think of themselves as having a higher status, were less accurate at reading emotional expressions."
Michael Kraus:n mukaan empaattinen herkkyys on inhimillisen kanssakäymisen perusta.
"a person's ability to accurately read emotions that other people are feeling - is important because it is a key part of empathy itself: if you can't recognize what someone else is going through, it's hard to respond with kindness to their needs."
Tutkijakollegansa Dacher Keltner ottaa laajemman yhteiskunnallisen perspektiivin ja yhdistää huolestuneena tutkimustulokset jatkuvasti kasvaavaan eriarvoisuuteen.
"We are living in a period of historically high inequality. Health problems and psychological problems are correlated with inequality and we have rising inequality. People in positions of power are not going to see [the inequality]. They're going to be blind to it and that has enormous implications for how we educate leaders, why they may not see [what's] obvious [to everyone else] and why they may not even understand the suffering of the people below them."

12/13/2010

The Guardian: Britannia thatcherilaisempi kuin 80-luvulla

Kyselytutkimuksen mukaan brittiläisten asenteet varallisuuden uudelleenjakoa kohtaan ovat koventuneet 80-luvulta. Tällöin vielä 51% tuki varallisuuden uudelleenjakoon tähtäävää politiikkaa, kun luku nyt viimeisimmän tutkimuksen mukaan on 31%.Tutkimuksen tekijät selittävät asenteiden muutokset "merkittävällä muutoksella poliittisessa retoriikassa". Samankaltainen ilmiö on havaittu myös Yhdysvalloista, jossa kasautuva varallisuus on vaikuttanut merkittävästi varakkaiden väestöryhmien poliittiseen vaikutusvaltaan.

Kuitenkin samanaikaisesti brittiläiset ovat huolissaan kasvavasta eriarvoisuudesta. 78% väestöstä on sitä mieltä, että ero rikkaiden ja köyhien välillä on liian suuri. Tutkijat antavat tälle seuraavanlaisen selityksen:
[...] the difference between high levels of concern about that income gap and support for policies to redistribute wealth is explained by "self-interest" on the part of higher earners who do not want to lose money from their pay packets to support others and a perception of "laziness" among poorer people.
Tämänkaltainen näkemys on yhtenevä viimeaikaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan yhteiskunnallisten erojen kasvaessa toisistaan etääntyvien yhteiskuntaluokkien on yhä vaikeampaa asettua toisen asemaan. Tämä pätee etenkin hyvin toimeentuleviin. Tutkimukset jättävät myös hyvin vähän epäilyksenvaraa sille, etteikö kehitys asenneilmapiirissä seuraisi samaa kaavaa myös Suomessa tuloerojen jatkuvasti kasvaessa.

12/10/2010

"Koska korotus on kohtuuton, emme allekirjoita toistaiseksi sopimusta. Siitä ei ole neuvoteltu meidän kanssa kertaakaan, se on saneltu."

Otsikon lainaus on Veli-Martti Kauhajärveltä, joka on yhden Helsingin kaupungin korkeimmillaan 18-kertaisia vuokrakorotuksia vastustavan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Asuntojen vähyydestä kärsivässä pääkaupungissa kaupungin johto aikoo nostaa huomattavasti asuntojen tonttivuokria, joka heikentää kasvavan vähävaraisten joukon asumisen mahdollisuuksia alueella.

Kapungin asuntopolitiikan kohtuullistamista vaativan kansalaisliikkeen perustelut korotusten alentamisesta eivät ole saaneet kannatusta kaupungin poliittiselta johdolta. Technopolis-kiinteistösijoitusyhtiön pyyntö saada alennus omiin tonttivuokriinsa puolestaan hyväksyttiin kaupunginvaltuuston toimesta aiemmin.

12/09/2010

Tutkimus: Elintarvikeketjun jätteiden jalostus hillitsisi ilmastonmuutosta

Helsingin sanomat 2.12.2010:
Elintarvikeketjun jätteenä syntyvien biomassojen hyödyntäminen energiaksi tai lannoitteiksi hillitsisi ilmastonmuutosta ja vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi se loisi uusia työpaikkoja, arvioi Tekesin ja useiden tutkimuslaitosten yhteinen tutkimus.

"Suurin haaste on toiminnan saaminen kannattavaksi"; erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo.
Ympäristön jatkuvuuden tehokas varmistaminen joutuu usein ristiriitaan kannattavan liiketoiminnan tavoitteiden kanssa. Hinnat ja kustannukset eivät ota järjestelmällisesti huomioon kauppatapahtumien ulkoisvaikutuksia. Ympäristön säilyvyyden varmistamiseksi tarvittavat lisäinvestoinnit voidaan jättää hoitamatta niin kauan kuin liiketoiminta vain on kannattavaa, ja seuraukset jäävät toisten maksettavaksi useimmiten joko verorahojen tai hoitamattomien ympäristötuhojen muodossa.

12/08/2010

TS: Tuloerojen kasvu jakaa Suomen kahtia

Taloussanomat:
"Tilastokeskuksen mukaan keski- ja pienituloisten välistä tuloeroa kuvaava pienituloisuusaste nousi vuosina 1997–2008 Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlanti, Ranska, Kreikka, Itävalta ja Portugali ovat onnistuneet alentamaan pienituloisuusastettaan."
Tulo- ja varallisuuserojen kasvu heijastuu suoraan myös vaikutus- ja päätöksentekomahdollisuuksiin. On tutkimustietoa siitä, että tuloerojen kasvaessa varakkaampi väestönosa pystyy käyttämään ja käyttää varallisuutensa suomia mahdollisuuksia asemansa etabloimiseen ja parantamiseen entisestään. Näin epätasa-arvoinen kehitys kärjistyy, markkinamekanismien ollessa kykenemättömiä vaikuttamaan tasa-arvoistavasti vaurauden tuoman poliittisen päätöksenteon etulöyntiaseman korjaamiseen.

Lue myös aiempi kirjoitus:
New York Timesin kolumni: Kasautuva varallisuus ja politiikka

12/07/2010

TS: Irlanti voi vielä kieltäytyä hätäluotoista

Talousasiantuntijat neuvovat Irlantia kieltäytymään maksamasta irlantilaisten pankkiirien toiminnan kustannukset julkisen sektorin leikkauksia ja maan veropolitiikkaa sanelevilla, kohtuuttomilla hätälainoilla.

Kalifornian yliopiston taloustieteen professori Barry Eichengreenin kommentit Taloussanomien artikkelista:
"[...]Oikeudenmukaisinta Irlannin kansaa kohtaan olisi kaataa liian suurten luottoriskien aiheuttamat tappiot niiden taakaksi, jotka ovat noita luottoriskejä ottaneet.

Irlannin tapauksessa oikea osoite ovat Saksan, Ranskan ja Britannian ja muiden EU-maiden pankit.

Jos pankkien pääomat eivät kestä Irlannista koituvia tappioita, Eichengreenin mielestä on ennemmin Saksan, Ranskan ja Britannian veronmaksajien asia vahvistaa omien pankkiensa pääomia kuin sälyttää lasku irlantilaisten kontolle niin kuin EU:n "pelastuspaketti" tekee."

12/06/2010

HS: Suomalaisten verotus hiipii kohti tasaveroa

Helsingin Sanomat:
"Köyhät osallistuvat yhteisiin menoihin yhä suuremmalla osuudella tuloistaan ja lähestyvät rikkaiden veroastetta", suomentaa kehityksen kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta.

"Ilmeisesti nyt on hyväksytty se, että tulontasauksesta luovutaan. Tai tehdään sitä vain tulonsiirtojen kautta. Ymmärtävätkö äänestäjät tämän", Jäntti kysyy.

Jäntti muistuttaa kansalaisten pääsääntöisesti olevan huolissaan eriarvoisuudesta.
Kasvavat tuloerot keskittävät varallisuuden lisäksi myös vaikutusmahdollisuuksia, ja rikkovat yleisesti ihanteellisen yhteiskunnan kulmakivenä pidetyn mahdollisuuksien tasa-arvon periaatetta. Verotuksen progressio on yksi työkalu vaurauden keskittymisen tuomien haittavaikutusten (päätöksenteon ja mahdollisuuksien epätasa-arvo yhtenä) korjaamiseen.

Aiheeseen liittyvää: Omistussuhteet ja palkitseminen osallisuustalouden esimerkissä.

12/03/2010

Tutkimus: Amerikkalaiset haluavat ottaa rikkailta ja antaa köyhille

Michael I. Norton & Dan Ariely:
While liberals and the poor favored slightly more equal distributions than conservatives and the wealthy, a large majority of every group we surveyed — from the poorest to the richest, from the most conservative to the most liberal — agreed that the current level of wealth inequality was too high and wanted a more equitable distribution of wealth. In fact, Americans reported wanting to live in a country that looks more like Sweden than the United States.
Harvardin ja Duken yliopiston tutkijat Norton ja Ariely teettivät kyselytutkimuksen, jonka tuloksien mukaan yhdysvaltalaiset haluavat vähentää voimakkaasti tuloeroja. Yhdysvaltalaiset arvioivat vastauksissaan vallitsevat tuloerot reilusti alakanttiin, mikä entisestään vahvisti tutkijoiden näkemystä siitä, että kansalaiset haluavat "ottaa rikkailta ja antaa köyhille."

12/02/2010

Tutkija: Kansalaiset maksavat Irlannin rahoitussektorin huimat velat



Valtiotieteen professori Leo Panich toteaa Real Newsin haastattelussa, että Irlanti ei aiheuttanut itse velkakriisiään. Irlannin ongelmat perustuvat Yhdysvaltojen rahoitussektorin aiheuttaman kriisin jälkiseurauksiin. Panichin mukaan irlantilaiset pankit pelasivat uhkapeliä luomalla asuntomarkkinakuplan, ja kun uhkapeli epäonnistui, valtio lupautui kuittaamaan jättimäiset velat valtion kassasta. Irlantilaiset joutuvat maksamaan jättimäiset kustannukset pankkikriisistä, jonka syntymiseen heillä ei ollut osuutta. Kriisin seurauksena Irlanti asetetaan talouskuurille, jonka seurauksena muun muassa julkisia palveluja ollaan leikkaamassa tuntuvasti.


12/01/2010

HS: Suomi takaa tukilainoja Irlannille 333 miljoonalla eurolla

Helsingin Sanomat:
Suomi ei lainaa suoraan rahaa Irlannille, mutta se takaa Irlannin tukemiseksi otettavia lainoja. Suomen hallitus tulee hakemaan eduskunnalta oikeuttaa ottaa takausvastuita vajaan 500 miljoonan euron arvosta, Kataisen esikunnasta kerrottiin.
Suomi takaa lainoja Irlannin pankkisektorille 333 miljoonalla eurolla.

11/30/2010

WSJ: Tasavertaisuus on ihmiselle tärkeämpää kuin raha

Wall Street Journal: 
For too long, our political conversation about taxes and wealth has been framed by a set of misguided assumptions. We've assumed that people always want to be wealthier than their peers, that higher taxes are an inevitable source of displeasure. But that's not the case. As the scientists note, culture and context play a decisive role, which is why different countries have such different tax structures, and why even America had a top marginal tax rate of 91% in 1960.
Wall Street Journal uutisoi tutkimuksesta, joka vahvistaa aiempia tutkimustuloksia siitä, että ihmiset saavat enemmän mielihyvää eriarvoisuuden vähenemisestä kuin lisätienestistä. Markkinatalouden kannustimet perustuvat oletukseen, että ihminen on taloustoiminnoissaan itsekäs ja saa motivaation kehittyä lisäansioiden toivossa. Useiden eri alojen tutkimukset ovat viime aikoina osoittaneet nämä oletukset harhaanjohtaviksi.

11/29/2010

Stiglitz: Pankkiirit heitettävä vankilaan

Taloustieteen Nobelin voittanut taloustieteilijä Joseph Stiglitz kritisoi Business Insiderin mukaan voimakkaasti talouskriisin jälkipuintia. Stiglitz huomauttaa, että pankkiirien rikoksilla on uhreja ympäri maailmaa, ja että järjestelmä on palkinnut väärintekijöitä ruhtinaallisesti. Sakot ovat olleet harvinaisia ja toteutuessaan sakkoja on joutunut maksamaan murto-osan kerättyihin voittoihin verrattuna.

Stiglitzin kuvaus tuhoisaan toimintaan ohjaavista kannustimista on tärkeä muistutus siitä, että talous ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa vaan muodostuu säännöistä, jotka yhteiskunnassa päätetään. Oleellista on, miten päätöksenteko tapahtuu ja minkälaiseen toimintaan talous ihmisiä kannustaa. Taloudessa päätöksenteko on nykyisellään valtaosalla osa-alueistaan kiistatta harvainvaltaa, ja voimakkaat valtakeskittymät vaikuttavat myös yhteiskunnan muiden osa-alueiden toimintaan. Stiglitz antaa useita esimerkkejä oikeuslaitoksesta, joka on Yhdysvalloissa ajanut suurpankkien etuja kansalaisten etujen vastaisesti.

11/26/2010

YLE: "Yliopistoihin virtaava raha uhkaa karsia humanistisia oppiaineita."

Yliopistoihin rahoittaminen yksityisellä pääomalla uhkaa humanistisia oppiaineita.
Filosofian lehtori Thomas Wallgrenin mukaan "on selvää, ettei elinkeinoelämän rahoja tulla yliopistoissa jakamaan tasan: Se tarkoittaa sitä, että rahan valta jyrää ja vanhat sivistysarvot jäävät heikommalle. Meillä on budjettileikkauksia ja vapaudenmenetyksiä, kun tämä uusi meininki tulee yliopistoihin.'"

Kuvio on oppikirjaesimerkki markkinalogiikan vaikutuksista ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymiseen. Yritysmaailman tarjoamat kannustimet ohjaavat yliopistoja suosimaan kaupalliseen soveltamiseen tähtäävää tiedontuotantoa tai yritysmaailmaa suoraan palvelevaa koulutusta.

Virallisen linjan mukaan lahjoittajat eivät saa päättää oppisisällöistä. "Varainkeruun sääntöjen mukaan lahjoittajat eivät saa ladella ehtoja, mutta erilaisia toiveita on satanut." Vaasan yliopiston varainkeruusta vastaava yhteiskuntasuhteiden johtaja Jouko Havunen painottaa "ettei toivomista ole kielletty." Kuitenkin Havunen sanoo, että "toiveita kunnellaan herkällä korvalla."

11/25/2010

YLE: Terveyskeskusmaksut karkottavat köyhiä

YLE uutisoi terveyskeskusmaksujen vaikutuksista köyhimpien tilanteeseen:
Kansainvälisesti Suomi on huonolla sijalla arvioitaessa terveyspalveluiden tasa-arvoisuutta. Suomessa parempiosaiset käyvät usein ja vaivatta lääkärissä, eivätkä maksa siitä käytännössä mitään. Köyhemmät taas jonottavat ja maksavat eivätkä sen vuoksi käy lääkärissä tarvittavaa määrää.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen terveysjärjestelmä tulisi nopeasti saada kuntoon, jotta eriarvoisuus ei kasvaisi.

11/24/2010

HS: Talouskriisejä on vaikea torjua

Helsingin Sanomat kyseenalaistaa väittämän etteivät Irlannin ja Kreikan kriisit olisi sukua toisilleen ja kirjoittaa, että molempien taustalla vaikuttaa "Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta käynnistyneet tapahtumat kesällä 2007."

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan, valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan talouskriisien taustalla vaikuttaa "lainarahan tarjonnan kasvu, jonka ulkomainen velanotto tai kevyt rahapolitiikka ovat tehneet mahdolliseksi."

"Valtioiden riippuvuus toisistaan on nykyään voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin", joten "häiriöt taloudessa leviävät rahoitusmarkkinoiden välityksellä nopeasti kaikkialle maailmaan kuten syksyllä 2008."

"Latinalaisen Amerikan kriisiä vuonna 1982 voidaan Tarkan mielestä pitää kolmen viime vuosikymmenen talouskriisien lähtökohtana. Se johtui maailmantalouden epätasapainosta aivan kuten Aasian kriisi 1997 ja nykyinen vuonna 2008 kärjistynyt kriisi. Epätasapaino syntyy, koska vaihtotaseet ovat joissakin maissa suuresti ylijäämäisiä ja toisissa maissa selvästi alijäämäisiä."

HS kirjoittaa, että "Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa kriisejä, koska se on tieteellisillä menetelmillä mahdotonta." Tarkan mielestä markkinoiden säätelyä kannattaa kuitenkin kehittää "Kyse on vähän samasta asiassa kuin insinööritieteissä. Ne eivät voi ennustaa tulipaloja, mutta pystyvät ennustamaan, millaisissa rakennuksissa tulipalot ovat todennäköisiä."

11/23/2010

Talouselämä: Eurooppa korjaa Irlannin purkalla ja klemmarilla

"Kreikan ja Irlannin saamat apupaketit ovat vain väliaikaisia pelastusrenkaita. Ne kasvattavat entisestään ylivelkaantuneiden maiden velkataakkaa. Eräpäivä vain siirtyy myöhemmäksi.

Viime kädessä kriisissä on kysymys valuuttaunionin perusongelmasta. Unioni on pakottanut yhteen hyvin erikuntoisia talousalueita saman valuutan alle. Valuuttaunionista kuitenkin puuttuvat yhteinen talouspolitiikka ja järkevät tulonsiirtomekanismit vahvojen ja heikkojen alueiden välillä.

Kreikan ja Irlannin kaltaiset lainapaketit eivät ole tälllaisia järkeviä tulonsiirtomekanismeja, vaan tällaiset purkka- ja klemmariratkaisut ajavat pitkällä aikavälillä heikkoja maita entistä syvempään ahdinkoon."

11/22/2010

HS: Valtion rahoitusvaje on poliittinen valinta

Tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas taustoittavat Helsingin Sanomien Vieraskynässä Kreikan ja Irlannin velkakriisejä.
Euroopan unionissa valtioiden suora keskuspankkirahoitus on kiellettyä ja keskuspankkirahan välitys on annettu rahoitusmarkkinoiden tehtäväksi. Valtion velkakirjojen hinnan alistaminen laajamittaiselle keinottelulle on kasvattanut rahoitusmarkkinoiden valtaa valtioihin nähden.

Viimeistään Kreikan velkakriisi toi näkyviin järjestelmän ongelmat. Jos julkisia menoja olisi eurojärjestelmässä rahoitettu suoraan keskuspankkirahalla, koko velkakriisiä ei olisi päässyt syntymään.

11/19/2010

TS: Työssäkäyvät köyhät juurtuivat Suomeen

Sosiaalivirastojen mukaan Suomeen on juurtunut työtätekevien köyhyys. Erityisesti valmiiksi heikossa asemassa olevilla ihmisillä ei ole kunnollista mahdollista vaikuttaa työtehtäviensä määrään. Heille on tarjolla niin vähän töitä, etteivät he tule työnsä ansiolla turvatusti toimeen.

11/18/2010

Taloustutkija: Velkakriisi setvittävä IMF:n johdolla (YLE)

Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professorin Pertti Haaparannan mukaan vapaa kaupankäynti sijoituksilla ja lainoilla tarvitsee maailmanlaajuisia ratkaisuja vapaiden markkinajärjestelyjen kiihdyttämien, yhä uhkaavampien talouden epävakaisuuden seurausten estämiseksi.

"sijoittajat ovat nyt hyötyneet tästä tilanteesta, jossa korot ovat hyvin alhaiset. Ne ovat saaneet halvalla rahaa ja ihan suoraan pelaavat näillä mailla, joista tulee nyt hyvää tuottoa. Kunnollista velkaongelmien hoitojärjestelmää tarvitaan, koska [tämä on] sijoittajien sosiaaliturvaa"

11/17/2010

100000 osoitti Saksassa mieltään tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta

Lauantaina 13.11. noin 100000 ihmistä osoitti mieltään Saksassa vaatien tasa-arvoisempaa yhteiskunnallista järjestystä, varallisuudesta riippumattomien peruspalvelujen turvaamista ja eturyhmien vaikutusvallan vähentämistä päätöksenteossa.

HS: Lähes 100 000 marssi Saksassa ennen Merkelin puolueen kokousta
The Local.de: 100,000 march against social service cuts

11/16/2010

Englanti: Köyhät töihin palkatta

Englannin hallitus suunnittelee pitkäaikaistyöttömien pakottamista töihin.
Jos työtön kieltäytyy työstä, hän menettää viikoittaisen 65 punnan eli 75 euron työttömyyskorvauksen jopa kolmen kuukauden ajaksi.

11/15/2010

Simo ja Eeva Ristan valokuvia Helsingistä

Tasa-arvoisempi yhteiskunta on historiallisesti syntynyt usein kansalaisten eriarvoisuuden purkamiseksi tekemän periksiantamattoman työn ja vaatimusten tuloksena. Valokuvaajat Simo ja Eeva Rista ovat kuvanneet arkea ja kamppailua paremmasta yhteiskunnasta Helsingissä vuosikymmenten ajalta. Heidän töitään vuosilta 1969-85 on esillä Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa sekä internetissä.

Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvila
Kuvia mielenosoituksista "Asfalttia ja auringonkukkia" -verkkonäyttelyssä

11/13/2010

Eläkevaikuttaja: Eläkejohtajien palkat moraalinen ongelma

Tunnettu eläkevaikuttaja Tarmo Pukkila pitää Taloussanomien haastattelussa eläkejohtajien valtavia palkkioita moraalisena ongelmana.


11/12/2010

Verotutkija: Työn verotuksen vähentämisellä pyritään lisäämään tuloeroja

Verotutkija Matti Tuomala varoitti Helsingin Sanomien uutisessa 4.11., että kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vahvasti ajama verotuksen muutos johtaa tuloerojen kasvuun. Tuomalan mukaan puheet työn verottamisen alentamisen työllistävästä vaikutuksesta ovat hämäystä. Uutisen mukaan lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat puhuneet vastaavasta verouudistuksesta.

Kun työn verottamisesta siirrytään kuluttamisen verotukseen, verotuksen progressiivisuus vähenee ja taloudellinen eriarvoisuus kasvaa entisestään.

11/11/2010

HS: Suomen tuloerot kasvavat nopeiten

Helsingin Sanomien uutisen mukaan Suomessa vähiten ansaitsevien tulot kasvoivat vuosittain nopeammin kuin rikkaimpien tulot vielä vuosina 1966–1990, jonka jälkeen kehitys on ollut päinvastaista. 2000-luvulla tuloerot kasvoivat Suomessa nopeammin kuin yhdessäkään toisessa OECD-maassa. Tähän on eniten vaikuttanut pääomatuloverotuksen muutos.

Sosiaalietuudet, julkiset palvelut ja palkat ovat siis 1990-luvun jälkeen polkeneet paikallaan tai heikentyneet, mutta rikkaiden tulot ja varallisuus ovat kokeneet voimakasta kasvua. Suomi lähestyy OECD-maiden vertailussa nopeimmin Yhdysvaltojen yhteiskuntamallia.

11/10/2010

HS: Eläkejohtajien palkat nousevat entisestään

Helsingin Sanomat: 
Ilmarisen uusi bonusjärjestelmä lupaa eläkejohtajille maksimissaan 15–30 prosenttia peruspalkasta, eli vanhojen bonusten kanssa yhdistettynä se merkitsee jopa 65–130 prosentin palkanlisää vuodessa.
Pelkästään vanha bonusjärjestelmä on tuottanut Ilmarisen Harri Sailakselle sadan tuhannen euron ja Varman Matti Vuorialle parin sadan tuhannen euron vuosittaisia palkanlisiä.
Varallisuuden ja taloudellisen päätäntävallan keskittyminen heikentää entisestään suomalaisten tasavertaista mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Eläkeyhtiöiden toimitusjohtajat ovat jo korkean asemansa perusteella lähempänä poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon ydintä kontaktiensa ja oleellisen informaationsa avulla. Tämän lisäksi vaikutusmahdollisuuksien tasa-arvoa heikennetään lisääntyvillä tulo- ja varallisuuseroilla, jotka lisääntyvät rakenteellisesti pidemmällä aikavälillä perimisjärjestelmän kautta.

Aiheeseen liittyvää: Palkkauksen periaatteet ja mekanismit pareconissa


11/09/2010

New York Timesin kolumni: Yhdysvaltojen tuloerot banaanitasavaltojen luokkaa

Nicholas Kristof esittää kolumnissaan hätkähdyttäviä lukuja Yhdysvaltojen tuloerojen räjähdysmäisestä kasvusta. Vuosien 1980-2005 välillä 80% prosenttia tulojen kasvusta meni rikkaimmalle prosentille. Suomesta vastikään julkaistut lukuisat raportit osoittavat, että kuljemme saman kehityksen mukana. Kristofin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rikkaiden varallisuuden lisääminen ole edes nykykapitalismin edun mukaista. Oleellisempaa on kuitenkin räikeiden tuloerojen moraalinen oikeutus. Millä perustein prosentti väestöstä on oikeutettu 24 prosenttiin kaikista tuloista?

11/07/2010

New York Timesin kolumni: Kasautuva varallisuus ja politiikka

Bob Herbert kuvailee kolumnissaan yhteiskuntatietelijöiden Jacob Hackerin ja Paul Piersonin julkaiseman “Winner-Take-All Politics: How Washington Made the Rich Richer — and Turned Its Back on the Middle Class.” -kirjaan perustaen kuinka Yhdysvaltain sisäpolitiikka on 70-luvulta alkaen muuttunut yhä enemmän superrikkaita suosivaksi.
Those changes were the result of increasingly sophisticated, well-financed and well-organized efforts by the corporate and financial sectors to tilt government policies in their favor, and thus in favor of the very wealthy.
Tätein usein syntipukiksi asetetun globalisaation sijaan massiivisen varallisuuden uusjaon taustalla olisivatkin
(...) the ways in which government has shaped the economy over this period through deregulation, through changes in industrial relations policies affecting labor unions, through corporate governance policies that have allowed C.E.O.’s to basically set their own pay (...)
Herbert näkee alati tiheämmin keskittyvän vaurauden olevan itseään ruokkiva ilmiö, joka rapauttaa vakavasti demokratiaa.
This hyperconcentration of wealth and income, and the overwhelming political clout it has put into the hands of the monied interests, has drastically eroded the capacity of government to respond to the needs of the middle class and others of modest income.

11/06/2010

Osmo Soininvaara: Rikkaimpien vaurastuminen ei hyödytä muita

Osmo Soininvaara summaa Helsingin Sanomien kysymyksen ("Hyödyttääkö Suomen rikkaimpien vaurastuminen kaikkia suomalaisia?") vastauksessaan keskeisiä argumentteja tasa-arvoiseen tulonjakoon perustuvan yhteiskunnan puolesta. Soininvaaran blogissa keskustelua aiheesta.

Soininvaara mainitsee vain välillisesti päätöksentekoon liittyvän perustavanlaatuisen seikan, joka seuraa tuloerojen kasvusta: varallisuuserojen myötä myös erot päätöksenteon mahdollisuuksissa kasvavat. Kaikkein vähäosaisimmilta mahdollisuudet oman tilanteensa parantamiseen päätöksenteon kautta katoavat, ja varakkaammat käyttävät päätöksenteon kasvavan epätasa-arvon suomat mahdollisuudet oman asemansa pönkittämiseen. Tutkimusten mukaan varakkaiden kiinnostus alempien tuloluokkien kurjuudesta, ja sen mukaisesti avunanto, vähenee tuloerojen kasvaessa. Tämä luo voimistuvan vaikutuksen noidankehän.

Tarkemmin tätä kehitystä avaa esimerkiksi kahdeksan OECD-maan tilannetta vuosikymmenten ajalta tarkkailevassa tutkimuksessaan sosiologian professorit Lane Kenworthy ja Leslie McCall.

Kenworthy, McCall: Inequality, public opinion and redistribution

(linkki englanniksi)

11/05/2010

YLE: 57 prosenttia lääkäreistä tinkinyt hoidosta

Viestintätoimisto Kaufmann Agencyn ja Suomen Lääkäriliiton kanssa tekemästä tutkimuksesta tulee ilmi, että kaikkiaan 57 prosenttia suomalaisista lääkäreistä kertoo joutuneensa tinkimään potilaan kannalta ihanteellisesta hoidosta terveydenhuollon kustannuspaineista takia. Tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä 72 prosenttia oli huolissaan tai erittäin huolissaan kuntien terveydenhuollon rahoituksen riittävyydestä.

11/02/2010

YLE: Köyhien asema on huonontunut

EU:n ja OECD:n määritelmän mukaisia köyhiä on Suomessa 600 000 -700 000. Suurin ryhmä ovat työttömät, joiden tulot ovat pysyneet ennallaan muiden väestöryhmien tulojen kasvaessa. Tuloerokuilu ei kasva ainoastaan köyhien ja rikkaiden välillä, vaan myös köyhien työssäkäyvien ja työttömien välillä. YLE-uutisten haastatteleman, valtiotieteen tohtori, dosentti Jouko Kajanojan mukaan kehitys on huolestuttavaa. "Ihmiset ovat yhä etäänpänä toisistaan, tulee erilaisia empatiaongelmia, ei enää tunneta miten toiset elävät."

HS: Vuoden 2009 verotuslistat julki

Vuonna 2009 eniten ansiotuloja keräsi Jorma Ollila, joka ansaitsi 6 092 341 euroa. Näihin lukemiin Ollilan tulot putosivat edellisvuoden 7,8:sta miljoonasta. Sadan eniten ansiotuloja keränneen joukossa on neljä naista, eniten ansiotuloja tienannut nainen on tulolistan sijalla 40. Eniten pääomatuloja vuonna 2009 ansaitsi Aatos Erkko, jonka pääomatulot vuodelta 2009 olivat 16 539 405 euroa. Hänenkin tulonsa laskivat vuonna 2008 ansaitsemastaan 18 380 538 eurosta.

Suomalaisen palkansaajan keskiansiot vuonna 2009 olivat noin 35 000 euroa vuodessa, miehillä lukema oli melkein 39 000 ja naisilla vajaat 32 000 (Uusi Suomi, 21.8.2009).

10/29/2010

Video: Michael Albertin puhe Kiasmassa



Toinen parecon-mallin kehittäjistä, Michael Albert, puhumassa Helsingissä pareconin ratkaisuista ja roolista yhteiskunnallisessa toiminnassa. (video englanniksi)

Mihin yhteiskunnallista visiota tarvitaan, miten sitä voidaan soveltaa ja käyttää käytännössä? Albert analysoi puheessaan nykytilannetta ja pareconin mahdollisuuksia siinä, sekä kuvailee lyhyesti pareconin ratkaisuja. Lue lisää myös sivuiltamme.

10/28/2010

Tutkimus: Opettajat alkavat hylkiä huono-osaisten kouluja

Terhi Linnansaaren tutkielma käsittelee opettajien muuttuvaa sitoutumista työhönsä. Eriarvoisessa yhteiskunnassa huono-osaisten kouluissa taistellaan jo valmiiksi monien ongelmien kanssa. Linnansaaren tutkimus osoittaa yhden näistä ongelmista olevan opettajien joukkopako juurikin samoista, kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kouluista.

Linnansaaren tutkimuksen johtopäätöksistä:
Vaarana on, että [...] eriytyminen alkaa voimistaa itse itseään. Oletettu negatiivinen kehä toimisi siten, että oppilaiden ongelmista aiheutunut opettajan sitoutumisen heikkeneminen heijastuisi oppilaisiin negatiivisesti.

Tämä voimistaisi oppilaiden ongelmia entisestään ja oppilaiden ongelmat puolestaan vaikuttaisivat entistä voimakkaammin opettajan sitoutumiseen.

10/27/2010

YLE: Viidennes helsinkiläisistä elää köyhyysrajan alapuolella

Omistuksen ja varallisuuden keskittyminen yhä harvempien käsiin näkyy köyhyyden lisääntymisenä. Ylen uutisartikkeli kokoaa tilastotietoa tilanteesta pääkaupunkiseudulla: viidennes asukkaista elää köyhyysrajan (1150€ nettotuloja kuukaudessa) alapuolella ja useampi kuin joka kymmenes työssäkäyvä saa toimeentulotukea. Pienituloisten määrä on noussut vuosien 1995–2008 välillä lähes puolella eli 78 000 henkilöön.

MLL: Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana merkittävästi

Mannerheimin lastensuojeluliiton teettämä kysely kertoo tulojen epätasaisen jakautumisen ja tasa-arvoisten vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien puuttumisen vaikutuksista nuorten elämässä.

Selvityksen johtopäätöksistä:
Yhteiskunnassamme voimistuva eriarvoistumiskehitys näkyy tämän kyselyn mukaan selkeästi nuorten kokemuksissa.

Tulosten perusteella vanhempien taloudellinen tilanne asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan erityisesti vapaa-ajan osallistumismahdollisuuksien ja niin perheen sisäisten kuin kaveripiirien sosiaalisten suhteiden suhteen.

10/25/2010

"Köyhyyden poistaminen on liian suuri tavoite"

Tutkija Eija Soinin kirjoittaa kehitysavun ongelmista ja ristiriidoista Helsingin Sanomissa.

Vaihtoehdottomuuden myytti on yksi keskeisiä perusteluja nykyisenkaltaiselle tai sitä huomattavasti muistuttaville markkinajärjestelyille, joissa köyhyys ja huomattava eriarvoisuus on historiallisesti aina ollut kiinteänä osana.

10/22/2010

Mediuutiset: HUS suunnittelee yksityissairaalaa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan lääkäreille on tarjottava mahdollisuus pitää yksityisvastaanottoa julkisen terveydenhuollon tiloissa, jotta he eivät karkaa yksityiselle sektorille. Tällä pyritään saamaan lisärahoitusta vakuutusyhtiöiltä ja maksavilta potilailta. Lindén uskoo, että kunnalliset sairaalat ovat osakeyhtiöitä 5-10 vuoden sisällä.

10/21/2010

Tutkimus: Talousahdinko rapauttaa demokratiaa

YLE uutisoi 19. heinäkuuta politiikan tutkija Anne Luomalan tutkimuksesta, jonka mukaan kuntien talousahdingon seurauksena poliittinen valta on siirtynyt vaaleilla valituilta edustajilta talousasiantuntijoille, kunnan virkamiehille. Luomalan mukaan hallinnossa käytetty talouskieli sulkee puolestaan kuntalaiset tehokkaasti ulos päätöksenteosta.

10/20/2010

TS: Ruoan hinnasta päättää 15 ihmistä

Suomessa ruoan hinta perustuu Taloussanomien mukaan raaka-aineiden markkinahintoihin ja muutaman suurimman ruokateollisuuspelurin hankintajohtajan päätöksiin.

10/14/2010

"Miksi niin tärkeä ihminen kuin opettaja, saa niin vähän palkkaa?"

Taloussanomien artikkeli käsittelee palkkausta nyky-yhteiskunnassa, asiantuntijoinaan Elinkeinoelämän keskusliiton sekä Alexander Groupin asiantuntijoita ja toimitusjohtaja Jari Sarasvuo. Sarasvuo kommentoi, että nykyään sattumankauppa sekä valta- ja neuvotteluasemat määrittävät pitkälti työstä saatavan ansion.

Aiheeseen liittyvää: Palkkauksen periaatteet ja mekanismit pareconissa

10/09/2010

Uuspaavalniemi: Rahaa tehdään tyhjästä



Kansanedustaja (kesk.) Markku Uuspaavalniemen haastattelussa nousee esiin nykyisen rahoitusjärjestelmämme voimakkaita ristiriitoja.

Fifi: Kansalaiskirjasto Käpylässä

Ihailtava esimerkki yhteistoiminnasta ja kansalaisaktiivisuudesta.

HS: Stora Enso riistänyt maalaisväestöä Kiinassa

Tutkimuslaitos RRI:n selvityksen mukaan Stora Enson kauppakumppanit ovat rikkoneet lakeja ja uhkailleet maanviljelijöitä vuokramaiden hankinnan yhteydessä. Stora Enson edustajan mukaan heillä on "todella paljon parannettavaa."

10/08/2010

STT: Lapsiköyhyys kolminkertaistunut

Köyhyys ja tuloerot lähtivät voimakkaaseen nousuun Lipposen molempien hallitusten aikana, ja osin tämän seurauksena lapsiköyhyys on noussut 1970-luvun tasolle. Köyhyydessä eläviä suomalaislapsia on satoja tuhansia.

10/07/2010

"Kasvukriitikot ovat elitistejä"

Taru Taipale kirjoittaa verkkokolumnissaan Talouselämässä:
Se on lähtökohdiltaan elitististä vaikka kasvukriitikot muuta väittävät. On ihmisiä, jotka ovat tehneet niin paljon hyväpalkkaista työtä, että voivat neljäkymppisenä downshiftata itsensä osa-aikaiseksi kukkakauppiaaksi tai mennä runonlausuntakursseille.
Ihmisiä on toki monenlaisia.

Jatkuvan kasvun opin kyseenalaistaminen saattaa helpottaa aitoa poliittista päätöksentekoa, jonka seurauksena muun muassa valtion ja kuntien tuottamia arvokkaina pidettyjä palveluja voidaan säilyttää, kehittää ja lisätä.

9/29/2010

Rahaa vai vapaa-aikaa?

Helsingin Sanomien verkkouutinen 29.9. "Toimihenkilöt haaveilevat vapaudesta" perustuu Toimihenkilöliitto ERTO:n tekemään kyselyyn. Selvä enemmistö haastatelluista haluaisi palkankorotuksen sijaan lisää vapaa-aikaa ja neljännes kokee tekevänsä töitä uupumiseen saakka.

Koruton miljardikaavio maailmantaloudesta

David McCandlessin laatima häkellyttävä kaavio vuoden 2009 maailman talousresurssien käytöstä perustuu New York Timesin, Guardianin, BBC:n ja muiden vastaavien suurmedioiden julkaisemiin tietoihin. Kaavio kannattaa lukea alas asti.

AP: Yhdysvalloissa viidesosa lapsista köyhiä

Associated Press uutisoi 11.9. Yhdysvaltojen lapsiköyhyyden nousevan tänä vuonna kahteenkymmeneen prosenttiin koko väestöstä. Yhdysvaltain hallitus on ilmoittanut uudistavansa köyhyyden mittausmenetelmän ensi vuodeksi, jolloin terveydenhoidon, lastenhoidon ja liikenteen nousseet kustannukset otetaan myös huomioon. Tämän uskotaan nostavan köyhyyslukuja entisestään.

9/27/2010

Degrowth-seminaari Helsingissä

Degrowth Finland -liikkeen 24.9. järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa peräänkuulutettiin laajan kansalaisliikkeen tarpeellisuutta. Konferenssin keynote-puhujat olivat Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen johtaja Thomas Wallgren totesi osuvasti, että taloudellisia kysymyksiä on problematisoitu ja pohdittu nyt vuosikymmeniä, mutta nyt on aika kerääntyä yhteen ja käydä sanoista tekoihin.

9/24/2010

Taloussanomat: Korkeat palkat eivät kannusta

Taloussanomien verkkouutisessa viitattiin työmarkkina-asiantuntijaan Tina Sweinsiin, jonka mukaan "aineellinen palkitseminen on tehokasta, kunhan palkitsemisjärjestelmää pidetään oikeudenmukaisena" ja "kriteereitä selvinä." Samassa jutussa mainitaan, että moni kaipaa nykyään aineetonta palkitsemista, joista esimerkkeinä annetaan työaikojen jousto ja koulutusmahdollisuudet.

9/20/2010

New York Times: Rikkaat heikentävät julkista sektoria

Taloustieteen nobelisti Paul Krugman kirjoittaa kolumnissaan "The Angry Rich and Taxes", että yhdysvaltalaiset rikkaat pyrkivät säilyttämään etuoikeutensa kirjaimellisesti hinnalla millä hyvänsä. Krugmanin mukaan heillä on yhteiskunnallisen statuksen ja vaurautensa vuoksi enemmän vaikutusvaltaa, ja he käyttävät yhteyksiään poliitikkoihin ajaakseen entistä suurempia verohelpotuksia varakkaimmalle osalle väestöstä:
You see, the rich are different from you and me: they have more influence. It’s partly a matter of campaign contributions, but it’s also a matter of social pressure, since politicians spend a lot of time hanging out with the wealthy. So when the rich face the prospect of paying an extra 3 or 4 percent of their income in taxes, politicians feel their pain — feel it much more acutely, it’s clear, than they feel the pain of families who are losing their jobs, their houses, and their hopes.

Uutta tutkimustietoa työmotivaatiosta



Viimeaikainen sosiobiologinen tutkimus on ottanut aimo harppauksia eteenpäin tutkiessaan, mikä motivoi ihmistä työhön ja miten työpanosta pystytään parantamaan. RSA Animaten kuvittaman ja Dan Pinkin pitämän luennon tärkein teesi on, etteivät muhkeat bonukset paranna tehokkuutta ajatustyötä vaativissa tehtävissä, päinvastoin. Jos ihmisen perustarpeet on täytetty riittävällä palkkiolla, työmotivaatiota ja -tehokkuutta lisää ensisijaisesti mahdollisuus parantaa omaa osaamistaan sekä se, että kokee työnsä merkittäväksi.